Voimanostaja Joona Rantanen

Hartolan Voimaa edustava Joona Rantanen sai elokuussa hopeamitalin klassisen penkkipunnerruksen SM-kisoissa Ylöjärvellä. Rantanen on harrastanut pienestä pitäen urheilua sählystä nyrkkeilyyn, mutta eniten hän pitää voimanostosta. Rantasen valmentaja Matti Tanskanen tiivistää voimanoston hienouden: ”muissa lajeissa olosuhteet vaikuttavat suoritukseen, keihäänheitossa esimerkiksi tuulella on iso merkitys. Mutta rauta on yhtä painavaa, nostipa sitä Suomessa tai Australiassa.”

Saavutit SM-hopeaa alle 17-vuotiaiden ja 66-kiloisten sarjassa. Millaista harjoittelua tämä saavutus on sinulta vaatinut?
-Olen harjoitellut pari vuotta tavoitteellisesti. Treenaan voimanostoa vähintään kolme kertaa viikossa. Voimanostoon kuuluvat penkkipunnerrus, kyykky ja maastaveto. Pelkkien kilpailulajien harjoittelu ei riitä, vaan tarvitaan monipuolista lihaskuntoharjoittelua. Harjoituksia on vaihdettava säännöllisesti. Kotisalini on Hartolan liikuntamaja eli Soris. Tämä on paras paikka harjoitella.

-Voimanoston lisäksi pelaan kerran viikossa sählyä. Pääsin tänä syksynä opiskelemaan Pajulahden urheiluopistoon Nastolaan, joten koulussa tulee monta liikuntatuntia viikossa.

-Harjoittelun lisäksi täytyy muistaa lepo, koska lihas kasvaa levossa.

(Valmentaja Matti Tanskanen huomauttaa, että joskus Joonaa joutuu patistelemaan pois salilta vapaapäivien viettoon. Into treenaamiseen on niin kova.)

Miksi valitsit päälajiksesi juuri voimanoston?
-Salikulttuuri on minulle niin tuttua ja luontevaa. Isäni oli voimanostaja, ja olen ollut mukana salilla pienestä pitäen.

Joudutko säännöstelemään syömisiäsi?
-Saan syödä mitä vaan, herkutkin ovat sallittuja. Mutta kilpailujen lähestyessä täytyy olla tarkempana. Ennen kisoja saattaa joutua pudottamaan muutaman kilon. Ennen SM-kisoja pudotin viikossa 2,5 kiloa. Silloin saunoin paljon.

Urheiluopistoihin on ilmeisen hankala päästä sisään?
-Kyllä. Pajulahteen oli 202 hakijaa. Pääsin sisään 24. sijalta. Pääsykokeet kestivät koko päivän. Niissä testattiin rytmitajua ja motoriikkaa esimerkiksi telinevoimistelun avulla. Teimme muun muassa kärrynpyöriä ja kuperkeikkoja. Lisäksi oli perinteinen kuntotesti ja psykologin haastattelu.

Millaisia tulevaisuuden tavoitteita sinulla on?
-Opiskelu Pajulahdessa kestää kolme vuotta. Haluaisin erikoistua personal traineriksi. Voimanostossa seuraava tavoitteeni on SM-kisat marraskuussa Kankaanpäässä. Kyseessä ovat klassisen voimanoston kisat, joissa kilpaillaan penkkipunnerruksessa, maastavedossa ja kyykyssä. Klassinen tarkoittaa, että kisoissa ei saa käyttää muita apuvälineitä kuin painonnostovyötä.

(Tyypillinen apuväline on esimerkiksi painonnostopaita, jonka avulla aikuiset saattavat saada kymmeniä kiloja paremmat tulokset kuin ilman paitaa, valmentaja Tanskanen huomauttaa.)

Joskus on kritisoitu, että saliharjoittelu ei sovi nuorille. Mitä tuumaat tästä?
-Kyllä se sopii, kunhan tekee harjoitukset oikein. On tärkeää opetella tekniikka, ettei riko paikkoja. Neuvoa kannattaa kysyä aina, jos on epävarma.

Mitkä ovat ennätyksesi?
-Olen lyhyt, joten maastaveto on vahvin lajini. Siinä ennätykseni on 160 kiloa. Kyykyssä ennätys on 135 kiloa ja penkkipunnerruksessa 87,5 kiloa.

(Ennätyksiksi kirjataan vain kisaennätykset. Kisoissa tuomarit tarkkailevat, että asento säilyy oikeana ja suoritus ehjänä. Kotisalilla ennätys voi olla mitä tahansa, mutta oikeat tulokset tehdään kisoissa, toteaa Matti Tanskanen). AO-O