– Syntyi uusi hallitus, joka päätti toteuttaa koko maata käsittävän kuntauudistuksen karttapohjan mukaan, johon oli piirretty vain 70 kuntaa. Samalle kaavalle tehtiin myös sote-uudistusesitys. Suunnitelman ydin oli rakenne, ei palvelut, jyrisi Tölli.
Tölli totesi, että suunnitelmien valmistumiselle on annettu monta eräpäivää, mutta perälauta on vuotanut kaikkien niiden yli ja ohi. Puhuja tähdensi, että kuntien liittymisestä toisiinsa päättävät vain ja ainoastaan kunnanvaltuustot. Samoin Tölli oli varma siitä, että lausuntokierroksella oleva sote-ehdotus ei koskaan toteudu. Orpon työryhmän lausunnon Tölli totesi yksikantaan olevan perustuslain vastaisen.
–Kuntauudistus ei ole synonyymi kuntaliitoksille ja pakkoliitokset ovat kokonaan tuomittuja. Uudistus sinällään on välttämätön, mutta se on kaikkien puolueiden, asiantuntijoiden ja kuntien itsensä rakentama yhteinen asia.
Kansanedustaja Tapani Tölli totesi olevansa jo niin väsynyt koko soppaan, ettei ehdotuksia jaksa enää edes moittia. Puheensa lopuksi hän painotti, että kunta ei ole mikään mekaaninen elin eikä hallinnon jatke, vaan ihmisten muodostama yhteisö, kansanvallan perusyksikkö.
Professori Mikael Hidén on maamme johtavia perustuslain asiantuntijoita. Hän tarkasteli puheenvuorossaan julkisuuteen annettujen kunta- ja sote-uudistushankkeiden sisältöjen lainvoimaisuutta.
–Pakkoliitosten määräämisvaltuus ei täytä kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojasta johtuvia vaatimuksia.
Myös sote-uudistuksesta professori Hidén löysi vakavia, epädemokraattisia piirteitä. Sote-alueen kuntien kohdalla syntyy varmasti tilanteita, joissa vastuukunnat pystyvät sanelemaan käytännön toiminnot ja liitettävien kuntien osuudeksi jää edustajien valitseminen sote-alueen edustajainkokoukseen.
–Tässäkään asiassa valiokunnan linjausten valossa eivät sote-lakiluonnokseen sisältyvät päätösvaltajärjestelyt täytä kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojan vaatimuksia, totesi Mikael Hidén.
Professori Aimo Ryynänen tarkasteli puheenvuorossaan Suomen asemaa eurooppalaisessa kuntakentässä. Ryynäsen mukaan Suomi on kulkemassa vastavirtaan eurooppalaisessa hallinnon kehityksessä, eikä tilanne ole perusteltavissa erityisoloillamme tai muilla vastaavilla seikoilla.
–Vanha keskushallintokeskeisyys ajaa ohi eurooppalaisten keskeisten arvojen. Asioita ei katsota alhaalta, kansalaisesta lähtevästi, vaan yhä korostetummin keskushallinnon näkökulmasta, jyrisi Ryynänen.
Ryynänen mukaan tutkijat ovat varoittaneet suureen kuntakokoon liittyvän monia tehokkuutta heikentäviä ja kustannuksia kasvattavia tekijöitä. Euroopan alueita edustava järjestö AER on kritisoinut raportissaan hallinnon hajauttamista selvittäneessä raportissaan Suomea nimeltä mainiten. Suomi todetaan olevan esimerkki maasta, jossa keskushallinto hajauttaa toteuttamisvastuuta, mutta pitää päätösvallan tiukasti itsellään. Raportissa todetaan myös, että kuntaliitokset johtavat kansalaisläheisyyden ja paikallisdemokratian vähenemiseen.
–Etusijalle tulee asettaa kuntien välinen, rajat ylittävä paikallisyhteistyö kustannusten alentamiseksi, tähdensi professori Aimo Ryynänen.
KP