Sysmässä arkeologeja

Helena Mäkinen
SYSMÄ

Tuuli yltyi ja sade vihmoi viime perjantaina Sysmän keskiaikaisen kirkon ympäristöä. Seinän vierelle kaivetussa kuopassa ahersi +4:n asteen lämpötilassa Juuso Koskinen. Hän kertoi, että koko viikko oli tehty töitä ja nyt oli jäljellä enää tarkistusseulonta ja kuoppien peittäminen. Koskisen avuksi tuli Johanna Roiha, joka kertoi olevansa lähtöisin Sysmästä:
-Oli mielenkiintoista tulla tänne kaivauksille, kun paikkakunta on tuttu!

Kaivauskuoppia oli tehty neljä, yksi jokaiselle kirkon sivustalle. Jokainen niistä oli 5 neliön suuruinen, joten kokonaisala oli 20 neliömetriä. Kolmannen, vielä avoimen kuopan reunassa näkyi selvästi hiili-, savi- ja tiilimurskakerros. Koskinen ja Roiha pohtivat mielenkiintoista kysymystä:
-Kun kerroksista selvästi näkyy, että paikalla on ollut rautakautista asujaimistoa, niin olisiko kirkko tarkoituksella rakennettu entisen pakanallisen palvontapaikan päälle? Kerroksista oli myös mahdollista päätellä, että aiemmin paikalla ollut kirkko tai muu asumus oli palanut. Löydökset johtavat mielenkiintoisiin pohdintoihin.

Työmaan pomo Ville Laakso totesi, että Sysmän työmaa on mielenkiintoinen:
-Harvoin pääsee tekemään kaivauksia käytössä olevan hautausmaan keskellä sijaitsevan keskiaikaisen kirkon seinustalle. Tämä on tietysti lakiviidakon rajatapaus, jossa on otettava huomioon monia asioita, muun muassa kirkkolaki ja muinaismuistolaki. Tieteen näkökulmasta on todella tärkeätä, ettei näitä kaivauksia tehdä ilman arkeologeja. Tulokset ja löydösten analysointimenetelmät kehittyvät koko ajan.

Kirkon suunnitteilla olevan remontin vuoksi myös rakennuspuolen asiantuntijat olivat käyneet tutkimassa kaivausten aikana esiin saadun kivijalan kuntoa, perustusta ja rakennustapaa.
Laakso kertoi löydöksistä:
-Tärkeimmät esineet olivat kolme kolikkoa: yksi 1500-, yksi 1600- ja yksi 1700-luvulta. Ne ovat tyypillisiä löytöjä kirkon liepeillä, samoin ikkunalasia löytyi aika paljon. Sekään ei ole mikään yllätys, kun kaivetaan kirkon ikkunoiden vierestä. Ikkunoita on ajan saatossa mennyt rikki ja korjattu. Ne löydökset ovat 1500-1600 –luvuilta. Kirkothan olivat ensimmäisiä rakennuksia, joihin ikkunoita laitettiin, toteaa Laakso.

Kokonaistulosta Laakso kuvasi mielenkiintoiseksi:
-Erittäin merkittävä kaivausten tulos on se, että Sysmästä löytyy keskiaikaisen kirkon alta rautakauden aikaisia löydöksiä. Se on poikkeuksellista. Orgaaninen aines on säilynyt hyvin, koska paikalle on tuotu 10-15 senttimetrin savikerros. Se on ollut niin tiivis, että siinä ovat säilyneet maatumatta esimerkiksi palaneet ja palamattomat luut ja kalojen suomut, niiden säilyminen 1000 vuotta on harvinaista! Kirkon paikalla on ollut jonkinlaisia asumuksia, joissa on ollut savesta muurattuja uuneja. Keramiikan kappaleita on myös säilynyt.

Tutkimusaineisto lähtee analysoitavaksi ja löydöt inventoitaviksi. Laadittavasta raportista selviää, ovatko jatkotutkimukset tarpeellisia.