Suur-Sysmästä nykyiseen

Sysmän pitäjä on perustettu v. 1442. Sysmän pitäjä on aikoinaan ollut varsinainen suurpitäjä. Sysmän pitäjästä itsenäistyi mm. Rautalammin pitäjä v. 1561.
Silloin Rautalammin pitäjä ulottui entisen Kuopion läänin alueelta Keski-Suomen läänin puolelle ja käsitti Keski-Suomen läänin pohjoisosan aina Jyväskylää myöten. Myöhemmin jopa 27 kuntaa on saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.
Suur-Sysmä käsitti keskiajalla nykyisen Sysmän lisäksi Hartolan, Joutsan, Luhangan, Leivonmäen ja länsiosan Pertunmaata sekä osia myös nykyisestä Mäntyharjusta ja Hirvensalmesta. Sen pinta-ala oli  2500 km2. Suurin pituus oli 85 km ja leveys 65 km. (Juva)

Hartolan suurtilalliset ja kirkkoherran palkka
”Väen vaurastuminen alkoi vetää vanhoja pitäjiä erilleen. Kun pystyttiin maksamaan papin palkka ja rakentamaan kirkko ja pappila, erottiin Hollolasta. Matkat kirkolle lyhenivät oleellisesti. Pitäjät alkoivat kilpailla naapurin kanssa vähän kaikilla aloilla.” Noin kirjoitti museoneuvos Jouko Heinonen maakunnan kehitystä kuvatessaan.
Suur-Sysmän hajoaminen alkoi, kun Hartola erosi 1784 omaksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi.
Hartolan suurtilalliset olivat haluttomia maksamaan Sysmän kirkkoherralle palkkaa, kun katsoivat voivansa pitää omaakin kirkkoherraa. Hartolan rahvas oli eroa vastaan, mutta suurtilallisten tahto voitti ja emäpitäjästä erottiin.

Muutkin lähtivät omille teilleen
Hartolan mukana Sysmästä lähtivät 1784 myös Joutsa ja Leivonmäki sekä osa nykyistä Pertunmaata.
Vuonna 1850 Sysmästä Heinolaan liitettiin Vaippilan kylä ja vuonna 1853 Mäntyharjusta Paistjärven kylä. Sysmän kunnasta liitettiin vuonna 1975 maalaiskuntaan Pääsinniemen alue.
Luhanka oli muodostanut oman kappeliseurakunnan 1767 ja irtautui Sysmästä itsenäiseksi 1864. Kun Hartola irtaantui Sysmästä, niin Joutsasta ja Leivonmäestä tuli Hartolan kappeliseurakuntia.
Joutsa irtaantui vuorostaan Hartolasta 1860. Leivonmäki oli sitten Joutsan kappeliseurakuntana, kunnes irtaantui 1878 Joutsasta ja itsenäistyi.
Pertunmaan seurakunta perustettiin 20.3.1924, mutta se aloitti toimintansa pari vuotta myöhemmin vuoden 1926 alussa. Saman vuoden alussa aloitti Pertunmaan kunta. Tuolloin Mäntyharjusta siirtyi 2627 henkeä, Hartolasta 1733 henkeä ja Joutsasta 339 henkeä uuden kunnan jäseniksi.
Nykyisen Sysmän pituus pohjoisesta etelään on noin 47 km ja leveys lännestä itään noin 38 km. Pinta-ala oli ennen Pääsinniemen eroa 690,6 km2 ja sen jälkeen 566 km2. Vesialuetta on noin 269 km2.

Köyhyys ajaa yhteen
Aika on muuttunut. Puute rahasta pakottaa kunnat etsimään turvaa toisistaan.
Leivonmäki liittyi uudestaan Joutsaan 2008. Luhangan seurakunta liitettiin jo 2006 alusta Joutsan seurakuntaan, vaikka Luhanka on edelleen itsenäinen kunta.
Sysmällä ja Hartolalla on yhteinen kirkkoherra.

Pertunmaan riitaisa ero Hartolasta
Hartolaan valmistui uusi ja mahtava kivikirkko 1913. Vanha puukirkko myytiin Pertunmaan vuonna 1924 itsenäistyneelle seurakunnalle nimellisestä 3 000 markan kauppahinnasta.
Pertunmaan taloudellinen jako Joutsan ja Mäntyharjun kanssa järjestyi sovinnolla, mutta Hartolan kunta kieltäytyi luovuttamasta mitään muuta omaisuutta kuin sen, joka sijaitsi siirtoalueella. Tähän Pertunmaa ei suostunut ja niin asetettiin sovinto-oikeus tekemään lopullista välien selvittelyä.
Itä-Häme kertoi selvittelystä (29.10.1929), jossa arvioitiin Hartolan kunnan omaisuus. Jakamattoman kunnan netto-omaisuudeksi määriteltiin 4 945 107 mk 3 penniä. Istunnossaan sovinto-oikeus määräsi, että Pertunmaan kunta oli saapa kuudennen osan, joka teki 824 184 markkaa 50 penniä. Tästä tuli vähennettäväksi kansakoulujen rakennusten arvo, joka teki 385 348 markkaa 45 penniä.
Koska Hartolan kunnalliskodissa oli Pertunmaan alueelta hoidokkeja, määrättiin heistä Hartolalle korvausta 12 mk päivältä henkeä kohti. Tästä kertyi 157 548 markkaa.
Manttaalikunnalla oli lainajyvästö ja manttaalirahasto. Siitä määrättiin Pertunmaan kunta saamaan manttaalilukunsa mukaan 15,5 prosenttia. Kaikki jakamattoman Hartolan kunnan velat jäivät supistetun Hartolan vastattaviksi.
Sovinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tuli Pertunmaan kunta saamaan jaossa sen osuuden, jota se oli alun perin vaatinutkin

Heikki Helin

Tämä on 470. osa Sysmän kirkonkylän vaiheita käsittelevää kirjoitussarjaa.