Puunistutukset vauhdissa

Tänäkin keväänä Sysmän ja Hartolan metsissä noin 750 000 puuntainta pääsee aloittamaan kasvunsa kohti tukkipuuta. Taimien kokonaismäärästä on kuusta lähes 80, koivua 15 ja mäntyä viisi prosenttia. Lisäksi istutetaan vähäinen määrä erikoistaimia, kuten visakoivua tai lehtikuusta. Näin kertoo Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Jussi Leppäaho.

Osaansa urakasta oli toukokuisena aamupäivänä suorittamassa Juha Gullsten, nyt Taipaleen kylässä Sysmässä. Avohakkuun jäljiltä kivinen maasto ei ollut helppokulkuisimpia, mutta tarpeellinen määrä maata taimia varten paljastui, kiitos kaivinkoneella tehdyn mätästyksen. Juha on ollut vakituisena metsurina Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistyksellä 1992 alkaen. Taimenistutus ja metsänraivaustyöt työllistävät miestä keväästä syksyyn, talvella urakoidaan hakkuita moottorisahalla kohteissa, joihin konetyö ei sovellu.

Taimia aletaan lyödä maahan heti kun maa ja taimien turvepaakut ovat sulaneet. Kevään urakka päättyy juhannukseen mennessä, sillä kuiva maaperä on liian ankara pienille taimille, joiden juurtumiselle maaperän kosteus on ratkaisevan tärkeää. Syysistutuksetkin sopivat kuusentaimelle. Yleensä käytettävät taimet ovat ruukkutaimia, jotka istutetaan metallista pottiputkea apuna käyttäen. Taimet istutetaan kaivinkoneen tekemän mättään keskelle, varmistetaan riittävästi maata taimen ympärille ja tiivistetään ympäröivä maa-aines jalalla kevyesti.

Toimenpidettä toistetaan, kunnes hehtaarille on istutettu noin 1 800 kuusta reilun kahden metrin välein tai koivua 2,5 metrin välein noin 1 600 hehtaarille. Ammattilainen ehtii maaston vaativuudesta riippuen istuttaa päivässä 1 000 –1 200 tainta, vaikeakulkuisessa ja kivisessä maastossa päiväsaavutus jää 800 taimeen. Metsänhoitoyhdistys ja muut ammattilaiset istuttavat vuosittain taimista noin puolet ja toisesta puolesta huolehtivat maanomistajat apuvoimineen.

Koska istutuspuuha on melko vaivalloista useimmissa kohteissa, taimia ei pidä jatkossakaan jättää oman onnensa nojaan. Maan rehevyydestä riippuen taimet on vapautettava ympäröivän kasvuston tukahduttavasta otteesta eli heinättävä joko istutusta seuraavana kesänä tai sitä seuraavana. Myös metsälaki velvoittaa metsänomistajan huolehtimaan hakkuuaukean taimettumisesta määräajassa.

Taimenistutus on itsenäistä työtä, jota metsänomistajat harvoin käyvät valvomassa, elleivät sitten itse osallistu urakkaan. Istutusta tehdään säästä riippumatta, kesällä usein aamupainotteisesti auringonpaahteen ja ötökkähaittojen välttämiseksi.

-Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistys on tarjonnut myös monelle nuorelle sopivan kesätyön istutusten ja taimikonraivauksen parissa, muistuttaa Juha Gullsten. Metsurin seurana Taipaleen istutustyömaalla kuljeksii 5-vuotias rottweileruros Jyry, joka on kulkenut metsässä Juhan mukana pienestä pennusta saakka. Koira seurailee laiskasti katseellaan luonnon tapahtumia ja käy välillä nuuhkien tarkastamassa isäntänsä työmaan. Työpäivän päätyttyä sekä isännällä että koiralla on päivän hyötyliikunta nautittu. Tyhjät taimilaatikot kerätään pois luontoa rumentamasta ja parivaljakko lähtee kotiin lepäämään ennen seuraavan päivän istutustyömaata.

RP