Hauki oli syönnillään muistouistelussa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Toivo Pylväläisen muistouistelu houkutteli lähtöpaikalle Ilolaan 13 venekuntaa. Aamukahvin ja kipparikokouksen jälkeen kisan organisoija Markku Lepistö lähetti veneet Tehinselälle – yhtä lukuunottamatta. Venekunnan moottori ei suostunut käynnistymään ja haikein mielin he joutuivat jäämään rannalle.


Uistelupäivä oli tyyni ja pilvipoutainen. Muutama pieni sadekuuro pyyhkäisi Päijänteen yli kilpailun aikana. Kalatkin nauttivat päivästä, sillä niiden suut pysyivät kiinni. Useampi venekunta sai yli 50 sentin mittaisia taimenia, mutta kisaan kelpuutettuja yli 60 sentin taimenia tai järvilohia ei iskenyt yhteenkään vieheeseen. Useampikiloisia haukia tulikin sitten useita ja myös muutama komea ahven. Alamitan ylittäviä kaloja sai seitsemän venekuntaa.


Kaikki mitalisijat tulivatkin hauilla. Voittoon ylsi Pasi Hämäläisen kipparoima sysmäläinen venekunta kahdella hauella. Hopealle sijoittui lahtelaisen Maarit Poutasen kipparoima venekunta myös kahdella hauella. Padasjokelaisen Tommi Penttilän vene otti pronssia yhdellä hauella.


Tunnelma punnituspaikalla oli rento ja palkintoja riitti kaikille. Osanottajia oli Sysmän lisäksi Padasjoelta, Lahdesta ja kaukaisimmat Rajamäeltä.
Useammasta suusta kuului, että ensi vuonna uudestaan.

Tulokset:

  1. Pasi Hämäläinen, Tuomas Vuorio, Tomi Finnback, Kimmo Pesonen, 6040 p.
  2. Maarit Poutanen, Timo Virtanen, 4910 p.
  3. Tommi Penttilä, Marjut Åström, 2770 p.
  4. Pentti Lehtimäki, Matti Raatikainen, Nina Wickman, Joonas Raatikainen, 2100 p.
  5. Markku Salminen, Miikka Salminen, Rauno Salminen, 1740 p.
  6. MikkoToivonen, Jan Nyrhinen, 1670 p.
  7. Markku Vuorio, Kimmo Nurmi, 1020 p.

Kuvassa: Voittajajoukkue kahden haukensa kanssa.

Vt4 Hartola-Oravakivi-hankkeen tuoreimpia kuulumisia

Mika Sankari
HARTOLA

Etäyleisötilaisuudessa tiistaina 14.9. aiheesta kertoivat ja kysymyksiin vastasivat hankkeen projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta ja tiesuunnitelman laadinnasta vastaava projektipäällikkö Anna Elf Uudenmaan ELY-keskuksesta. Hämäläinen kertoi hankkeen etenemisestä ja Elf esitteli tiesuunnitelmaluonnoksia liittymäjärjestelyistä. Lopuksi liittymäjärjestelyistä esitettiin muutamia tarkentavia kysymyksiä. Esitys on katsottavissa Vt4 Hartola-Oravakivensalmi- hankkeen Facebook-sivuilla tai Youtubessa.

Hankkeen taustaa

Nelostie on osa tärkeää eurooppalaista TEN-T-ydinliikenneverkkoa. Hanke kuuluu Lusi-Vaajakoski- välin parannuksen piiriin. Lähtökohtana sen toteuttamisessa on tiesuunnitelma vuodelta 2009. Rahoitus myönnettiin viimein viime vuoden neljännen lisätalousarvion yhteydessä. Väylävirasto vastaa rakennuttamisesta, GRK Infra Oy toimii pääurakoitsijana, Plaana Oy rakennussuunnittelijana ja Rakennuttajatoimisto HTJ Oy konsulttina.
Parannettava tieosuus on noin 12 kilometrin mittainen (oikaisuosuus Muikunlahti-Kettuvuori n. 2,8 km). Tietä levennetään, ohituskaistoja rakennetaan ja mitoitusnopeus nostetaan 100 kilometriin tunnissa. Muista luvuista mainittakoon pohjavesisuojausta tulevan 9 kilometrin, meluvalleja 6 kilometrin ja riista-aitaa reilun 7 kilometrin verran. 26 miljoonaa euroa on projektin kattohinta. Maastotyöt alkoivat kesäkuussa.

Muutokset kohdistuvat seuraaviin kohtiin (toimenpiteet etelästä pohjoiseen):

-Lohiniementien liittymän sulkeminen ja liikenteen ohjaaminen rakennettavaa rinnakkaistietä pitkin Vuorenkyläntielle. Vuorenkyläntien ja valtatien liittymään rakennetaan vasemmalle kääntymiskaista etelän suunnasta tultaessa, jolloin kääntyminen valtatieltä on nykyistä turvallisempaa.
-Tollinmäentien liittymään toteutetaan väistötila.
-Saukkolanmäentien ja Koivurinteentien liittymät yhdistetään rakennettavalla rinnakkaistieyhteydellä. Samoin länsipuolen maatalousliittymät kootaan yhteen.
-Rantatöyryntien ja Huuperintien liittymä porrastetaan, eli nelihaaraliittymän sijaan kohdalla olisi kaksi kolmihaaraliittymää. Liittymiin toteutetaan vasemmalle kääntymiskaistat. Kääntyminen sivutielle on turvallisempaa.
-Leppäniementien liittymä katkaistaan ja korvaavana yhteytenä rakennetaan tieyhteys Rantatöyryntielle.
-Nykyinen valtatie jää edelleen maantietarkoituksiin ja sille rakennetaan jatkoyhteys Ansiontien jatkeelle. Näin ohituskaistaosuuden matkalle syntyy rinnakkainen maantie, jota voi hyödyntää paikallisliikenne, kävelijät ja pyöräilijät ja yhteys toimii myös valtatien varareittinä. Valtio huolehtii rinnakkaistien kunnossapidosta. Maantienä toteuttaminen edellyttää rinnakkaistieltä hiukan parempaa laatutasoa, mistä syntyy lisäaluetarpeita.
-Mattilanlammentien liittymä katkaistaan ja liikenne ohjataan rakennettavaa rinnakkaistieyhteyttä pitkin Rusintielle ja etelään Luolantielle. Rusintielle toteutetaan vasemmalle kääntymiskaista etelän suunnasta.
-Suursyväntien ja Vuorenpääntien liittymäjärjestelyä siirretään hiukan etelämmäs, millä parannetaan liittymän liikennöitävyyttä.

Tavoitteita

Nykyinen nelostie on Hartolan ja Joutsan välillä kapea, mäkinen ja tarjoaa vähän ohitusmahdollisuuksia. Yksityistieliittymiä on paljon, joten niiden määrää vähennetään. Valtatien liikennöitävyyttä ja liikenneturvallisuutta parannetaan remontin avulla. Sujuvuuden ja turvallisuuden tavoitteet ovat kasvaneet vuodesta 2009 ja niitä on päivitetty tiesuunnitelmassa. Sujuvuus ja ennustettavuus paranee sekä matka-aika lyhenee.
Tavoitetilanteessa valtatie 4 on jatkuva keskikaiteellinen ohituskaistatie, jolle liitytään eritasoliittymien kautta. Syrjään jäävää nykyistä valtatietä hyödynnetään jatkossa rinnakkaistienä, kevyen ja hitaan liikenteen väylänä sekä autoliikenteen varareittinä. Liittymien poiisto mahdollistaa yhtenäistä melusuojausta. Tiesuunnitelman muutoksissa pyritään kuulemaan myös maanomistajia.

Tiesuunnitelman ongelmista ja toimenpide-ehdotuksia

Elfin mukaan vuoden 2009 tiesuunnitelmaan on jäänyt vaarallisia liittymiä. Erityisesti nelihaararatkaisut ovat vilkkaissa yksityistieliittymissä ongelmallisia.
Yksityisteiden tiheä liittymäväli aiheuttaa pumppausliikettä ja häiriöitä erityisesti raskaalle valtatieliikenteelle ja näin erityisesti kevyen liikenteen turvallisuus on heikko. Edellisessä suunnitelmassa haltuunottoalueet on määritelty hyvin kapeiksi ja pohjavesisuojaukset ovat muuttuneet. Ratkaisujen kehittäminen on ollut puutteellista tilan ahtauden takia.
Tämän takia erillisiä yksityisteitä yhdistetään ja liittymiä poistetaan, mutta liian pitkiä yhteyksiä pyritään välttämään. Nelihaaraliittymiä muutetaan kolmihaaraisiksi ja valtatien kääntymiskaistoja lisätään.
-Näin “liikenteen konfliktipisteet” vähenevät, Elf sanoo.
Nykyinen valtatie jää maantieksi eli valtion omistamiksi ja ylläpitämäksi.

Muita parannuksia

Liittymiä parannetaan Hartolan kohdalla. Vuorenkyläntien, Keskustien pohjoisen liittymän, Valittulantien, Koskenniementien ja Koitintien risteysalueille rakennetaan kääntymiskaistoja.
Parannustyöt ovat jo käynnissä Koitintien liittymässä, ja tällä hetkellä etelästä tulevien kääntymiskaista on pois käytöstä. Risteysaluetta raivataan ja mm. katuvaloja siirretään uusiin kohtiin. Alueella on voimassa alennettu nopeusrajoitus 60 km/h.
Arkeologiset tutkimukset loppuivat Kirkkolan ja Muikunlahden kohdalla heinäkuun lopussa. Niistä jäi Hämäläisen mukaan “peräkärryllisen verran tavaraa tutkittavaksi”.

Tulevan syksyn ja talven aikana toteutettavia töitä

Sääoloista riippuen on tarkoitus saada tehtyä sähköverkon töitä, edellä mainitut Hartolan liittymät, sääherkkiä pohjavedensuojaukseen liittyviä töitä, massansiirtoa, kiviainesten jalostusta ja valaistustöitä. Projektin tarvitsemat louhinnat tapahtuvat Rusintien eteläisen liittymän sekä pohjoisen Ansiontien liittymän läheisyydessä lähellä nykyistä tietä. Niitä on Hämäläisen mukaan poikkeuksellisen vähän normaaliin tienparannusprojektiin verrattuna. Ne aiheuttavat kuitenkin aikanaan lyhytaikaista haittaa mm. liikennejärjestelyjen eli nopeusrajoitusten ja yksittäisten liikenteenpysäytysten muodossa.

Jatkossa tapahtuvaa

Suunnitelmaluonnokset ovat nähtävillä verkossa. Palautetta otetaan vastaan ja keskustelua käydään 26.9. saakka. Tiesuunnitelman hyväksymismenettely vie aikansa, joten joidenkin maanomistajien kanssa pyritään tekemään suostumussopimukset, jolla aluetta päästään rakentamaan. Tiesuunnitelma viimeistellään syksyn aikana, jonka jälkeen se asetetaan yleisesti nähtäville. Viimeinen päällystekerros tehdään vielä hankkeen päättymisen jälkeen, mahdolliset maanmuotojen muutokset korjataan noin kahden vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä.
Yleisötilaisuudet pyritään jatkossa pitämään livenä 1-2 kertaa vuodessa.
-Seuraavan kerran sellainen toivottavasti järjestetään pääurakoitsijan kanssa ensi keväänä Hartolassa, Hämäläinen sanoo.

Hankkeen sivusto (josta myös artikkelin kuva)

https://vayla.fi/vt-4-hartola-oravakivensalmi

Facebook-live (tallenne)

https://www.facebook.com/watch/live/?v=184568100420365&ref=watch_permalink

Yhteistyössä on voimaa! 

Jari Yli-Talonen
SYSMÄ

Tästä kaikki lähti liikkeelle. Kesäkuussa vuonna 2017 neljän salibandyseuran ja viiden kunnan alueella saatiin neuvoteltua kaudelle 2017-2018 yhteiset joukkueet Suomen Salibandyliiton sarjoihin D1- ja E1-ikäluokkiin. Yhteistyön työnimenä käytettiin tuolloin Itä-Häme Akatemiaa.  

Yhteistyöhön lähtivät mukaan Bandy Boys -88 Sysmästä, Hartolan NMKY, Pertunmaan Ponnistajat sekä Joutsassa ja Luhangassa toimiva Voimistelu-, urheilu- ja raittiusseura Flanels ry. Yhteistyö laajeni, kun mukaan tulivat vuonna 2019 SB Heinolan pelaajat sekä vuonna 2020 MäVin eli Mäntyharjun pelaajat. 

Itä-Häme Akatemian 06-07 syntyneiden yhteisjoukkue pelasi alkuun BB-88:n nimellä vuosina 2017-2020 kaikkiaan yli 100 sarjaottelua ja kymmeniä harjoitusotteluja. Hurja pelimäärä johtui osittain siitä, kun osa pelasi kahtena kautena useampaa sarjaa ja myös vanhempaa ikäluokkaa vastaan. Aluemestaruuksien tavoittelu jäi harmittavasti koronan vuoksi ylemmässä jatkosarjassa kahdesti tilanteeseen, jossa joukkueen parhaat koostumukset ja pelit olisivat olleet vasta edessä.

Muutaman vuoden käynnissä ollut salibandyseurojen yhteistyö Itä-Hämeen alueella sai hienoa jatkoa, kun yhteistyö laajeni 06-ikäluokassa entisestään alkuvuodesta 2020. Tämän osaltaan mahdollisti SB Heinolan ja LASBin 05-ikäluokkien jo aikaisemmin aloittama yhteistyö. Yhteisjoukkueeseen kerättiin Päijät-Hämeen alueelta Talent-06 nimellä toimiva pelaajaryhmä niin, että mukaan tulivat myös LASB:n pelaajat Lahdesta, Hollolasta ja Lammilta. Tämä 06-Talent ryhmä aloitti virallisesti 3.3.2020 yhteistyön ja treenaamisen Lahdessa Suurhallilla. Samalla pidettiin pelaajille ja vanhemmille aloitus- ja infotilaisuus. Treenit jatkuivat viikoittain Vierumäellä liigatason valmentajien johdolla. Tavoitteena oli koota alueen motivoituneimmista pelaajista 06-syntyneiden Talent-ryhmä ja -joukkue jonka avulla taataan pelaajapolku ja huippuvalmennus C-ikäluokasta alkaen aina liigatasolle saakka. Pelaajapolku mahdollistetaan näin alkuperäisten Itä-Häme Akatemian alueen seurojen pelaajien lisäksi myös MäVin ja Lahden sekä Lammin alueen pelaajille.   
Tämän noin 30 pelaajan harjoitusryhmän ensimmäinen mittava haaste oli jo heinä-elokuun 2020 vaihteessa, jolloin joukkue pelasi Mestarien Cupissa Turussa voittaen yli puolet peleistään.  
Itä-Häme Akatemian alueen joukkueiden pelaajat pääsivät näin mukaan yhteistyöhön, joka mahdollistaisi tulevina vuosina pelaajapolun SM-tason karsintoihin, joukkueisiin ja jopa liigatasolle saakka. Tämä siis lähialueen eri joukkueissa koko ajan pelaten. Laadukkaan valmentamisen varmistamiseksi on sovittu poikkeuksellisen mittava liigatason valmennus- ja taustaryhmä. Pelaajat, valmentajat ja vanhemmat odottavat nyt mielenkiinnolla ja innolla tulevia vuosia, että mitä kaikkea onkaan tulossa. 
 
Vähenevät ikäluokat Itä-Hämeen ja Päijät-Hämeenkin alueella ovat antaneet vauhtia joukkueiden väliselle yhteistyölle. Salibandy on ollut hyvä esimerkki siitä, että yhteistyötä tekevät seurat voivat tarjota harrastajilleen tavoitteellista urheilua ja laadukasta valmennusta. 
 
Harmittavasti jo kaksi kautta on edetty koronan varjossa ja kaudet ovat keskeytyneet ennen loppuhuipennuksia. Nyt rokotusten edetessä on vihdoin toiveena, että nuoret pääsisivät pelaamaan kokonaiset kaudet. 
 
Alueellinen yhteistyö on edennyt talven 2021 aikana uudelle tasolle, kun alueen yhteisjoukkueiden nimeksi päätettiin LASB/SB Heinola P16 oranssi ja valkoinen. Molempien peliryhmien taakse saatiin laaja valmennus- ja huoltoryhmä. Talven aikana puhelin alkoi soimaan useammankin kerran ja pelaajaryhmä kasvoi näiden peliryhmien osalta jo yli neljäänkymmeneen. Korona sotki jälleen kevään ja kesän treenejä mutta haasteista huolimatta edettiin kohti uutta kautta. Molemmat peliryhmät ilmoitettiin valtakunnan sarjoihin, joiden alkuturnaukset alkavat elokuun lopussa. 
 
Kaksi treeniturnausta on nyt elokuussa takana ja SM-karsinnat ovat alkaneet syyskuussa. ErVin kutsuturnauksen turnausvoitto tuli tappiottomalla pelillä. Oilersin kutsuturnauksen tuloksena oli tiukkoja treenipelejä ja muutama maukas voitto sekä mitalipelin häviö rankkareilla.
 
Molemmat peliryhmät ovat saaneet pelata tiukkoja treenipelejä ja turnauksia ja nyt joukkueet ovat aloittaneet valtakunnan sarjassa karsintaturnaukset. Alkusarjan tulokset selviävät lokakuun puoleen väliin mennessä. Alkusarjan jälkeen 16 parasta joukkuetta jatkavat SM-sarjassa ja loput 15 joukkuetta pelaavat 1-divisioonassa. 

Kuvissa peliryhmät ensimmäisen kerran kauden peliasuissaan Oilersin turnauksessa 21.-22.8.2021. Muutama pelaaja ei päässyt paikalle tähän turnaukseen.

Laserkeilaus – Nuuttilanmäki on suurempi ja monipuolisempi

Mika Sankari
HARTOLA

Kalhon kylästä löytyy ensimmäinen maininta vuodelta 1405.

Uusin arkeologinen tutkimus tehtiin Nuuttilanmäellä ja Kalhon muilla kohteilla pari vuotta sitten. Sen tarkoituksena oli mm. selvittää alueen soveltuvuutta drone-pohjaiseen ALS (Airborne Laser Scanning) – eli ilmalaserkeilauskäyttöön. Laserkeilaus on mittaustapa, jolla kohteesta saadaan lasersäteiden avulla tarkkaa kolmiulotteista tietoa kohteeseen koskematta. Geotrim Oy suoritti laserkeilauksen droneilla.

Selvityksen perusteella Nuuttilanmäki on suurempi ja monipuolisempi arkeologinen alue kuin tiedettiin. Tutkimusraportin uusia tulkintoja alueesta: Alueella on mahdollinen rautakauden asutusalue ja metsässä hautakummut näyttävät erilaisilta kuin aukeilla. Löydettyjen hautojen määrä kaksinkertaistui: Alkuperäinen arvio oli 30–40 hautaa, kun uusi arvio on 89 hautaa.

Noin 14 kilometriä koilliseen Kalholta sijaitsevalla Kotisalon saarella voisi olla samanlainen rautakauden hautausmaa, jossa on kuppikiviä ja mahdollinen asutuspaikka.

Tutkimusalue sisälsi vanhaa kuusimetsää, nuorta mäntymetsää ja avointa laidunaluetta, jossa oli runsaasti kasvanutta ruohoa.

Kenttätyöt tehtiin sujuvasti droonin avulla. Muutaman tunnin aikana tehtiin kolme erillistä lentokierrosta. Saman alueen yhtä tarkka mittaaminen ja saatujen tulosten puiminen olisi kestänyt muilla menetelmillä useita päiviä tai jopa viikkoja.

Tärkeä ALS-menetelmän käyttöä arkeologiassa rajoittava tekijä on instrumenttien korkea hinta. Niiden käyttämiseen ja tulosten tulkintaan tarvitaan osaamista. Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 75 prosenttia, joten tämä muodostaa haasteen menetelmän hyödyntämiselle arkeologisessa tutkimuksessa.
Kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta drone-pohjainen ALS voi tarjota hyödyllistä tietoa ja eri alojen ammattilaiset hyötyvät sen tuottamista tiedoista. Jatkossa esimerkiksi arkeologien ja metsäalan ammattilaisten yhteistyö voi hyödyttää molempia.

-Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ilmalaserkeilaus voisi olla sopiva, tarkka ja nopea tapa korkean tarkkuuden tutkimusmenetelmä suurille arkeologisille kohteille. Metsäpeite ja muu kasvillisuus vaikuttaa kuitenkin mittaustulosten suorittamiseen, johtopäätöksessä todetaan.

Lisää aiheesta: Roiha, Johanna, Einari Heinaro ja Markus Holopainen. ”The Hidden Cairns—A Case Study of Drone-Based ALS as an Archaeological Site Survey Method.” Remote Sensing 13.10 (2021): 2010 tai Lähilehdessä 45/2019.

Kuvassa: Arkistokuva viime vuonna Kalholla tehdystä samantyyppisestä droneilmakuvauksesta.