UUTISET

Yrittäjän on aina oltava optimistinen ja uskottava tulevaisuuteen, eikä Urheilu Valosen isäntä Harri Aaltonen ole poikkeus. Mies löytyi viime perjantaina liikkeen takaosasta huoltamassa suksia, vaikka maassa ei ollut tippaakaan lunta.

-Viikonlopuksi on luvattu lumisadetta ja tottakait tässä täytyy olla valmiina, virnistää Aaltonen.

Ja niinhän siinä sitten kävikin – heti lauantaina Sysmän maisemat olivat peittyneet hienoiseen lumivaippaan. Oliko lunta riittävästi hiihtämiseen, se ei ollut itsestään selvää.

Harri Aaltonen osti Urheilu Valosen liiketoiminnot vuoden alussa ja oston yhteydessä Seppo Valonen jäi vielä mukaan yrityksen toimintaan vähemmistöosakkaana. Aaltosen mukaan ensimmäinen vuosi on ollut äärettömän opettavainen ja tietty jokapäiväistä taistelua kassan kartuttamiseksi.

Urheiluliikkeen kaupanteko on pitkälle riippuvainen kulloisistakin säistä ja tietyistä sesongeista. Hyvä esimerkki – Aaltosen mukaan huono – on viime talvi, lumitilanne oli koko talven järkyttävän huono. Sukset jäivät hyllylle. Samanlainen tilanne on kaikkien talviharrasteiden kohdalla, välineiden osto jää minimiin.

-Toivotaan parempaa talvea ja se saisi tietysti tulla jo ennen joulua. Suksia ja muita talviharrastuksiin liittyviä välineitä riittää joka lähtöön, sanoo Harri Aaltonen.

Vuodenaikojen vaihtelut näkyvät myös selkeästi mm. vaatteiden myynnissä. Syksyisin ostetaan sadetta pitäviä kalvovaatteita, talvella toppapukuja ja kesää kohti mentäessä kevyempiä asuja. Urheilu Valosen kassavirroista vaatepuolen osuus on n. 30 % ja kalastussektorin samaa luokkaa. Metsästyksen osuus pienenee koko ajan metsästäjien vähentyessä (n. 5 – 10 % kokonaismyynnistä) ja loppuosa kertyy erilaisten harrastusvälineiden myynnistä. Aaltosella on tavoitteena lisätä hiihdon osuutta tulevaisuudessa. Alan kilpailusta puhuttaessa Aaltonen nostaa esille nettikaupan.

-Pyrimme pitämään hinnat samassa tasossa nettikauppiaiden kanssa ja täältä asiakas löytää ammattimaista ja henkilökohtaista palvelua, painottaa Harri.

Valosen runsas tuotevalikoima takaa joululahjojen ostajille paljon vaihtoehtoja. Mikäli se oikea talvi tulee, niin kaikki siihen liittyvät harrastevälineet (sukset, sauvat, siteet, kelkat, ja muut tekniset välineet kuten esimerkiksi sykemittarit ja GPS-laitteet sekä riistakamerat) ovat haluttuja lahjoja. Kompressiotuotteiden myynti on nousussa ja niillä tarkoitetaan lihasten huoltoon ja verenkierron parantamiseen tarkoitettuja puristavia hiha- ja jalkasukkia. Ja jos asiakkaalle tuottaa päänvaivaa valita oikea lahja, on Valosen lahjakortti silloin paikallaan.

Jutun alussa kerroimme, että Harri Aaltonen löytyi liikkeestä suksien huoltohommista. Toiminta Startex Oy:n (sukset, sauvat, hiihtokengät, voiteet, rullasukset)  vienti- ja kilpailutoiminnasta vie miehen työajasta tälläkin hetkellä yli puolet. Kilpailumatkoja näin talven kynnyksellä alkaa olla liki joka viikonloppu. Harrin mukaan luotettava henkilökunta ja Seppo Valosen työpanos tekee tämän mahdolliseksi.

-Sieltä se leipä pääasiassa tulee ja rahoitusta tähän yritystoimintaankin, toteaa urheiluvälinekauppias Harri Aaltonen lopuksi. KP

Rakkaus käsillä tekemiseen, värit, kauneus, into, halu, luovuus. Niistä ovat hartolalaisen Ritva Itu Heinon by itu -käsityöt tehty. Itu palasi juuri Tampereelta Suomen kädentaidot 2014 -messuilta, Euroopan suurimmasta käsi- ja taideteollisuutapahtumasta, tyytyväisin mielin. Kauppa kävi melko mukavasti, mutta ennen kaikkea tilaisuus antoi toivoa tulevasta ja palaute oli erinomaista.

Käsityöt ovat kuuluneet aina Itun elämään, välillä enemmän, välillä vähemmän. Hän on huovuttamiseen hurahtanut, neuloo mielellään Petri-pipoja ja Marko-ponchoja, mutta toki taidot riittävät myös kuvasta tai logosta huovutustyöksi tai neuleeksi asti. Raaka-aineet ovat mahdollisuuksien mukaan kotimaisia ja kaikki kotimaisilta yrittäjiltä hankittuja. Mallit tulevat luovuudesta.

Vaikka Itu pyörittääkin by itu -toiminimeä, kyseessä on ainakin vielä enemmän harrastus kuin leipätyö.

-Vielä on jokunen hattu ja huivi huovutettava ja sukka neulottava, jotta ihan pelkillä käsitöillä toimeentulonsa saisi, Itu sanoo. Esimerkiksi Tampeereella myytyjen tuotteiden hinnaksi tuli parisen euroa tehdyltä työtunnilta, joten kiertäminen turuilla ja toreilla on henkilökohtaista talkootyötä. Jotta se elättäisi, Itun pitäisi yhdistää siihen ammattitaitonsa ja koulutuksensa muun muassa pientalorakentamisesta, taloushallinnosta ja kirjanpidosta. Tämä onkin hänellä mietintämyssyssä ja kehitteillä. Itu ei seuraa työssään muotia, mutta…

-Tämän vuoden ykkösjuttu ovat erilaiset huovutetut huivit. Talven tullen ainakin messuilla ykköspaikan veivät persoonalliset käsin huovutetut Susanna-huopahatut ja Satu-saunahatut.

Entinen vantaalainen hartolalaistui koiransa kanssa kolme ja puoli vuotta sitten. Itu ihastui uuden kotiseudun luontoon. Siitä kumpuaa myös ideoita ja tukea sekä iloa harrastukselle ja myynnille: Itu on muun muassa aktiivisesti mukana Hartola-Sysmän WillaNikkarit-käsityöpiirissä.

Nyt by itun tuotteita on muun muassa tarjolla ravintola Kardemumman joulumyyjäisissä ja talven mittaan monissa muissa tapahtumissa sekä byitu.fi:ssä. Joulukuun 8. päivänä Sysmän kirjakaupan yläkerrassa alkaa aina jouluaattoon asti kestävä by itu -joulumyynti.

-Toivon pääseväni ainakin viime vuoden myyntiin, sillä toistaiseksi kauppa on käynyt vaisummin. Olisi mahtavaa, jos ihmiset ostaisivat lahjaksi kotimaisia ja kotiseudulla tehtyjä Avainlippu by itu -käsitöitä. TK

Suomalaisten suursuosikiksi noussut Nopsajalka heitti hyvän keikan lauantai-iltana Linna-hotellissa. Keulakuvan kolmihenkinen bändi soitti tiukasti ja taidolla. Yleisö tanssi ja lauloi mukana. Eikä ihme, sillä Nopsajalan uudenkin musiikin pohjana ovat miehen juuret: reggae-keinunta ja hip hop -sävyt. Yleisöä riitti perheen pienemmistä aina aikuisiin asti.

Maksuttoman tilaisuuden koko perheelle tarjosi MLL:n Hartolan paikallisyhdistys ja kunta. Samalla yhdistys juhli 90-vuotistaivaltaan. Hartolan MLL on maamme vanhimpia liiton paikallisyhdistyksiä. Yhdistys piti 90-vuotiskokouksensa juuri ennen konserttia.

Keikalla Nopsajalka esitti uudempaa musiikkiaan ja kuultiinpa konsertissa pari uuttakin kappaletta ensi keväänä julkaistavalta levyltä. Musiikki tuntui olevan eri-ikäisten mieleen ja Nopsajalka osasi ottaa ja huomioida yleisönsä iloisella otteellaan. Hän sai helposti yleisön laulamaan ja tanssimaan.

Antti Ilmari Hakala eli Nopsajalka vaikutti pitkään pienen piirin esiintyjänä pääkaupunkiseudulla ja hänellä on ollut vankka kannattajajoukko. Hän on tuottaja ja muusikko. Soolourallaan hän on tehnyt jo neljä levyä ja ollut mukana lukuisilla muilla muun muassa Suomen johtavien reggae-artistien kanssa. Hänet tunnetaan myös city-humppayhtyeestä Elokuu, Soul Captain Bandista ja Kapteeni Äänestä.

Lauantaina Nopsajalka yhyeineen yhtye soitti tunnin setin, mutta ei tietenkään selvinnyt ilman encorea, joka – kuinka ollakaan – oli Lupaan olla sun. Sitten Nopsajalka, bändi, äänitarkkailijat ja roudarit alkoivat kerätä kimpsuja ja kampsuja ja suuntasivat kohti seuraavaa keikkaa vielä samana iltana.

Nopsajalan konsertin kaltaisten suurten tapahtumien lisäksi Hartolan vireä vanhus eli MLL:n Hartolan paikallisyhdistys järjestää kesäisin leikkipuistoelämää ja syksyisin ja keväisin melskataan muskareissa. Lisäksi yhdistys järjestää pienempiä tapahtumia lapsille, perheille ja nuorille. TK

Mainio Yhteen Hiileen -hanke piti toisen päättäjäistilaisuutensa Sysmässä viimeviikkoisen Hartolan lisäksi. Tilaisuuden saarnamies oli sama; näyttelijä-ohjaaja Kari Väänänen julisti tulisesti maaseudun ylivoimaisuutta asuinpaikkana omiin kokemuksiinsa pohjaten. Väänäsen saarnan punaisena lankana kulki koko ajan yhdessä tekeminen, me-henki.

–Maaseudun elävänä säilymisen tärkein asia on tiivis me-henki, kiteytti Väänänen.

Puhuja otti esimerkikseen oman paikkauntansa Kemijärven. Vaikeuksien kautta paikkakunnalta häilyivät pois poliittiset raja-aidat ja kaiken tekemisen pohjana oli vahva yhteishenki. Suosittu televisiosarja ”Taivaan tulet” toimi mainiona punaisena lankana ja voimat yhdistettiin ongelmien voittamiseksi.

–Koukkuselät suoristuivat, arvokkuus ja hyvä elämisen laatu palautuivat paikkakunnalle. Kuljettiin taas rinta rottingilla, maalaili saarnamies Väänänen.

Väänänen näytti hyvin tietävän Sysmän vahvuudet ja heikkoudet, olihan hän käväissyt jututtamassa paikkakuntalaisia matkahuollon baarissa!  Hän kehui Sysmän vahvuudet kulttuurielämän saralla, mutta antoi samalla hienovaraisia vihjeitä demokraattisen päätöksenteon laajentamiseksi. Hän valoi tulevaisuuden uskoa kauniin maaseudun kehittymiseen ja kehotti sysmäläisiä huolehtimaan entistä paremmin syntyvyyslukujen kasvamisesta.

Päijänne-Leaderin hankeneuvoja Anu Taipaleen mukaan maaseutu ei autioidu, mutta asuminen siellä ohenee. Päijänne-Leader on hyvä rahoituskanava maaseudun hankkeiden tukemiseen ja keskittyy jatkossa tukemaan matkailua, yhteisöllisyyttä ja juuri maaseutuasumisen hankkeita. Täsmäkohteina ovat yrittäjyys, paikallisuus, nuoret ja kansanvälisyys.

Vuoden 2014 valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi valitun Vuolenkosken edustajat Ville Pisto ja Johanna Salonen antoivat erinomaisia vinkkejä vilkkaan kylätoiminnan perusteiksi.

Yhteen Hiileen -hankkeen veturit Sari-Anna Vilander ja Mia Kärkkäinen olivat koostaneet erinomaisen kuvakollaasin vuoden lopulla päättyvän projektin historiikiksi. Toiminnan kokonaisuus hahmottui pitkiä luettelomaisia listoja selkeämmäksi kuvin esitettynä.

Sysmä Seuran puheenjohtaja Bror Ahlgrenin mielestä historiallinen näkökulma on otettava huomioon tulevaisuutta kehitettäessä ja antoi näin sanoillaan esimakua tilaisuuden lopuksi esitettyyn filmiin ”Aikamatka Sysmän historiaan”.  Kun Hannu Virolainen esitti vielä Telle Talvitievan kirjoittaman jutelman ”Koussun puujalasta” (näkyy myös filmissä), päästiin aloittamaan odotettu filmin ensi-ilta.

Aikamatka kuvaa erinomaisesti lyhyen kaavan mukaan Sysmää ammoisesta jääkaudesta lähtien liki nykypäivään. Janne Vanhasen lyhytelokuva on mainio paikkakunnan historian tallenne ja erinomaisen tärkeä lisä kuntainformaation materiaaleihin. Vanhasen työn jälki on kauttaaltaan hyvätasoista, kertoja Birgitta Stjernvallin selostus tasapainoista ja virheetöntä ja tuttujen kasvojen roolisuoritukset tuovat kokonaisuuden lähelle katsojaa. Toivottavasti mahdollisimman moni sysmäläinen pääsee näkemään tämän dokumentin. Yhteen Hiileen -hankkeelle on annettava erikoiskiitokset  videon tuottamisesta. KP

Hartolan Yrittäjät puhuivat asiaa, palkitsivat ansioituneita kollegojaan ja pitivät hauskaa ravintola Kardemummassa lauantai-iltana. Samalla palkittiin myös vuoden yrittäjä Hartola-Sysmä Sairaankuljetus, joka lupasi jatkaa taisteluaan yksityisen ensihoidon puolesta. Iloiseen illanvietoon kokoontui viitisenkymmentä vierasta.

Yrittäjäjuhlan avasi puheenjohtaja Osmo Haikka ja toivotti samalla tervetulleeksi Outi Hongiston, Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtajan, joka kertoi yrittäjien vuoden teemasta Vain kilpailu jalostaa. Hän totesi jämäkkään tyyliinsä, että aihe on nyt ja tulevaisuudessa sote-uudistuksen myötä entistä ajankohtaisempi ja että kuntien palvelutuotantoon on saatava mukaan myös yksityiset.

-Ydinkysymys on, miten palvelut tuotetaan. Julkiselle sektorille on saatava lisää yrittäjyyttä, Hongisto sanoi ja kertoi törmänneensä jopa yrittäjiä loukkaaviin ja järjettömiin kannanottoihin esimerkiksi Asiakkalan vanhustenhuollon kilpailuttamiskeskusteluissa.

Kunnanjohtaja Merja Olenius jatkoi keskustelua yrittäjäkoulutuksella ja muistutti, miten suuren suosion muun muassa Verkostosta Voimaa -hankkeen antama koulutus on saanut. Hän lainasi myös Yhteen Hiileen -päätöstilaisuuden esiintyjää Kari Väänästä, jonka mukaan kemijärveläisten taistelusta olemassaolostaan voi oppia ainakin sen, että ensin pitää uskoa itseensä ja sitten tarttua tilaisuuteen.

Olenius heitti myös ilmaan kysymyksen, onko nelostien hyödyntämisessä Hartolalle vielä tehtävissä jotakin uutta ja muistutti Hartolan ja Sysmän elinkeinotoimiyhteistyön tuovan uutta potkua kunnille. Oleniuksen huolenaiheena oli syystä Hartola-Sysmä Sairaankuljetuksen tulevaisuus ja hän toivottikin yhtiölle taistelutahtoa.

Sitä yhtiön yrittäjät Tuomo ja Jukka Elfvengren sekä Juhani Korhonen lupasivat riittävän, kun he saivat Hartolan vuoden yrittäjä -viittansa ja muut asiaankuuluvat palkinnot. Puhemiehenä toiminut Jukka totesi, että yhtiöstä on kehittynyt yli 30 vuoden aikana korkeatasoinen ja koulutettu ensihoitaja huipputyöntekijöineen.

-Vähitellen muissakin Päijät-Hämeen kunnissa on huomattu, että yksityistä ensihoitoa tarvitaan. Yhtiömme, Hartolan ja Sysmän sekä paikallisten ja kesäasukkaiden työ kantaa nyt hedelmää, Jukka totesi ja lisäsi, että yhtiön perusta luotiin, kun vuonna 31. tammikuuta 1979 Tuomon ja Jukan vanhemmat Pentti ja Anja Elfvengren ostivat Janne Lehtiseltä ambulanssin varusteineen ja laajensivat näin taksiyrittämisen sairaankuljetuksen puolelle.

Yritys toimi nimellä Henkilökuljetus Elfvengren Ky. Taustalla on siis yli 50-vuotinen yrittäjäura, joka on periytynyt lapsiin. Myöhemmin yhtiö laajeni yritysostoin Sysmään. Paikalla juhlissa oli myös edelleen yrittäjänä toimiva Pentti-isä, joka kantoi rinnassaan 50-vuotisen yrittäjyyden ristiä. Sitä ei kovin monella ole.

Illallisen, palkitsemisen ja yrittäjäristien jaon jälkeen juhlat jatkuivat joulupukin vierailulla, lahjojen jaolla ja iloisella tanssilla. TK