Nyt Riittää!

Hämeen poliisilaitos on toteuttamassa monien yhteistyötahojen kanssa Nyt riittää -pilottihanketta koulukiusaamisen vähentämiseksi. Hankkeen aikana on luotu toimiva menetelmäpaketti yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat kertoneet kokemuksiaan kiusaamisista ja kuvailleet millaista tukea aikuisilta ja kouluyhteisöltä kaivataan kiusaamistilanteessa.

Nyt riittää -hankkeen ydinryhmä kokoontui Hämeen Poliisipiirin lähipoliisikoordinaattori Vesa Okkolan johdolla Sysmän yläasteelle kertomaan vanhemmille ja opettajille kiusaamiseen ja ennen kaikkea sen ehkäisemiseen liittyviä yksityiskohtia.

Yläasteen luokkiin oli perustettu neljä rastia, joilla jokaisella oli oma tärkeä teemansa. Ykkösrastilla käsiteltiin reaalimaailmassa esiintyvää kiusaamista, kakkosrastilla kuultiin kiusatun oppilaan kokemuksia ja ajatuksia, kolmosrastilla pääosaan nousi nettikiusaamisen laajuus ja nelosella osallistujille näytettiin ajatuksia herättävä lyhytfilmi kiusaamisesta.

Kierroksen ekarastilla lähipoliisi Vesa Okkola kertoi oman tarinansa, hänkin oli aikoinaan koulukiusattu lihavuuden takia. Hän pääsi eroon kiusaamisesta urheilun avulla; nuori mies hoikistui ja tilanne muuttui ratkaisevasti. rastilla olivat paikalla myös kaksi maahanmuuttajaa; turkkilaistaustainen Özlem Basboga ja Kongosta Suomeen saapunut Alain Ngoga. Suomeen tulon jälkeen molemmat joutuivat kiusatuiksi kielitaidon puutteen, kulttuurierojen ja ihonvärin seurauksena. Molemmat olivat kuitenkin mukautuvia ja ennen kaikkea sitkeitä ja käänsivät kiusaamisen voitokseen.

–Kiusaaminen maahanmuuttajia kohtaan johtuu monista ennakkoluuloista. Kun kerrot kiusaajille asioiden oikean laidan ja osoitat käyttäytymiselläsi ennakkoluulot vääriksi, tilanne muuttuu, totesivat iloiset Özlem ja Alain.

Lähipoliisi Marko Laraste kertoi omalla rastillaan nykypäivän muotiongelmasta, kiusaaminen tapahtuu netissä. Larasteen mukaan netin käyttö alkaa nykynuorella niin varhain, että opetus sen oikeaan käyttöön olisi aloitettava jo ala-asteella.

–Lapset ja nuoret eivät yksinkertaisesti tiedä, miten netissä pitää käyttäytyä!

Laraste tiesi kertoa, että 80% nuorista on joutunut kokemaan nettikiusaamista ja poliisi on joutunut selvittelemään satoja koulutapauksia rikoksina.

–Henkinen väkivalta on yleensä vaikutuksiltaan raaempaa kuin fyysinen kiusaaminen ja kiusaamisen jäljet putkahtavat monesti esille vasta aikuisiässä. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa kiusatun itsemurhaan ja poliisilla onkin tieto monista tällaisista surullisista tapauksista.

Poliisi antoi muutamia käytännön ohjeita kotona tapahtuvan nuoren nettikäyttäytymisen valvomiseksi; ala-asteikäisen lapsen tietokoneen paikka ei ole lapsen omassa huoneessa, vanhempien pitää tietää miten nuori nettiä käyttää. Toinen käytännön neuvo oli netin välityksellä lähetetyn laittoman kiusaamisuhkauksen tulostaminen. Se toimii useimmissa vakavissa kiusaamistapauksissa ratkaisevana todisteena, jos kiusaaminen ylittää rikoskynnyksen.

Nelosrastilla paikalla olivat Tina Homberg-Kalenius ja Saija Salmi Valopilkku -hankkeesta. He antavat työkseen tukea ja apua kiusaamista kokeneille sekä kiusattujen lasten vanhemille.

–Ihmiset voivat ottaa meihin yhteyttä pieneltäkin tuntuvissa kiusaamistapauksissa ja tarjoamme heille keskusteluapua ja tietoa niin nuorille, aikuisille kuin perheillekin. Järjestämme vertaistukiryhmiä sekä ja kohtaamme kiusattuja yksilö- ja perhetapaamisten muodossa. Toimintamme perustuu vertaistukeen ja tarjoamme sitä myös puhelimitse ja sähköpostitse kertoi Saija Salmi.

Kiusaamisillan järjestämiselle näytti olevan tarvetta, sillä paikalle saapui runsas lasten vanhempien joukko. KP

Kaupunkilaispoika maalla

Julius Wäänänen, 7 vuotta, Helsingin Kruunuhaasta käy Kaisaniemen ala-asteen ensimmäistä luokkaa koulussa, jonka oppilasmäärä on viitisensataa – ruuhkasuomalainen poika siis. Julius tuli hiihtolomaviikolla mökkeilemään Sysmän Särkilahteen mummonsa Kirsimarja Wäänäsen ja tämän ystävän Eija Neimon kanssa. Mökki on toiminut Kirsimarjan vanhempien kesäpaikkana aina 60-luvulta saakka. Sitä on kunnostettu muutaman vuoden ajan, mutta koska siellä ei juuri talvisin ole käyty, on käyttövesi katkaistu kylmimmäksi ajaksi. Niinpä Juliuksella ja mummoilla riitti eksotiikkaa, kun käytössä olivat vanhaan malliin kantovesi, ulkovessa ja lämmönlähteinä tulisijat. Talviloman aluksi oli pari kipakkaa pakkasyötä, mutta mökin sisälämpötila pysyi mukavana ja kaikki puuhastelu antoi hyvät yöunet:

–Untuvatäkin alla nukuttiin kymmenen tunnin yöunet, kun on niin paljon ulkoiltu ja mökillä on niin rauhallista ja sopivan viileätä, nauroi mökkiporukka.

Julius on päässyt ulkoiluttamaan mummoja lumikengillä sekä potkukelkkaillen ja siinä sivussa on kuljetettu vanhojen pihakoivujen kaadosta syntyneet polttopuut liiteriin.

Koska aktiivisella pojalla riitti virtaa muuhunkin, porukka päätti tulla katsomaan lähitilan navetassa asustavia vasikoita ja sonneja sekä jatkaa matkaansa vielä uimaan ja pesemään navetan hajut pois Sysmän palvelutalolla. Navetassa Julius oli kovasti kiinnostunut vasikoiden touhuista ja pian hän juottikin Mitsu- ja Mese-vasikat kuin vanha tekijä. Poika ei pelännyt lähestyä isompiakaan hiehoja tai sonneja, jotka pyrkivät nuolaisemaan ojennettua kättä karhealla kielellään.

Kirsimarja Wäänänen on perustanut Helsinkiin vuonna 1989 Fregatti Oy:n, joka aluksi markkinoi muiden tarjoamia merellisiä ohjelmapalveluita ja pyöritti cateringiä. Nykyisellään laajentunutta  yritystä pyörittää seuraava sukupolvi henkilökuntineen. Fregatilla on useita purjelaivoja sekä muutama maakohde, joiden ylläpidossa, ohjelmien ja tarjoilun organisoinnissa toki riittää tekemistä monelle sukupolvelle. Perustaja tekee jo tilaa nuoremmilleen:

–Voin jo hieman hellittää tehtyäni 25 vuotta kesätöitä, kertoo Kirsimarja nauraen.

Sen sijaan Juliuksella hommat ovat vasta alkamassa, sillä hän on ollut 5-vuotiaasta saakka kesätyöntekijänä sukunsa pyörittämässä kahvilassa.

Sysmässä ollessaan Kirsimarja, Eija ja Julius ovat ahkerasti käyttäneet paikallisia palveluita niin kesällä kuin talvella ja he katsovatkin ruokapaikkojen tarjontaa sekä palvelua ammattilaisten silmin. Tälläkin kertaa on käyty useammassa kahvi- ja ruokapaikassa piipahtamassa ja myös kauppaliikkeissä on asioitu, aivan kuten me paikalliset tietysti toivommekin. RP

Hemmottelupäivä Linnassa

Linna Hotelli järjesti ystävänpäiväksi monipuolisen tapahtumapäivän liikunnan, ruuan ja hyvänolon ympärille.

Aamu alkoi lumikenkäkävelyllä Tainionvirran maisemissa. Etapin puolessa välissä oli mehutarjoilu Koskenniskan kodalla, jonka jälkeen Linnaan oli katettu monipuolinen ja terveyttä edistävä lounas.

Päivän ajan oli mahdollisuus tutustua Forever Living Products-esittelyyn ja tuotteisiin. Tuotteiden tärkeimpänä raaka-aineena on aloe vera. Detox elimistön puhdistuskuuriin sai myös vinkkejä. Samoin päivän aikana oli mahdollista käydä hieronnassa tai ehostamassa kasvojaan esimerkiksi teettämällä pikasilmämeikin tai huulimeikin flawless by Sonya tuotteilla.

Iltapäivällä tapahtumat jatkuivat Zumba Partyilla Linnan liikuntahallissa ja Water Bike Latin Circuit -vesijumpalla saunaosastolla. Sekä zumban että vesijumpan ohjaajana toimi kuubalais-syntyinen Deannys Conde Medina (Dany) ammatti- tanssija.

Dany on sertifioitu zumba-opettaja. Zumbassa yhdistetään latinalaisrytmejä aerobickin kanssa.

Water Biken on kehittänyt puolalainen biomekaanikko ja liikuntakasvatuksen tohtori Leszec vuonna 2004. Kyseisissä jumpassa sekoitetaan pyöräily, soutu ja steppi vesipolkupyräilyyn uima-altaassa.

Dany puolestaan on yhdistänyt Water Bikeen tanssin.  Jumppa on koko kropan treeni, jossa vesipolkupyöräily satulattomalla pyörällä ja tanssi vaihtelevat latinomusiikin tahdissa uima-altaassa.

Linnan rouva Päivi Koskela oli innoissaan saamastaan palautteesta päivään osallistuneilta. Ja ystävänpäivän vietto liikunnan ja terveyden ympärillä toi monelle päivään osallistuneelle uusia ystäviä. VJ

Sysmän 6. Talvikurssi

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n Päijät-Hämeen Koulutus- ja tukiyksikön Talvikurssi-harjoituksen toiminta-ajatuksena oli oppia selviytymään talvisissa taisteluolosuhteissa pimeässä, tunnistaa kylmyyden vaarat henkilöstöllä ja kalustossa sekä antaa hiihto- ja ahkionkäyttökoulutusta.  Nämä päämäärät saavutettiin nyt kuudennen kerran järjestetyssä harjoituksessa ja samalla tuli hiukan kansainvälistä toimintaa mukaan ulkolaisten osanottajien johdosta.  Tänä vuonna sääkin suosi hiukan paremmin kuin viime talvena, vaikkei pakkasta ollutkaan, niin edes lunta suksien alle.

Kokonaan reserviläisvoimin 6.-8.2. järjestetty tapahtuma on omassa sarjassaan.  Perustaitojen kertaamisen ohella annettiin koulutusta myös vaativamman kaluston käyttöön ja hyvin asiansa osanneet kouluttajat vetivät tehtävänsä rutiinilla läpi.  Erilaisten taisteluvälineiden käyttö palautui mieliin ja joillekin tuli varmasti uusiakin asioita ja kokemuksia.  Talvisessa maastossa selviäminen edellyttää sotilaallisen osaamisen lisäksi ympäröivän luonnon ymmärtämistä ja sen suomien mahdollisuuksien hyväksikäyttöä, mikä tuli hyvin esille muutamilla koulutusrasteilla.  Tulenteko, vedenkeitto ja ruuanlaitto taistelumuonapakkauksesta onnistuu kyllä, kun osaa etsiä polttopuuta, mutta ensiavun antaminen haavoittuneelle vaatii myös uskallusta ja hieman ymmärrystäkin.

Taitojaan kertaamassa oli kaikkiaan kahdeksankymmenpäinen joukko, joka koostui laidasta laitaan reserviläisiä ja muutamia nuoria, jotka uskalsivat mukaan pimeään metsään.  Naumin leirikeskuksen maasto, Lahden kaupunki ja muutamat yksityiset maanomistajat sekä sponsorit mahdollistivat tapahtuman, jollaisia yleensä järjestetään Puolustusvoimien alueilla ja toimesta.  Harjoituksen aiheuttamat melu- ja muut haitat katosivat puiden siimekseen suomalaisen sotilaan lailla, joka edelleen pärjää talvisessa metsässä, mukanaan ajanmukaista tekniikkaa ja muuta varustusta.

Harjoituksen suunnitteluryhmä on tehnyt mittavan työn esivalmisteluissa, harjoituksen aikana ja myös sen jälkeen.  Pääosin harjoitus sujui erittäin hyvin, ja muutamat esiin tulleet ongelmat hiotaan taas ensi vuoteen mennessä pois.  Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa on nyt saanut uusia muotoja, kun Hennalan varuskunta on lakannut olemasta, mutta ainakin tämän kokemuksen perusteella homma näyttää toimivan, kalustoa oli löytynyt käyttöön.

Armeijan säästöjen ja supistusten kurimuksessa tämän kaltaisen toiminnan motiivina on se kaikkein vahvin mahdollinen: Ilman oman edun tavoittelua, vapaaehtoisesti, toimia yhteiseksi hyväksi sotilaallisen maanpuolustuksen pitämiseksi ajan tasalla. HR

Ilmari-vauva on 1.

Vuonna 2014 Sysmään syntyi yhteensä 16 vauvaa, ei niin häävi tulos. Neuvolan terveydenhoitaja Hanna Hasalan mukaan tahti on ollut parempi kuluvaa vuotta ajatellen; lokakuun  loppuun mennessä tiedetään syntyväksi jo 21 uutta sysmäläistä ja loppuvuosi 2015 voi vielä kasvattaa tuota määrää.

Vuoden 2015 ensimmäisenä kuntalaisena päivänvalon näki vauva Westerberg-Siponen, tarkka syntymäpäivä oli 14.1. Isä Marko Westerberg muutti viime elokuussa Heinolasta Sysmään, äiti Sarita Siponen on perussysmäläinen. Pari on ollut kimpassa jo parisen vuotta ja toukokuussa 2014 vauva ilmoitti tulostaan ensimmäisen kerran. Vauva sai oitis työnimekseen Ilmari ja Ilmariksi häntä kutsutaan vielä syntymän jälkeenkin. Tosin ristiäiset on jo päätetty pitää 1.3. ja siellä vauvasta tulee nimeltään joko Ilmari tai sitten joku muu.

–Ehkä Ilmari voisi jäädä ainakin toiseksi nimeksi, arvelee Sarita.

Marko suorittaa parhaillaan harjoittelua Vesihuolto Vipe Oy:ssä ja elättelee toiveita työpaikan saamiseksi yrityksestä sen jälkeen. Sarita valmistui lähihoitajaksi viime toukokuussa ja ehti työskennellä kunnan kodinhoidon palveluksessa Ester -kodilla muutaman kuukauden ajan ennen äitiyslomaa.

Tulevaisuutta kiikaroidessaan isä ja äiti näkevät ainakin vauvanhoitoa ja mahdollisesti muuton Sysmästä johonkin isompaan paikkaan.

–Ei kuitenkaan pitkälle, ettei mummolle tule ikävä, ehkä Lahteen, arvelee Sarita.

Saritan mukaan Nina -mummo onkin ihan sekaisin onnesta pikku Ilmarista. Hössöttää muiden mummojen tapaan ja vie vauvaa mielellään lenkille keväästä kertovaan auringonpaisteeseen.

Koko toimittajan vierailun ajan kiltti Ilmari veteli sikeitä – ei esittänyt omia kommenttejaan eikä herännyt edes kuvien oton ajaksi. KP