Vaalivirettä heräteltiin

Maaseudun terveyskeskukset ja lukiot tulee säilyttää. Näin linjasi joukko Hämeen eduskuntavaaliehdokkaita tiistaina vaalitentissä Hartolassa.

Kaikki ehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että terveyskeskukset ja perusopetus tulee säilyttää maaseutukunnissa.

Lukioiden osalta ehdokkaat kannattivat yhtä soraääntä (Janne Nieminen) lukuun ottamatta opetuksen järjestämistä myös pikkukunnissa. Vivahde-eroja tosin oli havaittavissa: osa mielsi lukion perinteisenä opinahjona, osan mielestä kyseeseen voisi tulla jonkinlainen sivutoimipiste, jossa voisi hyödyntää opetuksessa esimeriksi internetiä.

Voimakkaimmin ehdokkaiden mielipiteet jakautuivat energiaratkaisujen, erityisesti ydin- ja tuulivoiman osalta.

Lähilehti poimi kultakin ehdokkaalta muutamia vaalitärppejä. Ehdokkaat esitellään aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan.

Kare Veijo, itsenäisyyspuolue,  lehtori, Sysmä

– ”geoterminen lämpö on Suomen uusi Nokia”
– tuulivoima kyseenalainen: ulkomainen työvoima rakentaa, ei tue suomalaista yrittäjyyttä
– koulu on tuotava 2000-luvulle, käyttöön uudet opetusmenetelmät ”liukuhihnakoulun” tilalle
__________________________________________________
Kilpinen Kari, vihreät, opettaja, Asikkala

– ydinvoiman vastustaja. Ydinvoiman ja kivihiilen käytön verotusta kiristettävä
– alkoholi- ja tupakkaveroa turha kiristää: muuten tuotteet hankitaan Tallinnasta
– pehmeiden hoitojen kuten akupunktion tarjoajista luotava rekisteri, jossa luetellaan asianmukaisesti kouluttautuneet ammatinharjoittajat
__________________________________________________
Lehtimäki Kirsi, sosialidemokraatit, sairaanhoitaja, Heinola

– ydinvoima ylimenokauden ratkaisu. Tuulivoimaa vastustetaan, mutta asenteissa voisi olla parantamisen varaa
– isoissa kaupungeissa yksityisautoilua vähennettävä. Maaseudun autoilijoiden veroja ei pidä nostaa.
– nuorten työpajoja tuettava
__________________________________________________
Lehtosalo-Lönnberg Eevakaisa, keskusta, luokanopettaja, Sysmä

– kivihiilestä päästävä eroon, bioenergiaan satsattava. Tuulivoima ok, jos riittävän kaukana asutuksesta
– maaseutulukiot säilytettävä, samat opettajat voivat toimia yläkoulussa ja lukiossa
– lähiruuan myyminen tehtävä helpommaksi
__________________________________________________
Nieminen Janne, vasemmistoliitto,  teurastaja, Forssa

– kyllä tuulivoimalle
– TE-keskusten toimipisteet pitäisi saada takaisin maaseudulle
– omaishoitajien tuki pitää siirtää pois kunnilta Kelan vastuulle
__________________________________________________
Nieminen Mira, perussuomalaiset,  konstaapeli, Asikkala

– hyviä energiaratkaisuja hake ja turve
– tietullit hyvä idea ruuhka-Suomeen
– liikenne- ja oikeuskasvatusta kouluihin
__________________________________________________
Seppälä Juuso, kokoomus,  kauppatieteiden ylioppilas, Heinola

– vastustaa tuulivoimaa, koska sitä tuetaan veronmaksajien rahoilla
– Hartola-Joutsa-tien kunnostamisen kannalla
– pakkoruotsista luovuttava: kouluihin kielivapaus
__________________________________________________
Timonen Kirsi, kristilliset,  ylilääkäri, Heinola

– kivihiili korvattava bioenergialla, ei lisää ydinvoimaa
– tiehankkeet priorisoitava, tietullit käyttöön
– perusterveydenhuolto kuntoon

A O-O

Vanhukset virvottiin

Ryhmä reippaita virpojia suuntasi matkansa viime viikolla Sysmän Palvelutalolle, liikkeellä olivat Väihkylän ala-asteen 1 ja 1-2 luokan trullit opettajiensa Raija Hörkön ja Sari Palon johdolla. Asiaa oli valmisteltu koulussa virpomisvitsoja tekemällä ja virpomisloruja opiskelemalla – lisäksi opeteltiin yksi karjalainen loru monien vanhainkodin asukkaiden taustat tiedostaen. Harjoittelun ja virpojenteon ohessa  opettajat olivat kertoneet oppilaille pitkään jatkuneesta virpomisperinteestä.

Ja vaikka ryhmä ei välttämättä ollutkaan liikkeellä palkan toivossa, niin suklaamunat taskussa ryhmä poistui vanhainkodilta koulupäiväänsä jatkamaan.

Virpominen:
Virpominen on ortodoksiseen kristillisyyteen liittyvä palmusunnuntain perinne. Pajunoksat siunattiin kirkossa lauantain jumalanpalveluksen yhteydessä, jotta niillä voitiin virpoa sukulaisille ja ystäville palmusunnuntaina. Virvonta on tehty Jeesuksen palmunlehvätervehdyksen muistoksi. Se on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkoittajana.
Virvonnasta on tullut lasten perinne, jossa pääsiäisnoidiksi pukeutuneet lapset kiertävät talosta taloon koskettamassa (virpomassa) pajunkissavarvuilla ihmisiä ja toivottamassa heille onnea ja terveyttä. Virvonta -sana tuleekin notkeaa oksaa tarkoittavasta virpi -sanasta. Virvottaessa pajunkissakimppua heilutetaan virvottavan edessä  ja lausutaan virvontaloru – esim. ”virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle”.

KP

Lauluoppeja Hartolassa

Koko keho laulaa, ääntä pakottamatta. Näin voi tiivistää porvoolaisen laulupedagogin Maija Hapuojan filosofian. Sibelius-Akatemiasta valmistunut Hapuoja on opettanut tätä filosofiaa 30 vuotta kaikentasoisille laulajille, harrastajista Jari Sillanpäähän.

Viime viikonloppuna Hapuojan oppiin pääsi kymmenen laulunharrastajaa Itä-Hämeen opistossa Hartolassa. Viikonloppukurssilla harjoiteltiin Olavi Virran kappaleita.

– Olen eläkkeellä, mutta en ole vieläkään kyllästynyt opettamiseen. En tee eroa eri laulajien välille. Harrastaja on minulle samanarvoinen kuin ammattilainen, Hapuoja sanoo.

Jari Sillanpäätä hän opetti Pop ja jazz Konservatoriossa Helsingissä ennen miehen läpimurtoa Tango-finaalissa.

Äkkiseltään ei ehkä uskoisi, että harrastajilla ja tulevilla tähdillä on yhteisiä piirteitä.

– Ihmiset ovat hirveän itsekriittisiä ja moni menee laulaessaan ihan kipsiin. Jarikin oli ensin hirveän ujo ja arka. Mutta totta kai huomasin heti, että hän on luonnonlahjakkuus.

Itsekritiikkiin ja jännittämiseen Hapuoja tarjoaa lääkkeeksi vuosikymmenten aikana kehittämäänsä strech-laulutekniikkaa (venyttely-laulutekniikkaa). Siinä keho vapautetaan hengitysharjoituksin ja runsain mielikuvin löytämään laulajan luonnollinen soundi.

– Klassisessa laulussa ylä-äänet ohjataan ylöspäin kapeasti. Kevyessä laulutavassa ylä-äänetkin sijoittuvat rintaan leveästi.

Tällöin äänen voi kuvitella tulevan ulos pikemminkin rintakehästä kuin nenän korkeudelta.

Toukokuusta alkaen Hapuojan kehittämään laulutekniikkaan voi perehtyä kotona. Silloin ilmestyy hänen kirjoittamansa lauluopas nimeltä Koko kroppa laulaa.

Hartolaan Hapuoja palaa huhtikuun lopussa, jolloin laulukurssilaiset kokoontuvat toistamiseen Itä-Hämeen opistolle. Kurssi huipentuu kaikille avoimeen Luokkakokous 1962 -konserttiin 26.4., jossa laulajat esittävät harjoittelemansa Olavi Virran kappaleet. Hapuoja lupaa, että konsertista tulee hauska: kappaleita käsitellään uudella tavalla.  A O-O

Kesätyöt haussa

Golf-kenttä Hartolassa on vielä kellertävä ja unelias, mutta kesän kiireisiin peliviikkoihin on jo varauduttu. Kentänhoitajan avuksi on palkattu kesätöihin neljä nuorta.

Vielä ehtii kuitenkin työnhakuun.

– Kaksi paikkaa on vielä auki, kertoo Hartola Golfin toimitusjohtaja Tera Heinonen.

Golf-yhtiö on aiempina vuosina tarjonnut kesäpestin kolmelle nuorelle. Heinosen mukaan kesätyöntekijöiden määrä kaksinkertaistettiin, koska kenttää on korjattu ja töitä on sen takia edellisvuosia enemmän.

Toinen syy pestien lisäämiseen on yrittäjän lompakolle ystävällinen sopimus kunnan kanssa.

– Kompensaation takia nuoren palkkaaminen on yrittäjälle kohtuullisen edullista ja riskitöntä, Heinonen sanoo.

– Nyt on hyvä aika hakea kesätöitä, vahvistaa Sysmän nuoriso- ja liikuntapäällikkö Tuija Pessa. Pessa vakuuttaa, että huhtikuussa ehtii hyvin mukaan kesätyömarkkinoille.

Suuri osa yrityksistä on työllistänyt nuoria jo monena kesänä, mutta työllistäjiksi on ilmoittautunut myös muutamia uusia yrittäjiä.

– Jos työtä etsii nuori ensimmäistä kertaa tai mukaan lähtee uusi yrittäjä, tapaan heidät henkilökohtaisesti. Vanhojen tuttujen työsopimukset voidaan lähettää, Pessa kertoo.

Sysmässä työsopimukset vaihtelevat muutamasta viikosta jopa kahteen kuukauteen. Tuntipalkka on seitsemän euroa. Hartolassa kesäpestin pituus on kolme viikkoa ja siitä maksetaan nuorelle 530 euron korvaus.

Sysmässä työnantajalle hyvitetään kolmannes ja Hartolassa puolet palkkakuluista.

Viime vuonna Sysmässä tehtiin 82 ja Hartolassa 58 kesätyösopimusta. A O-O

Leader-info Uotissa

Asikkalan, Sysmän, Hartolan, Heinolan, Padasjoen ja Pertunmaan alueella toimivan Päijänne-Leaderin hankeneuvoja Liisa Häme rantautui Sysmään selvittelemään yhdistyksen mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää maaseudun kehittämistä hankerahoituksen turvin.

–Autamme hankkeita kehittymään ideasta toimivaksi konkretiaksi, kiteytti Häme sanomaansa.

Kun hakijalla on idea tai tarve, hiukka omaa rahaa, vahva motivaatio ja omia voimavaroja eli talkooväkeä, kannattaa aina soittaa tai marssia suoraan Vääksyn Päijännetalossa sijaitsevaan Leader -toimistoon. Sieltä löytyy ammattitaitoisia ihmisiä jalostamaan idea toimivaksi hankkeeksi.

EU:n uusi ohjelmakausi alkoi jo viime vuonna, mutta vasta nyt oikea aika valmistella hankkeita. Haku aukeaa huhtikuun lopulla.

Hankkeet voidaan jaotella kahteen isoon pääryhmään; yleishyödyllisiin hankkeisiin ja yrityshankkeisiin. Lisäksi tuotepaletista löytyy koko joukko erikoishankkeita, joihin rahoitusta voivat hakea sekä yhdistykset että yritykset.

Yleishyödyllisten hankkeiden toivotaan tuovan uutta toimintaa kylille ja niitä myönnetään mm. kylä- ym.yhdistyksille.

Yrityshanketta hakee jo nimensä perusteella yritys joko investointeihin tai toiminnan kehittämiseen.

Hanke-esittelyn lisäksi Liisa Häme kertoi jokaisen jäsenkunnan alueelle perustettavasta Leader -foorumista, johon kootaan ihmisiä pohtimaan paikkakunnan kehittämistä uusien hankkeiden mahdollisimman suuresta hyödyntämisestä.

Uutta oli myös se tieto, että jatkossa hankeasioita hoidetaan sähköisesti. Se antaa mahdollisuuden muokata ja päivittää idea- tai hakuvaiheessa olevia hankkeita.

Eikä kahta ilman kolmatta; Päijänne-Leader suunnittelee yhdessä matkailuorganisaatioiden kanssa erityistä Kala-Leader -hanketta. Suomessa toimii kaikkiaan 11 Kala-Leader -hanketta, joilla kehitetään kuitumassa olevaa ammattikalastusta ja kalatuotteiden jatkojalostusta.

–Kala-Leadereista on kaikkialla hyviä kokemuksia. Koulutuksen ja opintomatkojen avulla monille paikkakunnille on saatu aivan uutta vipinää kalatalouden hiipuvalle sektorille, toteaa Liisa Häme.  KP