Väihkylän koululaiset kalassa

Viime keskiviikkona vietettiin valtakunnallista kalastuspäivää ja Väihkylän koulun oppilaat ja opettajat vietivät päivän teeman mukaisesti. Viime vuonna seikkailtiin rapumerroilla, nyt mentiin ongelle leirintäalueelle.

Pro Agrian kalatalousneuvoja Janne Ruokolainen apunaan joukko koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoita rantautui Sysmään ja suuri kalasirkus alkoi. Päivän ohjelma koostui onkimisesta, kalan käsittelyn opastuksesta ja kalamaistiaisista.  Kalan käsittelyä oli opastamassa Tauno Malola ja maistiaiskaloina oli muikku– ja ahvenfileitä.

Oppilaiden kalasaaliit koostuivat ahvenista, särjistä ja salakoista ja niistä osattiin olla iloisia. Kolea sääkin unohtui ja pieni sadekuuro meni nopeasti ohi. Yllätys oli se, että ahven koettiin muikkua maistuvammaksi suuhunpantavaksi.

–Kyllä tämä päivä voitti pulpetissa istumisen mennen-tullen, oli väihkyläläisten arvio mukavasta kalapäivästä. KP

Virran muistomerkki paljastettiin

Kaikkien aikojen parhaan suomalaisen iskelmälaulajan 100-vuotisjuhlavuosi huipentui Sysmässä viime lauantaina, kun keskustaajamassa paljastettiin kuvanveistäjä Kimmo Pyykön toteuttama mestarin muistomerkki Hopeinen kuu.

Olavi Virta (syntyessään Ilmen) syntyi Sysmän Särkilahdessa 27.2.1915. Hänestä kehkeytyi vuosien mittaan laulajana suomalaisten arvojen ja tunteiden tulkki. Nyt mestari palasi synnyinkuntaansa muistomerkin muodossa.

Pressun muistomerkin päältä poisti Olavi Virran pojantytär Pauliina Virta. Paljastustilaisuudessa puhunut kauppaneuvos Pauli Leimio siteerasi puheessaan edesmennyttä professori Peter von Baghia: ”Kun Virta ilmestyi lavalle laulamaan, henki salpaantui ja tanssi unohtui. Sitä viritystä ei ole saavutettu koskaan myöhemmin.”

Leimio kertoi puheessaan itsekin joutuneensa hämmennyksen valtaan Virran tanssikeikalla.

–Oli pakko pyytää tanssipartnerilta anteeksi ja pysähtyä kuuntelemaan. Voimakas tunne valtasi mielen, kyynel kostutti silmät.

Idea Virran muistomerkin saamiseksi Sysmään syntyi Sysmän Lions Clubissa.  Työryhmä otti yhteyttä kuvanveistäjä Kimmo Pyykköön, joka syttyikin ajatukselle.

–Kuvanveistäjä oli jo kuukauden kuluttua valmis esittelemään pienoismallin. Luonnos mykisti työryhmän jäsenet vaikuttavuudellaan ja prosessi käynnistyi, totesi Pauli Leimio puheessaan.

Kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö kuvailee itse työtään mm. seuraavasti: ”Hopeinen kuu on metallinen oodi Olavi Virralle, hänen elämälleen ja universaalille, ainutkertaiselle lahjakkuudelleen tulkita suomalaista melankoliaa – laulua yleensä.

Muistomerkin paljastustilaisuudessa oopperalaulaja Matti Salminen esitti kaksi mestarin tunetuksi tekemää laulua;  Hopeinen kuu sekä Tähti ja meripoika.

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki totesi kunnan olleen mukana hankkeessa alusta pitäen.

–Muistomerkin pystyttäminen on kaikille sysmäläisille kuuluva kunniateko ja haluamme muistomerkin avulla osoittaa arvostuksemme mestaria kohtaan.

Kitkiöjoki toivoi muistomerkin myötä Sysmään vuosittaista musiikkitapahtumaa ja kertoi kunnanhallituksen nimenneen muistomerkin ympäristön Olavi Virran puistoksi.

Lauantai-iltana esitettiin sysmäläisvoimin uusintana Olavi Virta -iltamat Särkilahden Niorisoseurantalolla.  Tupa täyttyi ääriään myöten jo toista kertaa. KP

Hartolalle arvosana 7,5

Kesäasukkaat antavat Hartolalle kouluarvosanan 7,5, käy ilmi tänä keväänä valmistuneesta opinnäytetyöstä. Kesäasukkaat kiittävät erityisesti huoltoasemia ja kahviloita: jopa 84 prosenttia antoi hyvän tai kiitettävän arvosanan huoltoasemille. Kahviloiden osalta luku oli 71 prosenttia. Suurinta kritiikkiä herättää rautakaupan puuttuminen ja K-kaupan lopettaminen.

Tiedot käyvät ilmi Anna Kurtin opinnäytetyöstä, joka tarkastettiin tänä keväänä Lahden ammattikorkeakoulussa.

Tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia kesäasukkaista oli tyytyväisiä Hartolan palveluihin. Eniten kaivattiin rautakauppaa. Monen toiveena on myös tuoretiski joko kauppaan tai torille. Myös liikkeiden aukioloaikoihin toivotaan pidennystä.

Palveluiden saatavuus näkyy siinä, missä ostokset tehdään. Heinolan, Joutsan ja Sysmän palveluita käytti 41 prosenttia hartolalaisista kesäasukkaista. Naapurikuntien yhteinen vetovoima oli suurempi kuin kesäpaikkakunta Hartolan, jossa ostokset teki 37 prosenttia vastaajista.

Keskimäärin kesäasukkaat käyttivät lomapaikan ostoksiinsa 2500 euroa vuodessa. Hajonta oli tosin hyvin suurta: osa käytti vain sata euroa, osa jopa 25 000 euroa vuodessa.

Valtaosa kesäasukkaista arvostaa rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä, puhtaita vesistöjä ja kulkuyhteyksiä. Vähän merkitystä arvioitiin olevan harrastusmahdollisuuksilla ja tapahtumatarjonnalla. Tämä näkyy esimerkiksi Kunkkuareenan käytössä ja tunnettuudessa: 86 prosenttia kesäasukkaista ei ole käynyt Kunkkuareenalla.

Tutkimuksen vastaukset kerättiin nettikyselyllä tänä keväänä. Vastauksia saatiin 243 kappaletta. Kyselyn toteuttamisessa oli mukana Hartolan vapaa-ajanasukkaat ry. AO-O

Jari-Pekka sai Yrittäjäristin

Jari-Pekka Koponen sai Yrittäjäristin Suurristin ansioistaan yrittäjänä, yrittämisen edistämisestä ja toimimisesta yrittäjäjärjestössä. Suomen Yrittäjät ovat jakaneet tunnustusta vuodesta 1990.

Suomen Yrittäjien hallitus vahvisti syksyllä 2002 Suurristin jakosäännön seuraavasti: Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin Suurristi on huomionosoitus henkilölle, joka yksityisenä yrittäjänä tai yksityisen yrittäjyyden edistäjänä on erityisen ansioitunut ja/tai omalla panoksellaan vaikuttanut merkittävästi Suomen Yrittäjien tai sen jäsenjärjestöjen luottamustehtävissä ja/tai osallistunut yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin vähintään maakuntatasolla edistäen niissä yksityistä yrittäjyyttä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus luovutti perjantaina Hankasalmella Jari-Pekka Koposelle järjestön korkeimman huomionosoituksen: Yrittäjäristin Suurristin. Järventaus on Hartolan vapaa-ajanasukas ja Koponen Jari-Pekka oy:n toimitusjohtaja.

25 vuotta sitten Jari-Pekka avasi liikenneaseman Hankasalmelle ja vuonna 2002 hän oston kautta tuli liikenneasemayrittäjäksi Hartolaan. Vuonna 2013 valmistui liikenneasema Joroisiin.

Koponen on toiminut Hankasalmen yrittäjien ja Keski-Suomen yrittäjien puheenjohtajana sekä Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana.

Luovutuspuheessaan Järventaus totesi, että Koponen täyttää saantiperusteet kaikilta jakosäännön osilta. Suurristin saa ainoastaan ansioista, ei rahalla tai vuosien perusteella. VJ

Sysmän Toimintakeskus esittäytyi

Grillimakkaran tuoksu tavoitti nenän Sysmän toimintakeskuksen pihassa heti autosta ulos astuttua. Makkarat ja mehut kun kuuluvat ilman muuta asiaan toimintakeskuksen avoimien ovien päivänä. Katsottavaa riittikin; myymälän jokainen hylly oli täynnä hienoja, taitavien käsien monista eri materiaaleista valmistamia tuotteita.

Sysmän työkeskuksena ja työpalveluna aiemmin tunnetun talon nimi muuttui virallisesti Sysmän toimintakeskukseksi kuluvan vuoden alusta. Uusi virallinen nimikin paljastaa, että talossa on runsaasti erilaisia toimintoja ja palveluja. Vastaava ohjaaja Tiina Luhio selvitteli pääpiirteittäin, mitä kaikkea toimintoja keskuksessa tapahtuu päivästä toiseen.

–Meillä on työ- ja päivätoimintaa, kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua erilaisissa elämäntilanteessa oleville asiakkaille.

Työ- ja päivätoimintojen tavoitteena on vammaisten ja muiden erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden henkisen ja ruumiillisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.

–Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään pitkään työttömänä ja syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille. Tarkoituksena on parantaa henkilön työllistymismahdollisuuksia ja elämänhallintaa, selvittää tätä ryhmää vetävä Luhio.

Toimintakeskuksessa toimii myös nuorten työpaja -hanke.

Päivittäiset rutiinit on tehty asiakkaalle mahdollisimman helpoiksi. He voivat liikkua työpisteestä toiseen tilanteen sekä omien mieltymyksiensä  ja taitojensa mukaan.

Tiina Luhio sekä vuodesta 1986 talossa toiminut palvelusihteeri Marjatta Suojärvi pitävät avoimien ovien päivää tarpeellisena, sillä se lisää toimintakeskuksen tunnettuutta ja tietysti edistää talon tuotteiden myyntiä. Hyvien Ihmisten torille avataan lisäksi entiseen tyyliin tuotteiden myyntikoju kesän ajaksi.

Myymälässä käyskentelivät muiden mukana ostoaikeissa Maire Mäkelä ja Kaija Laine. Jälkimmäinen oli käymässä talossa ensimmäistä kertaa ja hämmästeli myynnissä olevien tuotteiden runsautta ja korkeatasoisuutta. Mäkelä sanoi ostaneensa vuosien mittaan monet lahjat ja kyläviemiset myymälän hyllyiltä.

Kauppakierroksen jälkeen olikin mukava pistäytyä makkaran paistopisteessä, eikä pieni sadekaan haitannut herkkuhetkeä – olihan asiakkaille varattu tarkoitusta varten katettu tila. KP