Menninkäiset Pinxinmäellä

Terttu Isoranta toi menninkäisensä ensimmäisen kerran Sysmään Kirjakaupan vintille marraskuussa 2013 ja sitten viimekesäisille kirjakyläpäiville. Sekä sysmäläissyntyinen taiteilija että hänen luomansa menninkäiset viihtyivät varmaan hyvin Sysmässä, koska he tulivat paikkakunnalle jälleen – tänä vuonna Pinxinmäen hämärään aittaan.

Hämärässä ja metsäiseksi muuntuneessa aittamiljöössä menninkäiset ovat kuin kotonaan.

Terttu Isoranta, milloin maalasit ensimmäisen menninkäistaulun ja mistä sait aiheseen kipinän?

–Ensimmäinen menninkäinen syntyi vuonna 1997 syntymäpäivälahjaksi kapellimestari, musiikkineuvos Erkki Ertamalle. Itse en sitä huomannut siinä vaiheessa edes menninkäiseksi ristitä, sen teki päivän sankari kutsumalla teosta Inspiraatiomenninkäiseksi. Mielestäni se oli vain oikea lahja luovalle ja henkisesti menninkäisenoloiselle ihmiselle.

–Menninkäiset lienevät tarttuneen minuun jo lapsuudessani ja nuoruudessani Sysmässä. Minulta meni vain hiukan aikaa, ennenkuin ymmärsin menninkäisten merkityksen ja sen, mitä minun pitää jatkossa tehdä.

Sinut vain vedettiin menninkäistaajuudelle?

–Kyllä, kiertävä menninkäismaalari Ilopeetu Veikkonen tarjosi minulle kuvakokoelmiensa avaajan paikkaa. Minun piti opetella muuntamaan Ilopeetun maalaukset ja menninkäisten viestit ihmisille näkyviksi ja ymmärrettäviksi. Elämässähän on paljon muutakin kuin mitä ihmissilmä näkee ja korva kuulee. Menninkäiset auttavat ihmisiä huomaamaan kiireet ja muut vouhotukset,  se on menninkäisten tehtävä. Heitä on vain kuunneltava. Ilopeetu Veikkosen tunnuslause onkin, että ” kun valitset ilon, ymmärrät minua”. Itse olen löytänyt ilon näitä tauluja maalatessani ja näyttelyiden kautta menninkäiset saavat lähteä maailmalle levittämään samaa iloa.

Miten keksit tuoda näyttelyn tänne Pinxinmäelle?

–Osallistuin viime kesänä Sysmän Kirjakyläpäiville kirjani ”Menninkäistaajuudella” merkeissä ja se oli todella mukava viikonloppu Hyvien Ihmisten torilla. Ajattelin täksi kesäksi näyttelyn pystyttämistä johokin paikkaan Sysmässä, mutta matkamessuilla kuulin Pinxinmäestä ja näistä aitoista. Kaikki loksahti heti paikoilleen. Saan pitää täällä näyttelyä elokuun loppuun saakka – menninkäisille täydellisessa paikassa, viihtyisässä ja hämärässä vanhassa riihessä. Minulla on esillä 23 menninkäistaulua ja toki toivon monen niistä päätyvän mukavan ostajan seinälle. Myös kirjaani ja korttejani on myynnissä Pinxinmäen ravintolassa.

Ovatko ihmiset löytäneet aittasi ensimmäisten näyttelypäivien aikana?

–Kyllä, ihmisiä on käynyt runsaasti – vanhoja tuttujakin – joiden kanssa on ollut mukava muistella menneitä aikoja. Täällähän ne ovat minunkin juureni. Minulla on ollut näinä parina päivänä tosi hyvä fiilis.

Olet jatkanut työtäsi menninkäisten parissa?

–Uusi kirjani on työn alla, tekstit ja kuvat ovat suurinpiirtein valmiit, mutta se loppuhionta vie aina paljon aikaa. Viime talven aikana maalasin toki muitakin kuvia menninkäisten lisäksi.

Menninkäisten menestystarina jatkuu?

–Menninkäisillä on pitkä menneisyys ja loistava tulevaisuus, uskon vahvasti tähän juttuun. Aina tulee vastaan jotakin uutta ja asia etenee. Tämä on minulle mieluinen intohimo ja iloinen harrastus.

–Yö on menninkäisten aikaa ja se on myös minulle parasta työskentelyaikaa.

Mainosmaailmassa elämäntyönsä tehnyt Terttu Isoranta tietysti eli lapsuutensa ja nuoruutensa Sysmässä. Sahantie oli kotikatu ja Askon alue lautatarhoineen oli houkutteleva seikkailupaikka. Siellä Terttu Isoranta sanoo leikkineensä monet leikit ja siellä varmaan oleskelivat Yrjö Kokon Pessi ja Illusiakin – ja tietysti ne menninkäisetkin.

Pinxinmäen Menninkäisnäyttely on avoinna joka päivä elokuun loppuun saakka, vaikka taiteilija itse ei olekaan aina paikalla. KP

Nelostien linjaus esillä

Uuden Nelostien rakentaminen Hartolan harjualueelle on oikeuskäsittelyn jälkeen taas paikallisten viranomaisten pohdittavana. Uuden tielinjauksen lupaharkinta palasi paikallistasolle lähes neljän vuoden viranomais- ja oikeusprosessin jälkeen.

Kiistelty tielinjaus kulkisi Muikunlahden ja Kettuvuoren välillä. Tien alle jäisivät ykkösluokan tärkeät pohjavesialueet Tollinmäessä ja Huiskanharjussa.

Tielinjaus sai vesitalousluvan aluehallintovirastolta (avi) syksyllä 2011, mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi avi:n päätöksen. Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi toisin ja palautti asian käsittelyn toukokuussa takaisin avi:lle. KHO:n mukaan hakemusasiakirjat olivat niin puutteelliset, että avi ja hallinto-oikeus eivät voi perustaa päätöstään niiden pohjalle.

Nyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää asiasta uudelleen lausuntoa Hartolan kunnalta.

-Uskon, että noin kolmen vuoden päästä saamme tielinjauksesta lainvoimaisen päätöksen. Vaikka suurin osa avi:iin tulevista hakemuksista hyväksytään, on todennäköistä, että päätöksestä valitetaan oikeuteen, pohtii ympäristönsuojelutarkastaja ja lausunnonantaja Janne Myntti.

Nelostien linjaus on ollut vaikea pala purtavaksi paitsi paikallisille myös oikeusoppineille. Edes KHO ei saanut asiasta aikaan yksimielistä päätöstä. Äänestyksessä asian esittelijä ja yksi ympäristöneuvos olivat sitä mieltä, että tietä ei pitäisi rakentaa.

Uuden tien puolesta puhuu se, että nykyinen tie mäkineen ja mutkineen ei täytä valtatielle asetettuja standardeja. Nelostietä ajaa lähes 6500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuosina 2008-2013 Hartolan harjuosuudella tapahtui kaikkiaan 33 onnettomuutta.

-Kokonaan uuden tien rakentaminen on työnä helpompi tehdä, koska liikenteenohjausta ei tarvita. Jos nykyistä tietä aletaan korjata, tarvitaan ympärivuorokautinen liikenteenohjaus. Toisaalta uusi tielinja ei oikaise reittiä, matka on sama kuin vanhallakin tiellä, Myntti kertoo.

Arveluttavaa rakentamisesta saattaa tehdä se, että uusi tielinja kulkisi lähes koko matkan ykkösluokan tärkeällä pohjavesialueella. Lisäksi tielinjan alle jäisi katkelma upeaa harjumaisemaa sekä mahdollisesti joukko muinaisjäännöksiä kuten kivikautinen asuinpaikka ja hiilimiilu.

Vesitalousluvan myöntäminen ja tien rakentaminen voidaan kieltää, jos uudesta tiestä koituu haittaa pohjavedelle. Nykyisellä rakennustekniikalla on keinonsa pohjaveden suojelemiseksi: ojiin sijoitettava bentoniittimatto estää esimerkiksi öljyä pääsemästä pohjaveteen.

Bentoniitti on savea, joka korjaa itse pienet halkeamat ja reiät saven turvotessa. Bentoniittimaton päälle kasataan vähintään puoli metriä maata. Asiantuntijat suosittelevat bentoniittimaton asentamista joka tapauksessa: jos uutta tietä ei tule, niin nykyinen tie pitäisi reunustaa matolla. Nykyisen tielinjan alueella pohjavesisuojauksia ei ole. AO-O

Juhannustaikaa

Juhannuksen aikaan on vuosisatojen ajan tehty erilaisia taikoja. Taiat tehtiin pääasiassa naimaonnea ja tulevaisuutta silmällä pitäen. Naima-asioihin liittyvien taikojen lisäksi tehtiin myös maanviljelykseen ja karjankasvatukseen liittyviä taikoja. Osassa haluttiin itselle onnea maanviljelyyn ja karjanhoitoon, mutta joitakin taikoja on tehty naapurin epäonnea toivoen.

Nykyisin ei juhannustaikoja juurikaan taideta tehdä tai juuri kukaan ei ainakaan tunnusta niitä tekevänsä.

ALASTOMANA KUKKIA POIMIMAAN  TAI KAIVOON KATSOMAAN

Ehkä tunnetuin juhannustaika on seitsemän tai yhdeksän erilaisen kukan poimiminen yhtä monelta niityltä ja niiden asettaminen tyynyn alle nukkumaan mennessään. Nukkumisen aikana pitäisi sitten nähdä tuleva sulhasensa. Onko näin jollekin käynyt, lienee melkoinen salaisuus.

Ruispeltojen vähenemisen myötä seuraavan taian toteuttaminen voi käydä melkoisesta iltalenkistä eli saunasta tullessaan pitää juosta alasti ruisvainion ojia ja yhdeksännessä ojassa tulee sulhanen vastaan. Ennen yhdeksättä ojaa voi juoksijan tavoittaa kuitenkin paikalle hälytetty esivalta, sillä ruisvainioita on sen verran harvakseltaan. Helpommin tulevan sulhasensa ehkä löytäisi juoksemalla alasti kolmikulmaista ruispeltoa ympäri kolme kertaa, sillä toisen taian mukaan jo kolmannella kerralla tulee sulhanen vastaan.

Juhannuskokkoon liittyy monta taikaa, milloin kokon savun suunta kertoo, kuka pääsee pian naimisiin, milloin kokon taittuva kärki kertoo, minkä talon tyttäret saadaan pian naitettua. Juhannuskokon polttamisen jälkeen naimakuntoiset ja -haluiset tyttäret vierittelivät alasti poikatalojen ruispelloissa, jotta näiden talojen pojat rupeaisivat heitä armastelemaan.

Katsomalla kaivoon, lampeen tai lähteeseen juhannusyönä ja silloinkin mieluummin alasti, näkee tulevan puolisonsa. Neito voi myös kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Jos käki yleensä sattuu yöllä kukkumaan, vierähtää sulhasen löytymiseen yhtä monta vuotta kuin käki kukkuu. Jos käki ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna. Kumpi vaihtoehto sitten kenestäkin lienee parempi…

Mutta ovat pojatkin naimaonneaan taioilla kyselleet. Poika voi kiivetä kolmeen kertaan siirretyn rakennuksen katolle istumaan hajareisin tai mennä istumaan veden ympäröimän kiven päälle ja silloin hän näkee tulevan morsiamensa. Kolmeen kertaan siirretyn rakennuksen löytämisessä voi olla nykyaikana omat haasteensa, mutta perimätietoa hyväksi käyttäen sekin tieto voi löytyä.

MAANVILJELYKSEEN JA  KARJAONNEEN OMAT TAIAT
Juhannuksen aika oli ennen vanhaan oikea hetki kylvää tai istuttaa monia kasveja. Nauriin kylvö juhannusaattona kuului ainakin jossain päin perinteeseen vielä jokin aika sitten.

Sysmästä löytyy ohje, jonka mukaan lantut istutetaan juhannusaattona, mutta istutusta ei saanut tehdä kyykkysiltään, sillä silloin lantut halkeavat kasvaessaan. Suistamolla todettiin, että jos kaalit istuttaa juhannusaattona helmat ylhäällä kasvavat kaalit suuremmiksi.

Rikkaruohojen hävittämiseenkin juhannuksen aikaa on käytetty. Jos pellolla kasvoi ohdakkeita piti akan alasti niittää ja haravoida juhannusyönä ohdakkeet. Pitäisiköhän kokeilla, sillä luomupelloilla kasvaa ohdakkeita… MP-L

Remonttirahaa tarvitaan lisää

Hartolalaisen Kuninkaankartanon remontti hoivakodista terveyskeskukseksi maksaa kolmanneksen arvioitua enemmän. Teknisen lautakunnan mukaan remonttiin tarvitaan 100 000 euroa lisää rahaa. Alkuperäinen määrärahavaraus oli 300 000 euroa.

Remontin myötä Kuninkaankartanosta tehdään terveyskeskus, johon keskitetään kaikki terveyspalvelut kuten hammashuolto, ensiapu, neuvola ja laboratorio. Kuninkaankartanon asukkaille rakennetaan uudet kodit nykyisen terveyskeskuksen luo.

Vt. tekninen johtaja Pasi Hinkkuri kertoo, että merkittävimmät syyt budjetin ylittymiseen ovat ilmanvaihdon täydennystarve ja nopea rakentamisaikataulu.

Suunnittelu, tilankäyttöselvitys ja rakentaminen tapahtuvat Kuninkaankartanossa saman vuoden aikana.

-Toki oli yllätys, että (lisämäärärahan tarve) oli näin suuri. Kun tarpeet eivät ole selvillä silloin, kun varataan määrärahoja, ei voida tietää kaikkia kustannuksia, Hinkkuri sanoo.

Ilmanvaihtoa on tehostettava, koska esimerkiksi odotusauloissa saattaa olla huomattavasti enemmän ihmisiä kuin rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus antaa myöten. Lisäksi esimerkiksi laboratoriovälineet vaativat tasaista lämpötilaa, eivätkä ne siedä liian kuumaa.

-Lämpötilalla on merkitystä myös työntekijöiden taukojen kannalta. Jos lämpötila kohoa liikaa, on taukoja oltava normaalia enemmän, Hinkkuri sanoo.

Päätös terveyskeskuksen siirtämisestä Kuninkaankartanoon tehtiin edellisen teknisen johtajan Antti Kailion aikana. Samalla tehtiin myös määrärahavaraus Hartolan kunnan budjettiin.

Onko Kuninkaankartanon tapauksessa menetelty asianmukaisesti vai onko remontin tekemisessä pidetty turhaa kiirettä?

-Tämä on normaali malli toimia, kun toimintoja siirretään. Yhtenä kokonaisuutena pitää edetä juuri näin, Hinkkuri sanoo.

Kuninkaankartanon asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen palvelutaloon terveyskeskuksenmäelle marraskuussa. Terveyskeskus siirtyy Kuninkaankartanoon vuoden 2016 alussa. AO-O

Pinxinmäki avattiin

Ilmassa oli hiukkasen historian siipien havinaa, kun yleisö virtasi sisään Pinxinmäen taidehalliin seitsemän vuoden hiljaiselon jälkeen. Tunnelma oli toisaalta nostalgisen tuttu, toisaalta aivan uusia tuntoja herättävä.

Pinxinmäki Oy:n hallituksen puheenjohtaja Yrjänä Ahto tunnusti taidehallissa vallitsevan edelleen SuviPinxin vanhan hengen, mutta koko Pinxinmäen toiminta ponnistaa kuitenkin uudelta pohjalta. Ahto itse nimitti uuden ravintolan, taidehallin ja ympäristön kokonaisuutta kansanomaisesti ”viihtymöksi”. Toimintaa hallitsee reilu ja leppoisa henki.

Pinxinmäki on toiminnallisesti valmis, taidehalli on avattu ja ravintolan toiminta on täydessä vauhdissa. Muutama aitta on vielä tyhjillään ja viime hetken pihatöiden tuloksena ei nurmikko vielä viheriöi.

–Näistä seikoista huolimatta, on suorastaan ihme, että ollaan tässä tilanteessa. Se on syntymäihme, totesi Yrjänä Ahto.

Koko prosessi alkoi nimittäin yhdeksän kuukautta sitten. Idea Pinxinmäen ravintolatoimesta syntyi kolmen ”isän”, Pasi Sinisalon, Belo Bawen ja Yrjänä Ahdon keskinäisessä ideapalaverissa. Kun kunta lähti reippaalla tahdilla muokkaamaan Pinxin vanhaa päärakennusta miellyttäväksi ravintolaksi, syntyminen mahdollistui.

–Puitteet ovat nyt hyvässä kunnossa ja menestyksen tiellä olemme vain me itse, totesi Ahto rehellisesti.

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki toi avajaistilaisuuteen kunnan tervehdyksen ja onnittelut. Hän totesi seitsemän vuoden suruajan olevan nyt ohi, kun kesän 2015 taidenäyttely avattiin Pinxinmäellä. Kitkiöjoki oli vakuuttunut siitä, että Pinxinmäen uusi alku tulee olemaan voimakas piristysruiske koko Sysmän elinkeinoelämälle.

Pinxinmäen taidenäyttelyn rakentaminen oli Ars Auttoisista tutun kuraattori Kati Joen mallikas taidonnäyttö.

–Aikaa oli todella vähän, mutta inspiroiva ympäristö valoineen ja äänineen sekä pitkät työpäivät tekivät kaiken mahdolliseksi, kertoi Joki.

Kasvi- ja hyönteismaailman pohjalta kootun upean näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Maija Helasvuo, Anu Halmesmaa, Kaarina Kaikkonen, Klaus Kopu, Elisa Lientola, Marja Eerola, Anna Rikkinen, Lotta Mattila, Komugi Ando ja Susanna Autio.

Näyttelyn ilme on valoisa ja väljä – kävijän mielikuvitus pääsee liikkumaan vapaasti Joen taidokkaasti ripustamassa näyttelyssä. KP