Tervehdys Hartolasta!

Uuden vuoden tervehdys Hartolasta!

Taakse jäävä vuosi on sujunut myönteisissä merkeissä Hartolassa. Vuosi alkoi juhlallisesti KunkkuAreenan avajaisilla, jonka yleisömäärä ja ohjelman korkea taso oli mieleenpainuva kokemus.  Uusi liikuntahalli onkin täyttänyt kaikki sille asetetut odotukset kunnassamme.  Yhtenäiskoulun pihaan tehdään vielä ensi keväänä valmistuva lähiliikuntapaikka, jonka rakentamiseen kunta on saanut veikkausvoittovaroja.

Hartolassa on meneillään nyt vilkkaat rakentamisen ja purkamisen vuodet: terveyskeskuksen viereen on valmistunut Kotisalon uudisosa, jossa on 30 uutta asuntoa huonokuntoisille ja muistisairaille vanhuksille. Vanhaa vuodeosastoa saneerataan parasta aikaa, johon tulee 15 asukkaan asumisyksikkö ikäihmisille. Tk:n yläkertaan tehdään myös 7 kpl tukiasuntoja. Terveysaseman vanhat vastaanottotilat puretaan ja tilalle tulee  uusi keskuskeittiö, joka aloittaa suunnitelmien mukaan 1.7.2016.

Terveysasema kaikkine vastaanottopalveluineen siirtyy puolestaan toimimaan jatkossa Kuninkaankartanoon, jonka remontti on jo loppusuoralla. Toiminta alkaa uudistetuissa tiloissa 18.1.2016.

Uudistuksilla tehostetaan tilojen käyttöä ja nykyaikaistetaan palveluja. Kunnan talouteen tällä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä.

Kunnan väkimäärän laskiessa nyt alle 3000 asukkaan, on kiinteistöyhtiölle jäänyt tyhjiä vuokra-asuntoja mm. kerrostaloihin. Joulukuussa saatiin valtuustolta ratkaisu, joka johtaa Toritien kerrostalojen purkamiseen tulevana keväänä. Vuoden aikana on käyty monivivahteista maahanmuuttokeskustelua, ja nyt tehty ratkaisu sinetöi sen, että Hartolaan ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa turvapaikanhakijoita asumaan.

Kaiken rakentamisen ja tekemisen ohessa emme saa unohtaa, että teemme tätä arkista aherrusta ihmisiä varten. Vanhuspalvelujen suositusten mukaan palvelut on suunniteltava ikäihmisten omia tarpeita huomioon ottaviksi. Hoivan lisäksi ikääntynyt tarvitsee henkilökohtaisia palveluja, virikkeitä ja elävää yhteyttä oman kodin ulkopuoliseen maailmaan aivan kuten nuoremmatkin. Tämän olemme unohtaneet liian usein. Toivon, että osaamme ottaa ikäihmiset paremmin osaksi tavallista arkea ensi vuonna ja käymme vierailulla Kotisalossa ja myös omien sukulaistemme luona useammin.

Huoli nuorten elämäntilanteesta on myös aiheellinen. On aivan liian helppoa antaa nuorten irtautua liian varhain perheestä ja harrastusyhteisöistä, jotka suojelevat ja turvaavat nuoren elämäntietä. Hartolassa pienellä paikkakunnalla, jos missä, pitäisi olla yhteiset keinot tukea nuorten päihteettömyyttä ja elämänhallintaa. Toivon, että kaikki uskallamme rohkeasti sanoa EI liian nuorena aloitetulle päihteiden käytölle sekä erityisesti huumeiden kokeilulle ja antaa nuorille heidän arvoisensa tulevaisuuden.

Pidetään hyvää huolta itsestämme ja toisistamme!

Teille kaikille Hartolassa asuville ja viihtyville Hyvää Uutta Vuotta toivottaa

Merja Olenius, kunnanjohtaja

Kolme konserttia Hartolassa

Ville-Paavali Hyvösen Jouluooppera aloitti musiikkitapahtumien sarjan Hartolan kirkossa 16.12. Lauantaina vuorossa oli Sympaatin Joulu -konsertti.. Maanantaina esintyivät Hartolan Veteraanilaulajat ja Viihdekuoro yhteisessä Joulukonsertissa.

Jouluun ja joulun odotukseen kuuluu oleellisesti musiikki. Tänä jouluna Hartolassa on ollut upeaa joulumusiikkia tarjolla useampana päivänä joululauluiltojen lisäksi. Myös konserteissa yleisö on päässyt mukaan laulamaan joulun sanomaa.

Jouluooppera soi
kirkon holveissa

Ville-Paavali Hyvösen Jouluoopperan esittivät Hartolan kirkkokuoro ja Lukkarin Laulajat Heinolasta. Säestyksestä pianolla vastasi oopperan säveltäjä itse.

Kanttori Ulla Miettinen vastasi kuorojen johtamisesta ja lauloi itsekin majatalon emännän soolon. Minna Lamppu tulkitsi Marian osuuden ja Mira Suutarinen enkelin. Joosefin osuudet esitti Jukka Tabell. Samoin hän lauloi yhdessä Sami ja Janne Tabellin kanssa paimenten ja tietäjien osuudet. Jouko Monola puolestaan lauloi airueena.

Tabelleiden äänet soivat hienosti yhteen niin paimenina kuin tietäjinä. Minna Lampun Marian ja Jukka Tabellin Joosefin soolo-osuudet sekä äänien yhteensopivuus duetto-osuudessa oli soinnukasta kuultavaa; Samoin Mira Suutarisen enkeli-tulkinta.

Oopperan säveltänyt Hyvönen toimii nykyään Heinolassa kanttorina, jonne hän siirtyi Sysmästä. Sysmässä hän toimi kanttorina 1980-luvun. Jouluoopperan hän sävelsi joulun evankeliumien teksteihin ja sen kantaesitys oli Heinolassa vuonna 1992. Hartolassa esityksestä sai nauttia nyt ensimmäisen kerran.

Koskettavaa esitystä johtanut kanttori Ulla Miettinen totesi:

– Ooppera suoraan ytimessä.

Sympaatin Joulun
36. vuosi

Kuoro on syntynyt Helsingin Katedraalikuoron laulajista vuonna 1979.  Kuoroon kuuluu kahdeksan avioparia ja heidän jälkeläisiään. Hartolassa mukana oli myös pianisti Ilmo Ranta, jolla on sukujuuria Hartolassa. Samoin kuorossa laulavat Valstan perhestä Liisa ja Lauri, joilla on myös sukusidonnaisuus Hartolaan.

Konsertti koostui tutuista joulun ajan lauluista. Mukana oli etenkin Jean Sibeliuksen sävellyksiä. Sibeliuksen Jo joutuu ilta, johon Tobelius on kirjoittanut sanat, tulkitsi Lauri Valsta Ilmo Rannan säestämänä.  Kamarikuoro Sympaatti esiintyi Tero-Pekka Henellin johdolla.

Kuoron esityksestä huokui ammattimaisuus, mutta samalla lämminhenkisyys. Kuulijat saivat reilun tunnin matkan joulun aikaan kamarikuoron sävelin.

Me käymme joulun
viettohon -joulukonsertti

Lea Lutsin johtama Hartolan viihdekuoro aloitti kirkontäyteiselle yleisölle konsertin neljällä joululaululla. Säestäjänä toimi Jaak Luts ja huiluosiot puhalsi Mervi Ruokola-Parkkonen.

Wäinö Lyytinen lauloi puhtaan heleästi Lapsen joulurukouksen ja Hiljaa hiljaa, joulun kellot kajahtaa. Mirkku Tammisto tulkitsi Varpusen jouluaamuna itseään säestäen.

Mirkku Tammiston johtama Veteraanilaulujat esittivät seitsemän joululaulua: säveltäjistä Sibeliusta, Madetojaa, P.J. Hannikaista ja Einari Junturaa.

Viihdekuoron toinen osio koostui hieman vieraammista joulusävelistä. Leena Tolosen ja L. Heikkilän Beetlehemin yö soi upeasti kirkon holveissa. Samoin Jukka Kuoppamäen Kuka tuo lapsi on Ruokola-Parkkosen huiluosioineen ja soololaulu-osuuksineen oli onnistunut kokonaisuus Jaak Lutsin säestämänä.

Mahtavan musiikki-illan päätti kuorojen yhteisesitys tutusta joululaulusta: Toivioretkellä – Maa on niin kaunis. Kuoronjohtajat, säestäjät ja sooloesittäjät saivat onnistuneesta illasta kukkaset, muistamiset ja kiitokset. Kaikille kuorolaisille lausutut kiitokset ja raikuvat taputukset olivat ansaitut illan esityksistä. VJ

Director cantus Jaak Luts

Sysmän ev.lut.seurakunnan kanttori Jaak Lutsille on myönnetty director cantus -arvonimi Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin ja piispan toimesta. Jaak Luts on työskennellyt Sysmän seurakunnan vt. kanttorina vuodesta 1992 ja vakinaisena vuodesta 2008 lähtien.

Jaak Luts valmistui diplomi-pianistiksi Viron Musiikki-Akatemiasta  ja toimi saman laitoksen säestäjänä ja kamarimusiikin lehtorina vuoteen 1991, jolloin hän muutti perheineen Suomeen. Ensimmäinen työpaikka löytyi Iitin seurakunnasta, josta seurasi muutto Sysmään seuraavana vuonna. Sysmässä Jaakin pesti jatkui vuoden pätkissä, koska virka ei ollut vakinainen.

–Mentiin jatkoajalle vuosi kerrallaan, kunnes lopulta tuli seinä vastaan. Oli pakko aloittaa opiskelut Suomeen vaadittavan pätevyyden hankkimiseksi, toteaa Jaak.

Opiskelut Sibelius-Akatemiassa alkoivat työn ohessa v. 2001 ja kirkkomusiikin maisterin paperit Jaak sai käteen v. 2006. Mies nimettiin Sysmän ev.lut. seurakunnan kanttorin virkaan v. 2008, tilanne vakiintui ja Lutsin perhe pystyi lopullisesti asettumaan Sysmään.

90-luvun lopulla Jaak opiskeli vielä lisää Viron Musiikki-Akatemiassa ja pystyi luomaan tärkeitä musiikkielämään liittyviä suhteita Suomen ja Viron välille.

Kanttori Jaak Luts tiedetään paikkakunnalla työteliääksi ja taitavaksi muusikoksi. Missä vai musisoidaan ja konsertoidaan, niin Jaak pyydetään aina paikkalle.

–Seurakunnan virkatehtävät ovat tietty etusijalla ja pyrin toimessani edelleen kehittämään seurakunnan musiikkielämää. Muita musiikkiin liittyviä tehtäviä hoidan käytettävissä olevan ajan puitteissa, sanoo Jaak.

Ja  niitä tehtäviä riittää; Kirkko Soi, Sysmän Suvisoitto, kolme seurakunnan kuoroa, kolmen muun kuoron säestystehtävät, Viis Raitilla sekä opetustehtävät musiikkiopistossa  ja kansalaisopistossa. Lisäksi hänellä on joukko hallinnollisia tehtäviä;  Päijät-Hämeen kanttoreiden puheenjohtajuus, Päijät-Hämeen kirkkomusiikkipiirin hallitus, Suvisoiton hallitus, kunnan kulttuuritoimikunnan jäsen, Lions Club -toiminta jne.

Laulava Trappin perhe on tullut monille tutuksi elokuvasta ”Sound of Music”. Lutsin perhe on sitä samaa Sysmässä. Vaimo Lea laulaa, johtaa kuoroja ja tekee musiikkityötä lasten parissa, tytär Maria soittaa viulua ja toimii tuottajana Suvisoiton organisaatiossa, Lore valmistui Heinolan Musiikkiopistosta soittimenaan piano, Sofie soittaa selloa ja Amanda pianoa – ja laulaa hellyttävästi.

”Jaak Luts on hoitanut virkansa taidolla ja huolella sekä käyttäytynyt arvokkaasti”. Nämä sanat lukevat director cantus -diplomissa ja voisiko sitä sen paremmin sanoa. KP

Joulupolku Sysmässä

Sysmän Joulupolku-tapahtuma teki kävijäennätyksensä. Joulukuun alussa järjestetyssä tapahtumassa vieraili 900 ihmistä. Edellisvuoteen verrattuna kävijöiden määrä nousi kahdella sadalla.

Tapahtuman suosio yllätti järjestäjän positiivisesti.

-En osannut etukäteen ajatella, että porukkaa kävisi noin paljon, kertoo nuoriso- ja liikuntapäällikkö Tuija Pessa.

Joulupolun menestyksestä kertoo jo se, että osa kävijöistä tulee paikalle naapurikunnista asti – kuten hartolalainen Sanna Valjakka lastensa Iitu ja Oona Ylösen kanssa. Valjakka osallistui Joulupolkuun ensimmäistä kertaa siskonsa Katja Valjakan innostamana. Seurueeseen kuului myös heidän tätinsä Ritva Reponen.

Pikkuinen Oona Ylönen oli yksi tapahtuman nuorimpia osallistujia: hänellä oli ikää vasta 1,5 kuukautta.

-Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta Oonalle tällaisessa yleisötapahtumassa, jos lentokenttää ei lasketa. Kuljetin Iituakin mukana joka paikassa pienestä pitäen, hartolalainen Sanna Valjakka kertoo.

Ympärillä valui ihmisiä tasaisena virtana, menomuoto vaihteli aina heijastinliiveihin pukeutuneista sauvakävelijöistä pyörätuolilla liikkuviin.

Joulupolulle Valjakka oli tullut uteliaisuudesta. Viime vuonna hän oli järjestämässä Hartolan Joulupolkua paikallisten Marttojen riveissä.

-Hartolassa tapahtuma on paljon pienempi kuin täällä Sysmässä, Valjakka kertoo.

Entä mitä tapahtumasta jäi päällimmäisenä mieleen?

Naiset pohtivat hetken. Metsän suojissa oli niin monta hienoa luukkua.

-Ehkä Lucia ja joululaulut. Ja tietysti tämä riisipuuro! AO-O

Valokuvaaja Sami Lehtonen kuvasi Joulupolku-tapahtuman kävijöitä pitkin iltaa. Kuvia voi käydä katsomassa Sysmän kirjastossa, jossa ne pyörivät diaesityksen tavoin televisioruudulla.

Jouluvaellus Hartolassa

Hartolalaisten järjestöjen ja yritysten järjestämään jouluvaellukseen osallistui yli kaksisataa henkeä. Kiikin arvelujen mukaan, yhden nautitun makkaran jälkeen, arvio oli: – melkein viisisataa vaeltajaa!

Vaellus lähti Itä-Hämeen opiston pihalta ja kulki lyhtyjen valaisemaa reittiä Tainionvirran rantoja mukaillen Koskenniskan grillikatokselle ja päättyi Linna-Hotellin pihamaalle.

Opiston pihalla vaeltajat osallistuivat yhteislauluihin. Eva Varis kiitti kaikkia, jotka ovat mahdollistaneet tämänvuotisen tapahtuman. MLL jakoi tonttuhatut pienimmille osallistujille.

Menoreitin varrella Ekonkosken laavulla soivat haitarit. Vaeltajat saivat osallistua Osuuskauppa Hämeenmaan kinkkuarvontaan menomatkalla ja tullessa oli vuorossa herkkukori. Järvi-Hämeen Op osallistui tapahtumaan jakamalla heijastimia ja Hartolan Apteekki antoi mukaan runon ja nuoremmat vaeltajat saivat oman muiston vaelluksesta.

Itä-Hämeen Taitajat järjesti polun varrella arpajaiset, joihin palkintoja olivat lahjoittaneet monet paikalliset yritykset. Vaeltajat koristelivat seurakunnan kuusen.

Koskenniskalla kipinämikkona toimi Hartolan Ladun Tenho Paalanen seuranaan Hartolan Palokunnan naisten makkaranpaistajat. Ja makkarat tekivät kauppansa itse nuotiolla käristäen tai valmiiksi kuumennettuina: 200:sta varatusta makkarasta ei montaa jäänyt ostamatta. Paikalle oli saapunut myös joulupukki namuineen joulukiireiltään.

Linna-Hotellin pihalla Hartolan viidekuoro vei matkaajat jouluisiin tunnelmiin yhteislaulutuokiolla ja kuoron esityksillä.  Linnan glögi ja Vuohelan piparit olivat tarjolla kaikille vaellukseen osallistuneille.

Päätepisteellä oli Itä-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen visailu: mihin lauluun varpunen, pääskynen, kettu ja kerttu liittyy. Lopuksi sai vielä linnuille jyväpussin kotiinviemisiksi hyvän mielen ja onnistuneen vaelluksen kiitokseksi.

Hartolan Martat ja martta Päivi Halmekoski olivat tänä vuonna koordinoimassa vaelluksen onnistumista. Ja hienosti järjestelyt toimivat.

– Kiitos kaikille, totesi Päivi Halmekoski illan päätteeksi. VJ