Sote-yhtymän uudistus

Päijät-Hämeeseen ei tule uudistettua sote-yhtymää. Esitys yhtymän perussopimuksen muutoksesta raukesi viiden kunnan vastustukseen. Muutosesityksen mukaan yhtymän ylimmäksi päättäväksi elimeksi olisi tullut yhtymäkokous. Nykyään päätösvalta on yhtymävaltuustolla.
Uudistusta vastaan olivat Iitti, Hartola, Heinola, Pukkila ja Sysmä. Ratkaisijan roolissa oli Iitti, joka päätti kunnista viimeisenä, 22. joulukuuta, tyrmätä muutosesityksen.
-Uusia aloitteita perussopimuksen muuttamiseksi ei ole nyt vireillä. Sysmän ja Hartolan asema säilyy yhtymässä toistaiseksi ennallaan, sanoo kuntayhtymän johtaja Timo Louna.
Pienissä kunnissa sopimusmuutosta vastustettiin erityisesti siksi, että se olisi tiennyt niiden äänivallan heikkenemistä.
Nykyisessä hallintomallissa yhtymävaltuustossa Hartolalla ja Sysmällä on molemmilla kaksi edustajaa. Jos päätösvalta olisi siirretty yhtymäkokoukselle, sekä Hartola että Sysmä olisivat menettäneet kaksi edustajanpaikkansa ja joutuneet tyytymään yhteisiin edustajiin muiden pienten kuntien kanssa.
-Tämä olisi todennäköisesti johtanut siihen, että Hartolalla ei olisi ollut enää yhtään paikkaa kuntayhtymän hallinnossa. Päätöksentekoa olisivat hallinneet suvereenisti väkiluvultaan suurimmat kunnat, toteaa Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius.
Sysmän kunnanjohtajan Marketta Kitkiöjoen mielestä sopimusmuutoksen esittely sote-uudistuksen kynnyksellä oli täysin tarpeetonta. Hän toteaa, että esityksen kaatumisella ei ole merkitystä tulevaan valtakunnalliseen sote-ratkaisuun.
Olennaisena kysymyksenä Kitkiöjoki pitää niin kutsutun äänileikkurin luomista. Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen jälkeen Lahdella on yhtymässä selvästi eniten päätösvaltaa.
-Pakkokuntayhtymässä, mitä kuntayhtymä on erikoissairaanhoidon osalta, on oltava valtuustossa yhden kunnan ylivallan poistava äänileikkuri. Tämä asia olisi jo pitänyt valmistella, hän sanoo. AO-O

Sote-yhtymästä sanottua

-Yksi yhtymävaltuuston tärkeimmistä saavutuksista meille on Hartola-Sysmä-alueen ambulanssin säilyttäminen ja kunnan maksuosuuksien kohtuullistaminen käyttöä vastaavaksi. Tulevaisuudessa valtuusto tekee ratkaisut Päijät-Hämeen keskussairaalan saneeraamisesta ja uudisrakentamisesta. Näiden kokonaiskustannusarvio on yli 60 miljoonaa euroa. Kestääkö kuntien talous tämän?
-Jarkko Fågel, Hartolan edustaja yhtymävaltuustossa.

-En tunnista mekanismia, jolla nykyinen valtuusto voitaisiin lakkauttaa kesken laillisen toimikautensa. Suomen hallitus on 14.12.2015 antamassaan asetuksessa ilmaissut, että vuoteen 2019 asti kuntien tulisi pidättäytyä uusista hallintohimmeleistä ja vanhojen organisaatioiden purkamisesta. Oireellista on yli 700 hartolalaisen allekirjoittama kirjelmä, jossa vaaditaan Hartolan kuntaa palkkaamaan oma terveyskeskuslääkäri. Tämä on epäluottamuslause nykyisen yhtymän ja etenkin Aavan politiikalle. Nykyinen akuuttivastaanottoihin pohjautuva malli ei toimi pitkäaikaissairaassa ja moniongelmaisessa kunnassa.
-Mikko Nenonen, Hartolan edustaja yhtymävaltuustossa

Maassa maan tavalla

Sysmässä ravintola Fantasiaa pyörittävä Kemal Sekersöz saapui turvapaikan hakijana Suomeen v. 1991. Sysmään Kemal ja hänen vaimonsa Nazli muuttivat v. 2002 ja perustivat tänne edelleen suositun pizza- ja kebab -ravintolan.
Kemal on seurannut tarkoin mediasta Suomessa kiivaana  lainehtivaa  pakolaiskeskustelua ja kertoo siitä omat mielipiteensä allaolevassa haastattelussa.

Kemal, millainen oli sinun tiesi Turkista Suomeen ja ennenkaikkea Sysmään?
–Tulin turvapaikanhakijana Suomeen marraskuussa 1991 ja olen asunut täällä useilla paikkakunnilla; Helsinki, Oravainen (1 vuosi), Vaasa (2 vuotta), Oulu, Jyväskylä ja Savonlinna. Viimeksimainittuun paikkaan perustin pizzerian v. 1997 ja seuraavaksi aloitin ravintolayrittäjänä Suolahdessa. Sysmän myytävänä olevaa paikkaa tulin katsomaan v. 2002 ja totesin sen hyväksi vaihtoehdoksi. Ravintola oli valmis kalusteineen eikä vaatinut suuria perustamiskustannuksia.

Millaiselta tuntui tuolloin olla ulkomaalaisena Suomessa ja Sysmässä?
–Aluksi minulla oli tietty vaikeaa jo sen vuoksi, että en osannut kieltä. Huomasin ihmisten olevan varovaisia ja välttelevän minua. Pikkuhiljaa tilanne parani suomenkielen karttumisen seurauksena. Sysmässä minut otettiin tosi hyvin vastaan; yrityksen perustamisen jälkeen sain runsaasti kukkia ja onnitteluja ja kaikki johti v. 2011 vuoden yrittäjän valintaan. Olemme viihtyneet Sysmässä oikein hyvin.

Onko mielestäsi tilanne muuttunut mitenkään viime aikoina?
–Somesta ja lehdistä olen tietysti huomannut, että tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan. 30.000 pakolaista on liian suuri määrä pienelle Suomelle. Suurin osa heistä on tietysti todellisia turvapaikan hakijoita, jotka tarvitsevat apua, mutta joukkoon mahtuu myös rikollisia aineksia.
–Sysmässä en ole henkilökohtaisesti huomannut mitään muutoksia, meidän perheeseen suhtaudutaan täällä yhtä hyvin kuin aikaisemminkin.

Millaisia ohjeita antaisit maahanmuuttajille?
–Muutatpa mihin tahansa, vaikka oman maan sisällä, jalansija täytyy itse hankkia. Ympäröivään yhteisöön täytyy sopeutua ja elää samoilla säännöillä kuin kantaväestö elää. Paikka yhteisössä on hankittava omilla teoilla periaatteena vanha sanonta ”maassa maan tavalla”. Työnteko tai opiskelu huomataan ja se auttaa ajan myötä uudelle paikkakunnalle sopeutumisessa.

Pitkälti yli kymmenen vuotta Sysmässä; mitä positiivisia asioita nostaisit kohdaltasi esiin (myös mahdolliset negatiiviset asiat)?
–Olen kiitollinen siitä, että minulla on hyvä ammatti ja oma katto pään päällä. Valinta vuoden yrittäjäksi oli itselleni suuri asia.
–Sekä minulle että vaimolleni Nazlille valtavan suuri positiivinen asia oli Mert Baban syntyminen marraskuussa 2014. Häntä odotimme Nazlin kanssa kaikkiaan 16 vuotta! Minulla on siskoja ja heillä lapsia, mutta Mert on ainoa poika. Koko Sysmä näytti iloitsevan tästä syntymästä, niin paljon meitä muistettiin kukkasin ja onnitteluin.
–Henkilökohtaisesti ikävin asia koko Suomessa olon aikana oli siskoni ja hänen miehelleen tapahtunut tragedia Laukaalla, ahkerat ja meille rakkaat ihmiset joutivat murhaajan urhriksi. Koko suku romahti tämän tapahtuman johdosta. Mieltä lämmitti tässäkin tapauksessa sysmäläisten runsas osanottojen määrä.

Yritystoiminta näyttää juuri nyt olevan paikkaunaalla pienissä vaikeuksissa, mm. kahviloita on hävinnyt kartalta. Mikä on tilanne Fantasiassa?
–Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat perinteisesti vuoden hiljaisinta aikaa, mutta nyt nämä pakkaset ovat tehneet vuoden alusta vieläkin hiljaisemman. Keskiarvoisesti viimeiset kymmenen vuotta on menty myynnillisesti suurinpiirtein samalla tasolla ja samaa uskon myös tulevaisuuden suhteen. Uusia ravintoloita on syntynyt ja jo kuollutkin Sysmässä tänä aikana, mutta Fantasian tapaista paikkaa tarvittaneen jatkossakin. KP

Kirjastoon mahtuu ääntä

Nyt on aika ajatella kirjastoa täysin uudella tavalla, haastaa Sysmän kirjaston johtaja Riitta Kuisma. Kirjastossa voi kokoontua porukalla, syödä eväitä ja järjestää vaikka elokuvanäytöksen. Mitä kaikkea muuta: sitä ei ehkä ole vielä edes keksitty.

Mutta se on selvää, että hyssyttely on loppu.

-Sellainen aika on ohi, että kirjastossa pitäisi olla ihan hiljaa ja vain käydä nöyrästi lainaamassa kirjoja. Tämän pitäisi olla sellainen paikka, jossa viihtyvät myös ne ihmiset jotka eivät lue, Kuisma sanoo.

Hän myöntää, että henkilökunnan resurssit tapahtumien järjestämiseen ovat rajalliset. Siksi paljon on kiinni asiakkaista itsestään. Tila tarjotaan, mutta toimintaa pitäisi kehittää itse.

Sysmän Kamarikuoro on tässä pioneeri. Kuoro käy harjoittelemassa kirjastossa, siellä missä ennen oli valtuustosali. Salissa olevat kirjahyllyt ovat pyörien päällä ja ne on helppo siirtää sivuun harjoitusten ajaksi.

Uudet tilat miellyttävät Riitta Kuismaa paljon. Mutta yksi asia häntä hieman huolettaa. Kirjaston lainaajamäärä on alle valtakunnallisen suosituksen. Suosituksen mukaan lainaajia pitäisi olla 40 prosenttia asukasluvusta. Sysmässä lainaajia on 36 prosenttia asukkaista.

-Luku on huolestuttavan alhainen, varsinkin kun osa lainaajistamme on kesäasukkaita, Kuisma sanoo.

Esimerkiksi Hartolassa ollaan lähempänä suositusta, 39 prosentissa. Kuisman mukaan Hartolan parempaa tilannetta selittää muun muassa kirjastoauto.

Parempaan päin ollaan kuitenkin Sysmässäkin menossa. Muuton jälkeen aktiivisten lainaajien määrä on lisääntynyt reilulla sadalla ja uusia kirjastokortteja on myönnetty ainakin 150 kappaletta.

Kävijämäärän nousua saattaa enteillä se, että kirjastoon avataan keväällä itsepalvelulainaus. Silloin alakerran lehtienlukusaliin pääsee erityisen kulkukortin avulla aikaisin aamulla ja myöhään illalla, pyhäisinkin. Saliin tulee lehtien lisäksi pieni kirjavalikoima. AO-O

Päijät-Hämeen kirjastot

Päijät-Hämeen kirjastojen käyttösääntöihin ja maksuihin tuli muutoksia vuoden alussa. Varaukset saa maksutta ja myöhästymismaksut nousivat.

Kirjallisuus-, musiikki- ja muut aineistovaraukset ovat vuodenvaihteen jälkeen Päijät-Hämeen kuntien kirjastoissa maksuttomia. Varattu aineisto tulee noutaa kirjastosta viikon kuluessa. Aineiston kierron ja saatavuuden edistämiseksi noutamatta jätetystä varauksesta peritään 2 euroa.

Kirjastoaineiston kiertonopeuden ja aineiston saatavuuden tehostamiseksi Päijät-Hämeen kirjastojen seudullisia päiväkohtaisia myöhästymismaksuja korotetaan 20 sentistä 40 senttiin. Lainauksia voi maksutta uusia verkkokirjastossa lastukirjastot.fi, mikäli ko. aineistoista ei ole varauksia.

Kirjastokortin saa maksutta, mutta uusi kortti kadonnen kortin tilalle maksaa 3 euroa.

Nykyiset myöhästymismaksut ovat olleet voimassa Lahden kirjastossa 1.1.2002 alkaen ja Päijät-Hämeen kirjastoissa vuodesta 1.1.2012 alkaen.

Lisätietoja:

Sysmän kunnan kirjastonjohtaja Riitta Kuismalta
riitta.kuisma@sysma.fi

Hartolan kunnan kirjastonjohtaja Katja Komonen
katja.komonen@hartola.fi

Kielipoliisi pamputtaa

Keskiäkäinen mies katseli Foxilta surffausohjelmaa, ja eräs selostajan lause oli suomennettu tekstitykseen ”hänen vauhtinsa nopenee”!  Voi herran jumala!  Kauniissa suomen kielessämme on kymmeniä hyviä ilmauksia tähän, alkaen siitä, että vauhti kasvaa tai kiihtyy, mutta se Foxin mukaan se nopenee!  Kukahan puolankalainen ammattikoululainen näitä Foxin ohjelmia tekstittää?  Tällä hetkellä vapaita kanavia löytyy televisiosta jo parikymmentä, ja maksullisia lisäksi satoja, ja mitä enemmän näitä tulee, niin tekstityksen laatu näköjään huononee.  Toki myös eräässä Ylen kääntämässä ruotsalaissarjassa sana mil oli käännetty mailiksi, vaikka mil tarkoittaa kymmenen kilometrin matkaa.  Lähes säännöllisesti myös englanninkieliset fraasit tai sanaleikit jäävät kääntämättä, ja ei myöskään vaivauduta kääntämään tai miettimään, mitä suomalaista sananlaskua englanninkielen sananlaskut vastaavat.

Kieli on muutenkin murtumassa; tämä uusi ”syöpä” eli ilmaus ”juurikin niin” on jo levinnyt Ylen säätiedotukseen ja urheiluruutuun, ja odotan vaan pelolla milloin Matti Rönkä sen pulauttaa uutisissa!

Yksi pahimpia ohjelmia kielen kannalta on Kutosen auto-ohjelma Kaara.  Paitsi sekä ohjelman juontajista kukaan ei erota partisiipin perfektiä verbin taivuttamisesta (renkaat ovat valmistettu..), että ohjelman juonnot vilisevät kielioppivirheitä ja tautofoniaa, ohjelman nettisivut ovat täynnä yhdyssanavirheitä, ja siellä lisäksi kehotetaan käymään ohjelman facebook-sivuilla ja käsky kuuluu että ”tykkätkää”!!

Tästä somen viharasistipolitiikkaoksennuksesta Keskiäkäinen mies ei oikeastaan pysty lausumaan paljoakaan, koska ei pysty lukemaan sitä kummallista pötköä; ei isoja ja pieniä kirjaimia, ei välimerkkejä, ei yhdyssanoja, ei sisältöä, eikä älyä.  Kun näitä sivustoja erehtyy lukemaan sekunniksikaan, niin voi vain ihmetellä, miten Suomi edelleen pärjää hyvin siinä maailman luku- ja kirjoitustaitovertailussa.

Ja kyllä käännösrobotitkin tekevät virheitä, ja paljon, joten kaikkiin netin kääntäjiinkään ei kannata luottaa. Hauskin käännös tuli navigaattorin suomenkieliseltä selostajalta matkalla Ranskassa; kun olimme menossa paikkakunnalle nimeltä La Madeleide, niin navigaattori käänsi sen näppärästi suomeksi ja komensi:  käänny seuraavasta lauantai Madeleideen!

Keskiäkäinen mies

Tervehdys Sysmästä!

Uuden vuoden tervehdys Sysmästä!  

Vuosi 2016 on Sysmässä erityisen tärkeä valmistautuessamme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisulkoistamispäätöksen täytäntöönpanoon vuoden 2017 alusta. Lainvoimaisen kilpailutustuloksen jälkeen allekirjoitettiin Attendo Terveyspalvelut Oy:n kanssa sopimus palvelujen tuottamisesta. Joitakin tehtäviä jäi kilpailutuksessa myös kunnalle. Niiden hoitamisesta käydään neuvotteluja ja valmistellaan ratkaisuja. Samoin neuvotellaan sopimuksia mm. sote-toimintojen tarvitsemista tukipalveluista.

Sysmän kunta päätti palvelujen turvaamiseksi ulkoistaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujen tuottamisen. Tämä tuli mahdolliseksi, kun kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain velvoite yhteistoiminta-alueista oli päättymässä vuoden 2016 loppuun. Loppuvuodesta 2015 yhteistoimintavelvoiteaikaa jatkettiin, mutta tuossa vaiheessa Sysmän kunnalla oli jo allekirjoitettu 10 vuoden sopimus optiovuosiehdoin sitovana voimassa. Sopimus sitoo myös tulevaa itsehallinto / sote-aluetta sote-palvelujen järjestämisvastuullisena. Valtionosuus kuuluu edelleen sosiaalisten perusoikeuksien turvaamisena ja toteutuksena myös Sysmän asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin.

Halusimme säilyttää Sysmässä vähintään nykyiset palvelut. Siksi kunta irtisanoi Peruspalvelukeskus Aavan sopimuksen palvelujen tuottamisesta. Kaavailut sote-palvelujen siirtämisestä pois kunnasta olivat huolestuttavia. Mm. akuuttivuodeosastoja ollaan maakunnan tason suunnitelmissa määrätietoisesti keskittämässä lähemmäksi Lahtea. Sysmän sijainti etäällä keskuksista sekä väestön ikääntyneisyys ja suuri palvelujen tarve edellyttävät omalla paikkakunnalla tarjottavia vuodeosastopalveluja. Samalla varmistuu lääkärin vastaanottotoiminnan välineet ja palvelu Sysmässä. Moni kunta on tehnyt ulkoistusratkaisun asukkaidensa palvelujen turvaamiseksi – ja vieläpä nykyistä toimintatapaa edullisemmin.

Omana kuntana ja omin sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuin on mahdollisuudet vaikuttaa myönteisesti niin lasten, nuorten kuin aikuisväestön ja vanhusten hyvään arkeen ja elämään. Työ ja tekijät ovat Sysmässä – lähellä asukasta. Tästä ratkaisusta meitä yritetään nyt maakunnan tasolla syyllistää. Itse olemme tyytyväisiä, kun olemme voineet varautua palvelujen säilymiseen omin päätöksin. Se on itsenäisyyttä ja itsehallintoa! Naapurikunta Hartolalle on mahdollista tarjota Attendo Terveyspalvelut Oy:n yhteistyöllä mm. akuuttivuodeosastopalvelua Sysmässä, mikäli niin sovitaan.

Olemme toiveikkaita ja teemme kunnassa määrätietoista tulevaisuustyötä itsenäisyyden säilyttämiseksi ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Mahdollisuudet itsenäiseen Sysmään on itse aktiivisesti luotava – niin kuntapäätöksenteossa kuin yritysten, järjestöjen ja yksityisten asukkaiden toimissa. Arkisesti se tarkoittaa toimintaympäristön kehittämistä ja hyödyntämistä asukkaiden hyvinvoinnin ja yritysten ja järjestöjen menestymismahdollisuuksien hyväksi. Vapaa-ajan kunnan vahvistaminen kaavoituksella ja matkailuelinkeinon kehittäminen Päijänne -sijaintia hyödyntäen ovat edelleen keskeisiä elinkeinopoliittisia linjauksiamme. Monipuolinen ja laajeneva pienyritystoiminta on merkittävä toimeentulon lähde Sysmässä ja vahva maa- ja metsätalous on perusta vielä jalostuvillekin toiminnoille.

Sysmä on monien mahdollisuuksien paikka. Meidän tehtävämme on viestiä näkyvästi, kuuluvasti ja uskottavasti Maaseudun mallia maailmalle – niin puheissa kuin teoissakin.

Toivotan kaikille sysmäläisille ja vapaa-ajan asukkaillemme sekä Lähilehden lukijoille Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2016!

28.12.2015 Marketta Kitkiöjoki, kunnanjohtaja