Pieni Nuoramoisten koulu

Muistatteko mukavan televisiosarjan ”Pieni talo preerialla”? Sitä katsellessa tuli mukavan kotoinen ja lämmin olo. Samanlaisia tuntemuksia kävijä saa tutustuessaan Nuoramoisten koulun oppilaisiin ja henkilökuntaan. Ja eihän  koulu ole niin pienikään, yhteensä 55 oppilasta (eskarissa 9, 1.-2. -luokalla 19, 3.–4. -luokalla 8 ja 5.-6. -luokalla 19 oppilasta). Jokapäiväiseen hulinaan on vielä lisättävä saman katon alla hyörivät ryhmäperhepäivähoidon lapset.

–Meidän koulumme on jonkinlainen jatkumo. Lapset oppivat tuntemaan toisensa sekä ylempiluokkalaiset ja henkilökunnan pienestä pitäen, eikä luokkakohtaisia rajoja synny, toteaa koulun johtaja Janne Jokinen.

Oppilaiden vilkas välituntitoiminta todistaa mainiosti Jokisen kertomaa. Leikit käyvät iloisesti yhteen ikään katsomatta ja isommat auttavat pienempiään; mm. toimittajan vierailuhetkellä ylemmällä luokalla oleva oppilas sitoi eskarilaisen kengännauhoja!

Koulun neljästä opettajasta kolme on miehiä, sukupuolijakauma ei sekään ole aivan totutuntapainen. Janne Jokinen opettaa eskarilaisia, Sari Elomaa ykkös-kakkosia, Mikko Ojala kolmos-nelosia ja Janne Lehtinen viitos-kutosia. Jokainen opettaja tuntee kaikki koulun oppilaat etunimeltä. Se on tärkeä pienen koulun etu. Koulu on tietysti tärkeä myös kaikille kyläläisille, se pitää kylää koossa ja hengissä.

Varkaudesta Sysmään kolme vuotta sitten siirtynyt Janne Jokinen tunnustaa, että eron ison kaupunkikoulun ja pienen sivukylän ala-asteen välillä huomaa.

–Meno on täällä kaikinpuolin rauhallisempaa ja mm. välitunneilla meillä liikutaan paljon enemmän.

Kaksikymmentä vuotta (muutamaa välivuotta lukuunottamatta) Nuoramoisissa opettanut Janne Lehtinen korostaa myös koulun hyvää henkeä.

–Maaseudun lapset omaavat tasaiset ja turvalliset perhetaustat ja käyttäytyminen on sen mukaista.

Molemmat Jannet tähdentävät pienten luokkakokojen erinomaisuutta opetustilanteessa, silloin opettajalle jää oppitunnilla enemmän aikaa yhtä lasta kohden.

Nuoramoisten koulun opetuksen sisältö ei poikkea tavanomaisesta. Tietotekniikka tulee ehkä korostetusti esiin, muutoin koulunkäynti on normaalia perusarkea. Kuitenkin monet vanhemmat ovat siirtäneet lapsensa omasta koulupiiristään Nuoramoisten kouluun ja jopa perhekohtaista muuttoliikettä kylälle on tapahtunut juuri koulun takia. Oppilaita tulee oman kylän lisäksi mm. Hartolasta, kirkonkylältä, Virtaalta, Lahdenpohjasta, Ravioskorvesta, Karilanmaalta ja Onkiniemeltä.

Puhuttiin myös koulukiusaamisesta.

–Ainahan sitä lienee jossakin mittakaavassa, mutta meillä varmasti vähemmän kuin isoissa kouluissa. Mahdollinen kiusaaminen huomataan meillä helposti ja sitä voidaan käsitellä tehokkaasti, vakuuttavat molemmat Jannet.

Tasa-arvoisuus on koulussa itsestäänselvyys ja se koskee koko henkilökuntaa opettajista luokka-avustajiin, siistijöihin ja keittiöhenkilökuntaan.  KP

Hiihtämään ja luistelemaan

Hiihtokausi on päässyt alkamaan noin kuukauden myöhässä. Tämän viikon sateet tulevat osittain räntänä ja vetenä, mikä painaa tammikuussa sataneen pakkaslumen kasaan. Etenkin metsissä lunta on vielä hyvin niukasti. Tällä hetkellä hiihtämään pääsee kirkonkylillä ja Sysmässä järven jäällä. Sivukylien ladut odottavat vielä lisälunta.

Jäätilanne sen sijan on erinomainen.

-Kovien pakkasten takia jää on nyt todella sileää. Sysmässä retkiluistelubaanalle voi hyvin mennä tavallisilla hokkareilla, kertoo liikuntapaikkojen hoitaja Jukka Nieminen.

Lähilehti kokosi listan auki olevista laduista, laskettelurinteistä ja luistinradoista. AO-O

Sysmä

Ohrasaari
-Lenkille on ajettu sekä perinteisen että vapaan latu
-Pyryn jälkeen Ohrasaaren latu ajetaan Sysmän laduista ensimmäisenä. Jos mielii hiihtämään heti aamusta, kannattaa suunnata Ohrasaareen.

Majutveden lenkit
-Avattu kahden ja viiden kilometrin ladut
-Lähtö Ohrasaaren rannasta

Jäälatu
-Ala-Vehkajärvellä ja Ylä-Vehkajärvellä molemmissa auki noin neljän kilometrin latu

Retkiluistelubaana
-Noin kolmen kilometrin luistelurata, lähtö Askonrannasta

Nuoramoisten luistinrata
-Nuoramoisten koulun pihassa oleva luistinrata on hyvässä kunnossa

Tekojäärata
-Yhtenäiskoulun pihapiirissä oleva tekojäärata on auki myös vesikeleillä

Hartola

Liikuntamajan ladut
-Liikuntamajalle on ajettu  5 km:n vapaan tyylin latu. Perinteisen latuja ei ole vielä saatu avattua vähäisen lumen vuoksi.

Golf-kentän latu
-Golf-kentälle on avattu vapaan hiihtotyylin latu.

Purnu
-Purnussa on viikonloppuna auki neljä rinnettä
-latuja ei ole vielä ajettu. AO-O

Koulujen historia

Sysmässä kartoitetaan parhaillaan koululaitoksen historiaa. Idea on Sysmä-seuran, mutta käytännön kirjoitusurakasta vastaa filosofian tohtori Tapio Tiihonen. Historia tiivistetään helppolukuiseksi kirjaksi, jonka työnimi on Sellaista oli elämä Sysmän kouluissa, kiertokoulusta yhtenäiskouluun. Kyseessä on kouluista koottavasta matrikkelista erillinen projekti.

-Tarkoituksena on julkaista kirja, joka on tarkoitettu kaikille sysmäläisille. Kirjasta ei ole tarkoitus tehdä tieteellistä, kiteyttää Sysmä-seuran puheenjohtaja Bror Ahlgren.

Koululaitoksen historia Sysmässä alkaa 1700-luvulta. Ensimmäiset lähdeaineistot ovat vuodelta 1845.

Maallikkoa moinen urakka saattaisi hirvittää, mutta kirjan kirjoittajalle Tapio Tiihoselle arkistojen tutkiminen on peruskauraa. Tietokirjailijana tunnettu Tiihonen on kirjoittanut 16 teosta. Hänen 10-osainen kirjasarjansa kertoi Rooman tuhosta 400 jKr. Karjalan kannaksen suurtaisteluista kertovaa trilogiaa varten hän kävi läpi 100 000 sivua neuvostolähteitä.

Kirjailija on jo luonnostellut Sysmän koululaitosta kertovan kirjan sisällysluettelon. Mitkä asiat nousevat pintaan?

Tiihonen nostaa esiin neljä merkittävää käännekohtaa: kierto- ja kansakoulun perustaminen, niiden muuttaminen yhteiskouluksi ja kansakouluksi sekä lopulta nykyiseksi peruskouluksi.

Maaseudulla merkittävää on ollut kyläkoulujen lyhyt historia. Esimerkiksi Sysmässä oli vielä 1960-1970-luvuilla parhaimmillaan 23 kyläkoulua, kun niitä on nykyään vain yksi.

Yllättävänä hän pitää sitä, kuinka hyvin pojat pärjäsivät 1800-luvun kiertokoulussa. Silloin pojat olivat parhaita lukijoita. Tytöt alkoivat pärjätä vasta ensimmäisen maailmansodan aikaan. Loppujen lopuksi koulun tyttöjä suosivalla maineella ei olekaan niin pitkää historiaa kuin joskus ajatellaan.

Sysmän kannalta kiinnostava tieto on se, että sotien jälkeen Sysmä oli seutukunnan koulukeskus. Vuonna 1947 Sysmän yhteiskoulun (nykyisin lukio) oppilaista 53 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisia, esimerkiksi joutsalaisia ja hartolalaisia.

Sysmän kouluista kertova kirja on alun perin espoolaisen Tiihosen ensimmäinen työ Sysmässä. Viime vuonna Tiihonen muutti pysyvästi Sysmään Uurajärven rannalle, edesmenneiden vanhempiensa loma-asunnolle. Pääasiassa omin ja kavereiden käsin suoritettu asunnon laajennus valmistui viime syksynä. Nyt on taas aikaa kirjoittaa. AO-O

Afgaanilapset saapuivat

Tämän viikon maanantai oli Hartolassa merkittävä päivä. Silloin Yhtenäiskoulussa aloitti opintiensä kaksitoista alaikäistä, afgaanitaustaista lasta. Heistä jokainen oli saapunut Suomeen ilman vanhempia Afganistanin ja Iranin suunnalta. Lapset asuvat Hartolan Koittiin perustetussa ryhmäkodissa.

Lapset ovat turvapaikanhakijoita, eli heillä ei ole vielä pysyvää oleskelulupaa Suomeen. Hartolan ryhmäkodista (entinen Kepiläkoti) arvioidaan kuitenkin, että alaikäiset saavat oleskeluluvan hyvin todennäköisesti.

Illalla Hartolan valtuustosalissa järjestettiin ryhmäkotia ja turvapaikanhakijoita koskeva keskustelutilaisuus. Kovasta pakkasesta huolimatta paikalle oli saapunut niin paljon ihmisiä, että sali oli lähes täynnä.

Tilaisuudessa oli paikalla myös kaksi poliisia, mutta heidän ainoaksi tehtäväkseen jäi todeta että järjestyshäiriöitä ei ollut. Ilmapiiri oli myönteinen. Kriittisimmät ihmiset olivat selkeästi jääneet pois tilaisuudesta.

-Kaikki Hartolaan saapuneet lapset ovat poikia ja iältään arviolta 12-15-vuotiaita. He ovat tulleet Suomeen Tornion kautta ja olleet täällä noin kaksi kuukautta. Lapset ovat tehneet pitkän matkan. Yksi heistä on matkustanut kymmenen maan läpi, kertoi terveydenhoitaja Elisa Tuukkanen Hartolan ryhmäkodista.

Pojat opiskelevat Yhtenäiskoulussa omassa ryhmässään, joka on nimeltään valmistavan opetuksen ryhmä. Sopiva paikka löytyi iltapäiväkerhon tiloista, jotka ovat päivisin tyhjillään.

-Pojat kunnioittavat aikuisia ja ovat hyvin motivoituneita oppimaan suomen kieltä. Heitä ei tarvitse kenenkään pelätä, he ovat ihan tavallisia poikia, luonnehti heidän opettajansa Anu Kanko.

Kangon mukaan ryhmä jalkautuu jatkossa Hartolan keskustaan. Tavoitteena on esimerkiksi tutustua yhdessä kirjastoon.

Kunnanjohtaja Merja Olenius muistutti, että valtio korvaa täysimääräisesti lasten koulutuksesta koituvat kulut. Lisäksi yli 7-vuotiaista maksetaan korvausta 2300 euroa vuodessa. Valtio korvaa myös tulkkausta ja sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskuluja.

Yleisöstä nousi esiin pariinkin kertaan kysymys, miten poikia voisi auttaa. Materiaalista apua tarvitaan todennäköisesti jossain vaiheessa, mutta tärkeintä on asenne.

-Suurin apu tällä hetkellä on, että ottaa lapset hymyillen vastaan, totesi ryhmäkodin vastaava ohjaaja Pirve Nikki. AO-O

Poliisi: ei syytä pelkoon

Hartolan Koitissa sijaitsevassa ryhmäkodissa on 21 paikkaa. Ryhmäkoti ottaa vastaan vain alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Maanantai-iltana Hartolassa puhunut Vesa Okkola Hämeen poliisista pitää yksikköä huomattavan pienenä. Okkola toimii vastaanottokeskusten yhdyshenkilönä Päijät-Hämeen alueella.

-Hartolan tilanne on ihan toisenlainen kuin esimerkiksi Heinolassa tai Lahden Hennalassa. Uskon, että yhteistyöllä kaikki sujuu täällä hyvin, Okkola sanoi.

Esimerkiksi Heinolassa turvapaikanhakijoita on yli 400. AO-O

Särkilahden alpakat

Hankien keskellä Sysmän Särkilahdessa asustaa kaksi hieman harvinaisempaa eläintä. Alpakat Benkku ja Karkki täällä ovat viettämässä talvilomaa Saarisen perheen hoidossa. Kesäksi pojat palaavat kotiinsa Yli-Marolan kotieläinpihaan Lahteen.

-Puhuimme alpakoiden hankinnasta vaimon kanssa jo pari vuotta sitten. Sysmän 4H-yhdistykseen kuuluvien tuttavien kautta saimme vihiä siitä, että Benkku ja Karkki etsivät talvikotia, talon isäntä Antti Saarinen kertaa.

Kesällä hänen vaimonsa Sirpa Saarinen kävi perheen lasten kanssa alpakanhoitokurssin Lahdessa. Innostus tarttui myös lapsiin, ja elokuussa Benkku ja Karkki muuttivat Saarisille.

Antti Saarisen mukaan alpakat ovat helppohoitoisia. Hän rakensi niille pihaton vanhaan latoon. Pihatosta eläimet voivat kulkea ulkotarhaan miten haluavat, omaan tahtiinsa. Eläimet pärjäävät hyvin talvipakkasilla. Tosin 30 asteen paukkupakkaset ovat liikaa niillekin. Hyytäviä talvikelejä varten latoon on rakennettu lisäksi erillinen, lämpöeristetty karsina.

Alpakan pääravinto on heinä. Lisäksi niille annetaan poronrehua.

Joskus Saariset käyvät Benkun ja Karkin kanssa päiväkävelyllä. Leppoisiin kävelyretkiin täytyy varata aikaa, sillä alpakka on omapäinen sille päälle sattuessaan.

-Jos ne päättävät pysähtyä johonkin, niitä ei saa vetämällä liikkeelle. Aikaa voi kulua, Antti Saarinen virnistää.

Hellyttävän näköiset eläimet osaavat olla myös kovapäisiä toisilleen. Laumaeläiminä alpakoilla on tarkka arvojärjestys, joka määrää muun muassa sen kuka syö ensin. Benkusta ja Karkista Benkku on vanhempi ja pomo.

-Joskus nuo saattavat äityä tappelemaan. Ne eivät pure tai potki, mutta sylkevät toistensa päälle vihertävää limaa. Silloin ne eivät ole enää niin suloisia, Saarinen kertoo. AO-O

Yksi vanhimmista kotieläimistä

-Alpakka on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kamelieläin. 80 prosenttia alpakoista elää Perussa.
-Alpakka on kesytetty 5000 vuotta sitten ja se on eräs vanhimmista kotieläimistä.
-Maailmassa on yhteensä noin neljä miljoonaa alpakkaa.
-Ensimmäiset alpakat tulivat Suomeen vuonna 2002. Suomen Alpakkayhdistys on perustettu vuonna 2003.
Lähde: Suomen Alpakkayhdistys