UUTISET

Teboilin huoltoasemaa pyörittävä Eeva ja Pekka Kantosen yritys Autoservis Oy juhli 25-vuotispäiviään viime viikon lopulla. Yritys ei ole aina ollut Teboil -asema. Kun Kantoset ostivat paikan lopetettuaan muut yritystoiminnot (ovien- ja ikkunoiden valmistus, kioskitoiminta), toimi asema Union -lipun alla. Viiden vuoden kuluttua asema siirtyi Nesteen myyntipisteeksi ja viimeiset 6 vuotta huoltamo on toiminut Teboil -asemana.

Jokamies -ajoissa tutuksi tullut Seppo Rouhiainen toimi aikoinaan Sysmässä varaosaliikkeen yrittäjänä ja hän alkoi houkutella Kantosia huoltoasema -yrittäjiksi. Jatka lukemista ”Sysmän Autoservis 25v”

Pajassa kyllä taotaan, mutta kyllä Hartolan Pullapajassa maukkaat suuhunpantavat tehdään pehmeästi ja taitavilla käsillä. Hartolalaiset ja paikkakunnan kesäasukkaat ovat voineet nauttia paikan herkuista jo 20 vuotta, syntymäpäivää vietettiin maanantaina kahvituksen merkeissä.

Reijo Lång perusti yhdessä lankomiehensä Jarkko Fågelin kanssa Pullapajan tasan 20 vuotta sitten. Pieni tila löytyi nykyisen Olkkarin paikalta ja siinä yritys toimi ensimmäiset kolme vuotta. Kolme kertaa suurempi paikka löytyi Tuomisen liikekiinteistöstä ja samassa paikassa toiminta jatkuu tänäkin päivänä. Vuonna 2007 Jarkko joutui luopumaan yrittämisestä sairauden takia ja Reijo lunasti hänen osuutensa itselleen, Pullapaja jatkoi perheyrityksenä.

Reijo Lång on aloittanut työt leipomoalalla jo vuonna 1972. Jo edellisenä vuonna hän tutustui kymppiluokan työharjoitelun merkeissä Uitoksen leipomon toimintaan. Koulun jälkeen hän pääsi samaan paikkaan kesätöihin ja myöhemmin syksyllä työ muuttui kokopäiväiseksi.

–Minun oppi-isä leipomoalalla on ollut ehdottomasti Helge Uitos, kiittelee Lång entistä esimiestään.

Uitoksen leipomo supisti toimintaansa 1995 ja Lång huomasi olevansa työtön. Kuuden viikon yrittäjäkurssin jälkeen hän olikin sitten valmis perustamaan oman yrityksen yhdessä lankomiehen kanssa.

–Olihan se alku haasteellista aikaa ja asia mietitytti kovasti. Tilausta näytti kuitenkin olevan ja nöyrällä mielellä aloitettiin konditoriatuotteiden valmistus ja myynti hartolalaisille.

Kysyntää onkin riittänyt, joskin kunnan väkimäärän jatkuva väheneminen on tuonut yritystoimintaan uusia haasteita. Kesäaika on tietysti ratkaiseva vuoden kokonaistuloksen suhteen ja vapaa-ajan asukkaiden tihenevät vierailut luovat toiminalle uutta pohjaa. Sesonki alkaa itse asiassa jo pääsiäisen seutuvilla.

Hartolan Pullapajan valtti on tuotteiden tuoreus.Kysytyimpiä tuotteita ovat munkit ja muut kahvipullat, juustokakut, hartolalainen ruisleipä sekä hiivaleipä. Makoisat tuotteet hupenevat päivittäin Pullapajan vakioasiakkaiden suihin tai ennakkotilauksiin. Reijon päivä on pitkä; se alkaa aamuisin noin klo 03.00 ja päättyy parhaimmillaan puolenpäivän aikoihin, monasti pidempäänkin.

Reijo Långin mukaan yrityksen menestyksen tärkeä tae on osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta. Hanna Ihanajärvi on työskennellyt  Pullapajassa vuodesta 1999 lähtien ja oma tytär Kirsi Lång on myös mukana jokapäiväisessä toiminnassa.

Pullapajan yksi pitkään jatkuva perinne on ollut säännöllinen taidenäyttelyjen järjestäminen. Helmikuussa esillä on Pia Kankaan  luontovalokuvia ja maaliskuussa on vuorossa paikallinen rakentaja Tauno Hilden. Hän rakentaa Pullapajaan yrittäjäuransa 30-vuotisjuhlanäyttelyn, valokuvia ja muuta yrittäjäuraan liittyvää materiaalia.

Reijo Lång pitää vuoden mittaan yhden viikon mittaisen loman ja lataa muutoin akkuja liikunan ja kuorolaulun avulla. KP

Sysmästä on viimeisen vuosikymmenen aikana putkahtanut elokuva-alan ammattilaisia aivan maamme ykkösketjuun.

Lehtori Veijo Kare on koonnut tekijöistä mainion koosteen ja esitelmöi aiheesta Nuotan Miesten illassa sunnuntaina. Ehkäpä luennoitsijalla on jonkinverran osuutta elokuvantekijöiden ammatinvalintaan, sillä liki kaikki heistä ovat aikanaan olleet hänen oppilaitaan.

Kare aloitti esittelyt Zaida Bergroth’ista, joka ei ole ollut Veijon oppilas eikä ole aivan sataprosenttisesti sysmäläinenkään. Tosin Zaidan suku, isoäiti ja äiti (Kerttu Tapiola, Marjatta Tapiola) ovat täysverisiä sysmäläisiä. Zaida Bergroth on elokuva-alan ammattilainen koulutuksensakin puolesta. Takana on opiskelut Prahan kansainvälisessä elokuvainstituutissa ja valmistuminen taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta v. 2004. Zaidan elokuvien ja saatujen palkintojen sekä tunnustusten lista on hengästyttävän pitkä. Pieni otanta elokuvien saamista tunnustuksista; kolme Jussi-palkintoa, monia Jussi-ehdokkuuksia, vuoden elokuvaohjaaja v. 2011, useita palkintoja Tampereen lyhytelokuvajuhlilta, Gold Hugo-palkinto Chicagon elokuvajuhlilta, pääpalkinnot Monsin ja Prahan kansainvälisiltä elokuvafestivaaleilta jne. Tulossa uusi elokuva, Angela.

Teemu Nikki on syntyperäinen sysmäläinen Lahdenpohjasta. Hän on pitkän linjan elokuva-alan monitoimimies, joka on ammentanut oppinsa lähinnä tekemällä paljon työtä ja toimimalla kuuluisien ammattilaisten opissa (mm. Rauni Mollberg). Tehtyjen töiden listalla on runsaasti musiikkivideoita (mm. Ismo Alanko) ja lyhytelokuvia. Helsingin lyhytelokuvafestivaalin johtaja Elina Rislakin kommentti on paljon puhuva: ”Suomalaisesta nykylyhytelokuvasta ei voi puhua ilman Teemu Nikkiä!” Tuoreimmista onnistumisista mainittakoon elokuva 3 Simoa, Venla-palkinnolla palkittu TV -sarja Love Milla sekä samanniminen pitkä elokuva, mikä  on juuri kahminut 3 Jussi-ehdokkuutta.

Markku Kirves aloitti uransa musiikilla. Pajula Records Oy, myöhemin Pajula Productions, on tuttu yritys sysmäläisille. Markun Youtubessa pyörivää Korpiklaani-musiikkivideota on katseltu ja kuunneltu liki 20 miljoonaa kertaa! Sävellys- ja kuvaushommat jatkuvat edelleen.

Jarmo Kiuru on menestynyt ohjaja, käsikirjoittaja ja kuvaaja. Vuosien 2007 – 2016 välillä luetteloista löytyy kaikkiaan kuutisenkymmentä Jarmon kuvaamaa musiikivideota, dokkaria ja lyhytelokuvaa.

Matti Mikkonen täydentää erinomaisesti sysmäläisten elokuvantekijöiden listaa. Hän on ollut alusta lähtien luomassa ja kehittämässä ”Duudsonit tuli taloon” TV -sarjaa ja jatkaa edelleen leikkajana, ohjaajana ja käsikirjoittajana Duudsonien Rabbit Film’sin palveluksessa. Hän toimii myös suositun ”Haluatko miljonääriksi” -ohjelman leikkaajana. Plakkarissa on ainakin yksi Kultainen Venla-palkinto.

Janne Vanhanen on tuoreimpia sysmäläisiä elokuvan taitajia. Hän opiskelee alaa Tampereella ja valmistuu piakkoin. Jannen käsiala näkyy monissa Sysmä-aiheisissa filmeissä, viimeisimpänä Sysmä-Seuran tilaama paikkakunnan historiaa kuvaava työ.

Sysmän elokuvataitajien listaa on ansiokkaasti jatkamassa Yhtenäiskoulun 8. luokan oppilas Lauri Toivonen.  Hänen Youtubessa olevaa ”vlogiaan” seurataan ahkerasti ja kuvaa syntyy miltei päivittäin. Kun monet Laurin ikäisistä nuorista käyttävät 4-5 tuntia päivässä erilaisten netti-sotapelien pelaamiseen, Lauri sanoo tekevänsä yhtä monta tuntia videoiden tekemiseen. Lauri oli paikalla Veijo Karen esitelmä-illassa ”konemiehenä” ja kertoi samalla miesten illan kuulijoille tarkemmin harrastuksestaan. KP

Erä Sysmässä kypsynyttä kauraa lähti viime viikolla pitkälle matkalle kohti Kiinaa. Sysmän Sato oy:n kuivurista lähti neljä rekkalastillista viljaa kohti Helsingin Vuosaaren satamaa. Vuosaaressa vilja lastattiin laivaan, jonka määränpää on Hong Kong. Viljasta tehdään siellä kaurahiutaleita.

-Kiinaan lähtee 180 tonnia eli noin puolet meidän kaurastamme, kertoo osakas Oskari Peltola Sysmän Sato oy:stä.

Viljan osti ja välitti Kiinaan Polar Oats –yhtiö Tammelasta. Globaalin markkinatalouden logiikka saattaa täällä peltojen keskellä Sysmässä hieman hämmästyttää.

-Viljan kuljetus rekalla Sysmästä Helsinkiin maksaa noin 500 euroa. Matka Helsingistä Kiinaan maksaa 850 dollaria (760 euroa), vertaa Polar Oatsin toimitusjohtaja Tomi Virolainen.

Virolaisen pipoon on takertunut hienoa viljapölyä. Hän valvoo rekan lastausta: sitä, että kaikki sujuu asianmukaisesti kun kaura valuu siilosta merikonttiin.

Tavallisesti vilja on lastattu laivaan irtotavarana, mutta Polar Oats käyttää maailmalla yleistyvää keinoa kuljettaa vilja merikontissa. Virolaisen arvion mukaan jo noin viidesosa maailman viljakuljetuksista hoidetaan konttien avulla.

Pienemmille firmoille siinä on etunsa. Irtotavarakuljetuksessa volyymit ovat todella isoja, koska yksittäisen yrittäjän pitäisi pystyä hankkimaan viljaa kerralla ainakin 50-60 tonnia. Merikonttikuljetuksessa sopiva määrä on 20 tonnia.

Entä mikä on Sysmän Sato oy:n viljelijöiden ensituntuma ensimmäisestä kansainvälisestä kaupasta?

Tyytyväinen. Pekka Tammisen mukaan Polar Oats maksoi muita selvästi paremman hinnan. Se on merkittävä asia, koska viljan hinta on polkenut alamaissa viime vuodet.

Sopimuksessa Polar Oatsin kanssa viljelijöitä miellytti paitsi parempi hinta myös hyvät sopimusehdot: Polar Oats määrittelee hinnan yhden ennakkonäytteen perusteella.

Isot suomalaiset viljanostajat sen sijaan antavat Oskari Peltolan mukaan ennakkonäytteen perusteella vain hinta-arvion. Lopullinen hinta määräytyy tehtaalla otetun näytteen perusteella, jolloin hintaa voidaan tarkistaa -myös alaspäin. AO-O

Sysmän Sato oy
-Yhtiö perustettiin vuonna 2013
-Yhtiö rakensi kuivurin ja siilovarastot Otamoon. Kuivuriin ostetaan lämpö viereisestä hakelämpökeskuksesta
-Osakkaita ovat Oskari Peltola, Jari Leppänen, Pekka Tamminen, Matti Palvaila ja Esa Virolainen
-Osakkaiden viljelemä peltoala on yhteensä noin 400 hehtaaria. Viljelyssä on etupäässä kauraa ja vehnää

Polar Oats oy
-Vuonna 2007 perustettu yhtiö on keskittynyt kansainväliseen viljakauppaan. Päämarkkina-alueita ovat Kiina ja Keski-Eurooppa
-Viime vuonna yhtiö vei maailmalle noin 10 miljoonaa kiloa eli 250 rekkalastilista viljaa
-Yhtiön osakkaista 19 on perheviljelmiä. Osakkaisiin lukeutuvat myös MTK ja SLC

Viime syksyllä aloittelimme palvelutalon tatamilla Yhtenäiskoulun kamppailukerhona jonkinlaista painin, judon, brassijujutsun yms. kamppailulajien harjoittelemista. Alkuun into olikin kiitettävää, nyt tänä vuonna on porukka harventunut. Mutta muutama innokas on kuitenkin jaksanut raskasta harrastusta jatkaa. Yksi lahjakas nuorukainen, Juho Kemppi, pisti silmään heti alkuun ja me valmentajat minä ja Janne Vassi rupesimme arvailemaan, josko Juhosta tulisi oikein kilpailija pitkästä aikaa Sysmän Sisun painijaostoon. Juho ilmoitti, ettei esteitä ole ja niinpä rupesimme Visa Uutelan kautta hommaamaan Sisua Painiliiton jäseneksi. Kaikki meni putkeen ja Juho hankki lisenssin … ja harjoitteluun alkoi tulla määrätietoisuutta.

Sitten ruvettiin suunnittelemaan kilpailuja. Ensimmäiset kisat sovittiin Tampereelle 20.2.2016. Kaukajärven urheiluhallilla olikin komeat kisat tasan sata osallistujaa. Juhon sarjassa oli kaksi osallistujaa, vaikka kahta sarjaa yritettiin yhdistää; yhdistäminen ei onnistunut. Juhoa vastaan asettui ottelussa Hämeen ja Varsinais Suomen aluemestari Eemi Kotamäki, pari vuotta Juhoa vanhempi niin sanotussa kadetti -sarjassa painiva, kohtuullisen kokenut nuori tamperelainen painija. Juho on siis harrastanut lajia muutaman kuukauden ja hänelle nämä kisat olivat ensimmäiset. Otteluun Juho lähti ennakkoluulottomasti ja rohkeasti, siis huomattavasti itseään kokeneempaa vastaan. Ensimmäisessä erässä Juho nykäisi käsivarresta Eemin mattoon ja johti 2-0 ottelua. Juho lähti vähän hätäillen vyörytykseen ja Eemi pääsi hyökkäämään. Juho kävi parikin kertaa sillassa mutta tappeli itsensä pinteestä pois. Ensimmäinen erä päättyi Eemin johtoon 8-2. Toisen erän alussa Eemi sai oikeastaan Juhon aloittaman liikkeen jälkikahinassa puuttuvat pisteet ja voitti ottelun 10-2.

Tappiosta huolimatta ottelu oli mainio osoitus Juhon kyvyistä kamppailulajien suhteen.  Jatkoa on tulossa 12. maaliskuuta lähdetään Hyvinkäälle kisoihin ja vielä pari kilpailua ennen kevään pääkilpailua eli Koululiikuntaliiton Suomen mestaruuskisoja Kuortaneella. Sieltä odotetaan hyvää tulosta.

Veijo Kare