UUTISET

HARTOLA, SYSMÄ
Anna Onali-Ovaska

Kevät on kävelty. Näin voi todeta, kun saa eteensä Hartolasta ja Sysmästä kävelyhaasteen aikana kerätyt askelmäärät: Sysmä 17,5 miljoonaa askelta, Hartola reilut 14 miljoonaa askelta.

Haaste viritettiin maaliskuussa ja kahden kuukauden ajan molemmissa pitäjissä vapaaehtoiset kunnan työntekijät pitivät kirjaa ottamistaan askeleista. Aktiivisuutta mitattiin askelmittareiden avulla.

Liikuntaneuvoja Anna-Sofia Kuoppalaakso ynnää lukuja. Hartolan kohdalla 14 miljoonaa askelta tarkoittaa, että jokainen osallistuja on ottanut haasteen aikana keskimäärin 8500 askelta päivässä. Sysmän osalta askeleita kertyi osallistujaa kohden keskimäärin 9100 päivässä.

Yli miljoonaan askeleeseen ylsi kolme henkilöä: etsivä nuorisotyöntekijä Pia Salmio Sysmästä, siivooja Mervi Sievänen Hartolasta ja kirjastoautonkuljettaja Jari Elfvengren Hartolasta.

Mikä on Mervi Sieväsen huomattavan suuren askelmäärän salaisuus?

-Kävelen työmatkat ja työssäni liikun koko ajan, koska olen siivooja. Istun oikeastaan vain ruokatauoilla, Sievänen kertoo.

Arjen aktiivisuutta lisäävät myös pihatyöt ja kaksi terrieriä. Koirien kanssa tulee käytyä lenkillä luontevasti monta kertaa päivässä.

Sievänen kertoo, että kävelyhaaste ei juuri muuttanut hänen arkisia toimintatapojaan. Olisi vaikea liikkua enää enempää. Sen sijaan haaste vaikutti henkisellä tasolla.

-Askelmittari paransi motivaatiota liikkua, kun seurasin askeleita ja matkoja. Ennätykseni oli noin 21 000 askelta päivän aikana. Silloin kävelin aamulla 11 kilometrin lenkin ja iltapäivällä menimme vielä kotoa kävellen La Kar De Mummaan kahville, Sievänen kertoo.

Aktiivisen naisen liikkumista ei ole estänyt edes nivelreuma. Sairaus heikentää niveliä ja luita. Sieväsen mukaan kipu ei rajoita, kun ajattelee asian niin että liikunta vahvistaa luustoa.

-Kannattaa muistaa, että sairaudet eivät yleensä parannu liikkumattomuudella. Liikkuminen pitää yllä toimintakykyä, kannustaa Anna-Sofia Kuoppalaakso vastaavassa tilanteessa olevia ihmisiä.

Leikkimielinen kisa herätti myös spekulaatioita. Sysmän joukkueessa oli 31 henkilöä, Hartolassa kaksi vähemmän eli 29 henkilöä.

Hartolassa myös ajankohdan arveltiin vaikuttavan tulokseen, osuihan parahin pihatyökausi juuri haasteen aikaan – eikä askelmittari rekisteröi haravanheilutusta.

SYSMÄ
Kyösti Piippo

Sysmässä sijaitsevan pizza & kebab -ravintola Fantasian omistaja vaihtuu kesäkuun alussa. Kemal Sekersöz’in jälkeen ravintolatoimintaa jatkaa joutsalainen Beyazit Selcuk.

–Olen työskennellyt Sysmässä yhtäjaksoisesti liki 14 vuotta  lähestulkoon ilman vapaapäiviä. Yhtäjaksoinen työ ja  viime vuoden raskaat yksityiselämään kohdistuneet tapahtumat ovat vieneet voimat. Olen miettinyt asiaa vuoden verran ja haluan nyt pitää taukoa yrittämisessä, perustelee Kemal päätöstään.

Kemal Sekersöz myöntää, että yrittäminen Sysmässä on ollut mukavaa ja antoisaa.

–Paikkakuntalaiset ottivat minut aikoinaan ystävällisesti vastaan ja myös minä ja perheeni olemme viihtyneet täällä erinomaisesti. Sysmästä on tullut meille koti.

Fantasian kiinteistö jää edelleen Sekersözin perheen omistukseen ja he jatkavat asumista paikkakunnalla.

Uusi ravintoloitsija Beyazit Selcuk on toiminut aiemmin yrittäjänä Joutsassa samalla alalla ja hän aloittaa nyt muutaman välivuoden jälkeen ravintolayrittäjänä Sysmässä.

Kemal myöntää, että Fantasian myyntipäätös ei ollut helppo, mutta oma jaksaminen ja perheen hyvinvointi nousevat elämän tässä vaiheessa tärkeimmiksi asioiksi.

SYSMÄ
Kyösti Piippo

Laivuri Jorma Sainion salonkilaiva Jenni-Maria III aloittaa veneturismin Päijänteellä virallisesti juhannuksena, mutta jo toukokuussa tilausmatkoja on tehty.

Nykyinen alus on järjestyksessään Sainion kolmas. Risteilyt hän aloitti jo vuonna 1994 pienellä Jenni-Marialla ja sitä seurasi suurempi Jenni-Maria II. 8.6. viime kesänä oli Sainion  ”Kulkee Vetten Halki” -yritykselle kova päivä, kun hänen laivansa tuhoutui tulipalossa huoltotöiden yhteydessä. Mutta varsin pian laivurilla oli käytössään nykyinen alus, johon mahtuu 65 asiakasta – kolmisenkymmentä sisätiloihin yhdellä kertaa.

Vuonna 2004 Sainio aloitti yhteistyön Markku Lepistön kanssa, joka myös on profiloinut yrityksensä matkailun palvelukseen.Varsin nopeasti kaverukset keksivät vesimatkailuun sopivia yhteisiä elementtejä. Vesillä liikkumisen ohella asiakkaat  pääsevät nauttimaan matkan aikana mm. Lepistön kokkaamia erällisiä herkkuja.

Hyvin usein ristelyn kohteena on kuuluisaksi noussut Erakon saari, eikä vähiten Lepistön kirjoittaman kirjan ansiosta. Vuosi sitten ilmestynyt teos kertoo saarella asuneesta erakosta, Pylväläisen Toivosta.

Jorma ja Markku kuvailevat lyhyesti risteilyn yksityiskohtia:

–Aluksi annamme ristelyvieraille reittiselostuksen, matkan aikana esitellään sivuttavia luontokohteita ja nautitaan vaikkapa lohesta tai muusta kalasta valmistettua keittoa. Aina kuitenkin lähiruokaa. Perillä saaressa vieraat saavat yksityiskohtaisen kuvauksen saarella asuneesta Toivo Pylväläisestä ja hänen tekemisistään.

Varsinainen elämysristeily siis. Yrittäjät ovat huomanneet, että ihmiset tekevät saman matkan useaankin kertaan suven aikana.

–Ja yllättäen tapaamme paljon alkuperäissysmäläisiä, jotka eivät ole koskaan elinaikanaan liikkuneet Päijänteellä!

Tuleva kesä noudattelee pääpiirteittäin edellisvuosien kaavaa.

–Ykköskohde on edelleen Erakon saari. Laivan tiloissa risteillen pidettävät perhejuhlat ovat myös yleistyneet ja sitten ajamme vakiolinjaa keskustan satamasta Pinxinmäelle, kertoo Jorma Sainio.

Pinxinmäelle Jenni-Maria III seilaa tiistaisin (1 vuoro) ja perjantaisin (2 vuoroa) juhanuksesta lähtien.

Sainiolla ja Lepistöllä on positiiviset odotukset kesän 2016 suhteen; tietoisuus risteilyistä on kasvanut uuden aluksen ja Pylväläis -kirjan ansiosta. Kelit ovat luonnollisesti  aina ulkoilmamakailun yksi riskitekijä.

Kaikilla  laivamatkoilla Lepistö ei tietenkään ole aina mukana. Vain silloin, kun silmänilon lisäksi asiakkaat kaipaavat suun nautintoja. Laivan lisäksi Markku valmistaa tilauksesta erällistä ruokaa eri tilaisuuksiin, tekee valokuvauskeikkoja (mm. kuvauskopterin avulla) ja menee pyydettäessä kertomaan parhaita paloja Toivo Pylväläisen elämästä.

HARTOLA
Kyösti Piippo

Ihan aluksi lienee syytä hieman selittää jutun otsikointia. Hartolan Vuorenkylässä, Iso-Paljo -järven rannalla sijaitsevan Rantalan lomamökkien isäntä Jouni Hokkanen tykkää koirista ja on suunnannut markkinoinnin kärjen koira-ihmisiin.

–Pääkohderyhmämme ovat kotimaiset lomalaiset, jotka haluavat ottaa lemmikkinsä mukaan mökkilomalle. Meillä se on mahdollista. Koirat ovat tervetulleita kaikkiin yhdeksään mökkiimme.

Rantalan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1997 ja tilan tuotantosuunta vaihtui lypsykarjatuotannosta päätoimiseen mökkibisnekseen.

–Maitotilan hoitaminen vaatii ehdotonta sitoutumista ja lypsykarjan hoito olisi vaikeuttanut täysipainoista mökkivuokraustoiminnan hoitamista. Lisäksi meillä olisi ollut edessä mittavat investoinnit maitotuotannon jatkamiseksi.

Tilan pellot ovat edelleen viljelyssä ja Hokkanen toimittaa naapurin karjatilalle rehuksi mm. kauraa ja ohraa, lisäksi pelloilla kasvaa kuminaa. Viljatuotanto ja metsätalous tukevat välillisesti myös mökkibisnestä, sillä elävä maatila hoikuttelee omalta osaltaan lomailijoita Iso-Paljon rannalle.

–Maanviljelyyn liittyviä kysymyksiä tulee koko ajan ja mielelläni tietty niihin vastailenkin. Moni asia on auennut näiden keskustelujen jälkeen kaupungista saapuneille asiakkaille.

Palataan koirateemaan. Hokkasen mukaan koiraihmiset ovat erinomaisia mökkivieraita. He viihtyvät lemmikkiensä tavoin hiljaisuudessa ja rauhassa luonnon keskellä. Liekö koirat vaikuttaneet siihen, että kotimaisten asiakkaiden määrä on koko ajan kasvussa ja vuokraajia tulee entistä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Viikko on yleisin vuokra-ajan pituus ja vaihtopäivä on perjantai. Tuleva kesä on kokolailla loppuunmyyty juhannuksesta elokuun loppuun. Hokkanen hoitaa mökkien vuokraamisen itse 70 – 80 prosenttisesti, loput asiakkaat tulevat Lomarenkaan kautta.

–Erittäin mukavaa on huomata, että vuodesta toiseen mökkivieraat ovat tuttua vakioporukkaa, vaihtuvuus on vain parinkymmenen prosentin luokkaa, toteaa Jouni Hokkanen.

Talvella mökit täyttyvät pitkien lomien aikana ja viikonloppuisin monet eläkeläiset tulevat koiriensa kanssa puhtaan luonnon keskelle.

Jouni Hokkanen on tyytyväinen Hartolan kunnan ja Lahti Region -organisaation yhteistyöstä.

–Hartolan omat resurssit eivät riitä markkinoimaan kuntaa. Ammattimainen ote Lahden suunnalta on ensiarvoisen tärkeää.

Tosin Hokkanen toivoo kunnan järjestävän yhteisiä kokoontumisia matkailuryittäjille, missä voitaisiin keskustella kiireettä alan kehittämiseen tarvittavista toimista.

HARTOLA
Kyösti Piippo

Moottorien ääni leikkaa keväistä maisemaa. Radalla kiertää kaksi autoa melkoista vauhtia, suorilla kiihdyttäen ja mutkiin jarrutellen. Paikka on Kalhon karting -rata ja 13-vuotias Helmi Parikka sekä FK -kerhon uusi puheenjohtaja Benjami Pohjankoski karistelevat autoistaan radalle menneen talven pölyjä.

Viime vuonna Itä-Hämeen FK -kerho tuli toimineeksi 30 vuotta, mutta synttärit menivät ohi hiljaisuuden vallitessa.

–Täytyy tunnustaa, että toiminta oli miltei pysähdyksissä viime vuonna. Yritämme nyt parantaa tapamme, sanoo huhtikuun lopulla uudeksi kerhon puheenjohtajaksi valittu Pohjankoski.

Hartolalainen opettaja Eino Sandelin toi aikoinaan karting -innostuksen paikkakunnalle. Kalholle, Eero Carlsonin maalle rakennettiin betoninen rata ja nykyinen rata näki päivänvalon 25 vuotta sitten.

Radan läheisyydessä asuva Ari Parikka muistaa hyvin radan menneiden vuosien toiminnot. Parikan perheessä karting -autoilua on harrastettu lasten toimesta pienestä pitäen ja autoja oli aina kotona useitakin. Helmikin osallistui ensimmäiseen Päijänne Cup’iin jo vuonna 2014.

–Kisoja pidettiin ja yksi tärkeimmistä oli jokavuotinen Päijänne Cup. Se on kolmen osakilpailun sarja, mitkä ajetaan Kalhon lisäksi Jämsässä ja Lahdessa.

Pohjankoski ja Parikka lupailevat, että tulevana suvena (15.6.) Päijänne Cupia ajetaan taas Kalholla iltakilpailuna ja sen lisäksi on tarkoitus järjestää harjoituskilpailuja.

Benjami kertoo, että kerhoajoja järjestetään 18.5. lähtien klo 18 – 20 välisenä aikana. Harjoitusajan voi tilata myös erikoistilauksella, jos ajajia on useampia. Lisäksi suunnitelmissa on yhteistyön laajentaminen koulujen suuntaan.

–Ja kerhon jäseneksi liittymällä saa haltuunsa portin avaimen, mikä mahdollistaa omalla autolla ajamisen omalla ajalla.

Pohjankosken arvion mukaan harrastajia on kolmisenkymmentä ja kerholla on antaa heidän käyttöönsä viisi karting -autoa. Monilla on myös omia, sääntöjen mukaisia autoja.

Rataa pöllytellyt Helmi Parikka on harrastanut kartingia kolmisen vuotta. Isosisko Ida on jo paljon kisoja kiertänyt konkari. Lajin kiinnostavuutta Helmi kuvaa vauhdin antamalla hurmalla. Karting -harrastuksen aloittaminen ei ole kallista, sillä käytetyn auton saa omakseen jo muutamilla satasilla.

Useimmat autourheilua seuraavat tietävätkin, että Mika Häkkinen, Valtteri Bottas ja Kimi Räikkönen ovat kaikki aloittaneet uransa karting -radoilla.

–Bottas on käynyt täällä Kalholla opettamassa nuoria ja vuonna 1994 täällä ajetun kisan voitti Kimi Räikkönen, muistaa Ari Parikka.