UUTISET

SYSMÄ
Kyösti Piippo

Sysmän Suvisoiton hallituksen puheenjohtaja Terhi Hildén ja tuottaja Maria Luts tarkastivat talkoojoukkojensa valmiuden kesän tapahtumaan viime viikolla ja totesivat sen kelvolliseksi.

–Hannu Koskenniemen vetämän logistiikkaryhmän koko voisi kasvaa muutamalla rotevalla miehellä ja ehkäpä pari järjestysmieskortin omaavaa henkilöä ottaisimme mielellämme mukaan tiimiin, listaa Maria Luts pienet lisätarpeet.

Talkooryhmän palaveriin osallistui suuri joukko vuosikausia tapahtuman eteen uurastaneita vapaaehtoisia, mutta järjestäjien iloksi muutama uusikin kasvo oli saapunut paikalle. Vaikka useimmat talkoolaiset tekevät kaikenlaisia töitä, puheenjohtaja Hildén kartoitti tilannetta jonkinverran myös sektoreittain vastuiden mukaisesti; majoitus (Vappu Peltola, Riitta Vuorio),  talous- ja markkinointi (Liisa Eskelinen), logistiikka (Hannu Koskenniemi, Esa Vuorio), emäntä (Raili Salonen), kahvitus (Pirkko Salmenniemi, Aili Lampinen), toimisto (Sirpa-Liisa Schildt). Marian apuna aloittaa kesäkuun lopulla Lahden konservatorion oppilas Saula Baski. Puheenjohtaja itse lupasi häärätä aina siellä, missä apua akuutisti tarvitaan.

Paikalla ollut Sakari Korhonen kertoi alunpitäen vapaahtoistyön toimineen periaatteella ”kyllä se onnistuu” ja samalla linjalla jatketaan tänäkin kesänä.

Kaija Hildén, Eeva Hirvikoski ja Riitta Kuisma ovat lähdössä mukaan Suvisoittoon ensikertalaisina. Kaikilla on kyllä kokemusta vapaaehtoistyöstä eri tahoilla.

–Talkootyö on Sysmässä vanhaa perua ja yhdessä tekeminen antaa tietynlaista tyydytystä, perusteli Kaija Hildén mukaantuloaan.

–Itse mukana olevana huomaa konkreettisesti sen, kuinka paljon talkootyötä Suvisoitossa tehdään, totesi myös hallitustyössä mukana oleva Eeva Hirvikoski.

–Asun Kirkkonummella, mutta vietän aina kesät Sysmässä. Olen oikein mielelläni lähdössä mukaan tähän projektiin, sanoi Riitta Kuisma.

Kaikkia uusia talkoolaisia innostaa mukaan tietysti musiikki ja he sanovat jo suunnittelun tässä vaiheessa talkooporukan hyvän fiiliksen tarttuneen jokaiseen.

–Kyllä kaikki onnistuu ja iloisella mielellä!

Tilaisuuden lopuksi Maria Luts esitteli joukoilleen kesän ohjelmiston konsertti konsertilta.

SYSMÄ
Anna Onali-Ovaska

”Älä tie täneä miteä, minkä voet siirteä huomiseks.” Hämäläinen hitaus ja pilke silmäkulmassa olivat yrittäjä Mervi Kuusipohjan ohjenuora, kun hän poimi sysmäläisiä sutkautuksia avaimenperiin ja jääkaappimagneetteihin.
Nyt ovat valmiina ensimmäiset erät sutkautuksilla höystettyjä tuotteita. Niitä on myynnissä kolmessa paikassa: Sysmän kirjakaupassa, leirintäalueella ja Pinxinmäellä.

Idea Sysmän murteen hyödyntämiseen tuotteissa lähti lentoon tänä keväänä. Kuusipohja lainasi kirjastosta E.J. Ellilän kirjan Tehty seisoo ja sanottu pysyy. Vuonna 1957 ilmestyneeseen oppaaseen on koottu kunnioitusta herättävä määrä sysmäläisiä sanontoja.

Niiden joukosta Kuusipohja poimi osuvimmat ja alkoi kaivertaa niitä avaimenperiin ja jääkaappimagneetteihin.

-Liian rumat ja roisit karsin pois. Tuotteisiin päätyivät sellaiset mietelauseet, jotka ovat hauskoja ja kuvaavat hämäläistä laiskuutta. Ja tietysti mukana piti olla sahtiakin, Kuusipohja kertoo työpajallaan Sysmän teollisuusalueella.

Täällä pajalla hän työskentelee apunaan työntekijä Jenna Sunell. Tärkein työkalu on laser-kone, jolla koivuvaneri ja akryyli leikataan sopiviksi paloiksi. Kone myös kaivertaa mietelauseet paikoilleen.

Loppu on käsityötä. Esimerkiksi jääkaappimagneetit on pussitettava yksi kerrallaan.

Kuusipohjan Sysmän murteella koristamia tuotteita saa vain omalta paikkakunnalta, eikä Kuusipohja lupaa laittaa niitä valtakunnalliseen levitykseen jälleenmyyjille.

Se ei kannata, koska useimmat sanonnoista eivät aukea vieraspaikkakuntalaisille. Esimerkiksi konu, köpsä ja öylönen ovat sanontoja, joiden sisällöstä Itä-Hämeen ulkopuolelta tulevan henkilön on vaikea päästä perille.

-Ei sanonnoilla tarkoiteta pahaa. Kaikki nämä sanat (köpsä, konu, öylönen) ovat sisällöltään hyväntahtoisia, Kuusipohja määrittelee.

HARTOLA
Kyösti Piippo

Yli kolmekymmentä henkilöä kokoontui aurinkoisessa säässä Mikko, Kalervo ja Maija-Liisa Mamian pihapiiriin Hartolaan siunaamaan maahan tämänkeväinen kylvö. Toukosiunauksella on pitkät perinteet; se tehtiin aikoinaan ns. käyntipäivinä rukoussunnuntain ja helatorstain välillä. Tuolloin mentiin kulkueena paikkakunnan  pelloille papin johdolla, rukoiltiin yhdessä sadon puolesta ja siunattiin touko. Tilaisuudessa siunattiin kylän tai pitäjän kaikki pellot yhteisesti.

Mikko Mamian toivotettua väen tervetulleeksi, Hartolan Eläkeliiton puheenjohtaja Anja Koskinen kertoi hiukan hartolalaisen toukosiunauksen historiaa. Perinne heräsi Suomessa uudelleen eloon Itä-Suomessa v. 1999 ja jo samana vuonna siunattiin touko myös Hartolassa Ansion kartanon pellolla kirkkoherra Mika Riikosen johdolla.

Toukosiunauksen järjestelyistä ovat vastanneet kulloisenkin talon isäntäväen lisäksi seurakunta, MTK ja Eläkeliitto.

Yhdessä lauletun Suvivirren jälkeen seurakuntapastori Katri Ylönen piti siunauspuheen. Hänen puheenvuoronsa ydinsanoma oli Raamatun sanat ”niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu”.

Ylönen kertoi selailleensa ennen tilaisuutta Maaseudun Tulevaisuus -lehteä, missä todettiin kevään olleen suotuisan kylvöjen suhteen.

–Kaikki siemenet alkavat olla pellossa, enää tarvitaan pientä sadetta.

Ylönen tähdensi, että kasvua ei ihminen juurikaan voi jouduttaa, se etenee omaan tahtiinsa ja olemme Jumalan armon varassa.
Pastori Ylönen uskalsi ottaa myös kantaa EU:n tiukkoihin direktiiveihin.

–Tuottajien on vaikea suunnitella tulevaisuutta poukkoilevan maatalouspolitiikan vuoksi. Heidän on kuitenkin sinnikkäästi jatkettava viljelemistä, olipa tilanne mikä hyvänsä.

Puhuja toivoi poliittisille päättäjille viisautta ja toivoi tuottajien yhteisesti masinoiman traktorimarssin edesauttaneen asiassa.

–On itsestään selvää, että pöydässä on ruokaa – jostakin se tulee. Ilman maan kasvua ei ruokaa saada kauppojen hyllyille ja sieltä edelleen pöytään, päätti Katri Ylönen puheensa.

Loppuvirren aikana MTK Hartolan puheenjohtaja Tuomo Liukkonen suoritti symbolisen toukokylvämisen. Tilaisuuden päätteeksi osallistujat kutsuttiin kahville Mamian perheen sisätiloihin.

Tuomo Liukkosen omilla pelloilla Metsäkoskella kasvaa vehnää, kauraa  ja rypsiä. Mikko Mamian pellot tuottavat kauraa ja nurmea, mitkä menevät rehuksi lähistöllä olevalle karjatilalle.

HARTOLA, SYSMÄ
Anna Onali-Ovaska

Kevät on kävelty. Näin voi todeta, kun saa eteensä Hartolasta ja Sysmästä kävelyhaasteen aikana kerätyt askelmäärät: Sysmä 17,5 miljoonaa askelta, Hartola reilut 14 miljoonaa askelta.

Haaste viritettiin maaliskuussa ja kahden kuukauden ajan molemmissa pitäjissä vapaaehtoiset kunnan työntekijät pitivät kirjaa ottamistaan askeleista. Aktiivisuutta mitattiin askelmittareiden avulla.

Liikuntaneuvoja Anna-Sofia Kuoppalaakso ynnää lukuja. Hartolan kohdalla 14 miljoonaa askelta tarkoittaa, että jokainen osallistuja on ottanut haasteen aikana keskimäärin 8500 askelta päivässä. Sysmän osalta askeleita kertyi osallistujaa kohden keskimäärin 9100 päivässä.

Yli miljoonaan askeleeseen ylsi kolme henkilöä: etsivä nuorisotyöntekijä Pia Salmio Sysmästä, siivooja Mervi Sievänen Hartolasta ja kirjastoautonkuljettaja Jari Elfvengren Hartolasta.

Mikä on Mervi Sieväsen huomattavan suuren askelmäärän salaisuus?

-Kävelen työmatkat ja työssäni liikun koko ajan, koska olen siivooja. Istun oikeastaan vain ruokatauoilla, Sievänen kertoo.

Arjen aktiivisuutta lisäävät myös pihatyöt ja kaksi terrieriä. Koirien kanssa tulee käytyä lenkillä luontevasti monta kertaa päivässä.

Sievänen kertoo, että kävelyhaaste ei juuri muuttanut hänen arkisia toimintatapojaan. Olisi vaikea liikkua enää enempää. Sen sijaan haaste vaikutti henkisellä tasolla.

-Askelmittari paransi motivaatiota liikkua, kun seurasin askeleita ja matkoja. Ennätykseni oli noin 21 000 askelta päivän aikana. Silloin kävelin aamulla 11 kilometrin lenkin ja iltapäivällä menimme vielä kotoa kävellen La Kar De Mummaan kahville, Sievänen kertoo.

Aktiivisen naisen liikkumista ei ole estänyt edes nivelreuma. Sairaus heikentää niveliä ja luita. Sieväsen mukaan kipu ei rajoita, kun ajattelee asian niin että liikunta vahvistaa luustoa.

-Kannattaa muistaa, että sairaudet eivät yleensä parannu liikkumattomuudella. Liikkuminen pitää yllä toimintakykyä, kannustaa Anna-Sofia Kuoppalaakso vastaavassa tilanteessa olevia ihmisiä.

Leikkimielinen kisa herätti myös spekulaatioita. Sysmän joukkueessa oli 31 henkilöä, Hartolassa kaksi vähemmän eli 29 henkilöä.

Hartolassa myös ajankohdan arveltiin vaikuttavan tulokseen, osuihan parahin pihatyökausi juuri haasteen aikaan – eikä askelmittari rekisteröi haravanheilutusta.

SYSMÄ
Kyösti Piippo

Sysmässä sijaitsevan pizza & kebab -ravintola Fantasian omistaja vaihtuu kesäkuun alussa. Kemal Sekersöz’in jälkeen ravintolatoimintaa jatkaa joutsalainen Beyazit Selcuk.

–Olen työskennellyt Sysmässä yhtäjaksoisesti liki 14 vuotta  lähestulkoon ilman vapaapäiviä. Yhtäjaksoinen työ ja  viime vuoden raskaat yksityiselämään kohdistuneet tapahtumat ovat vieneet voimat. Olen miettinyt asiaa vuoden verran ja haluan nyt pitää taukoa yrittämisessä, perustelee Kemal päätöstään.

Kemal Sekersöz myöntää, että yrittäminen Sysmässä on ollut mukavaa ja antoisaa.

–Paikkakuntalaiset ottivat minut aikoinaan ystävällisesti vastaan ja myös minä ja perheeni olemme viihtyneet täällä erinomaisesti. Sysmästä on tullut meille koti.

Fantasian kiinteistö jää edelleen Sekersözin perheen omistukseen ja he jatkavat asumista paikkakunnalla.

Uusi ravintoloitsija Beyazit Selcuk on toiminut aiemmin yrittäjänä Joutsassa samalla alalla ja hän aloittaa nyt muutaman välivuoden jälkeen ravintolayrittäjänä Sysmässä.

Kemal myöntää, että Fantasian myyntipäätös ei ollut helppo, mutta oma jaksaminen ja perheen hyvinvointi nousevat elämän tässä vaiheessa tärkeimmiksi asioiksi.