UUTISET

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Suomalainen media on nostanut viime aikoina esille useitakin nuorena aloittaneita yrittäjiä – mustikanpoimijoista alkaen. Sysmä menestyy tässä lajissa myös erinomaisen hyvin, kenties kaikista parhaiten.

Topias Tarvaala on 10-vuotias koululainen, joka aloittaa syksyllä yhtenäiskoulun 5. luokan. Topias on elänyt koko lapsuusaikansa yrittäjäperheessä – isä Mika pyörittää rakennusfirmaa ja äiti Päivi tekee työtä samassa yrityksessä. Yrittäjähenki on mitä ilmeisimmin tarttunut Topiakseen jo pienestä pitäen ja niinpä hän ilmoitti Hulluin lauantai -markkinoiden alla perustavansa oman yrityksen ja vanhemmat tietysti tukivat ajatusta. Syntyi Kaiken Tavaran Kirppis TopShop, mikä sijaitsee Tarvaalan omassa kiinteistössä Sysmän Lääkäripalvelun naapurissa.

–Meillä oli kotona paljon vanhaa tavaaa, joka olisi pitänyt kuljettaa todennäköisesti kaatopaikalle. Kun meidän talon alakerrassa oli tila vapaana, keksin perustaa kirppiksen, toteaa Topias.

Topiaksen TopShop pitää hyllyillään melkomoisen tavaravalikoiman: vaatteita, kirjoja, astioita, leluja, urheilutarvikkeita, soittimia ja kookkaimmista myytävistä mm. mopo. Melkein kaikki kirppistavaroista on löytynyt kotoa, kuuluuhan Tarvaalan perheeseen isän ja äidin lisäksi kolme poikaa – tavaraa on kertynyt.

Kauppa on käynnyt Topiaksen mielestä hyvin ja häneltä ovat jo monet tuttavat kyselleet mahdollisuutta tuoda liikkeeseen omia ns. vuokrapöytiään.

TopShop on varmuudella auki torstaisin ja perjantaisin, satunnaisesti muulloinkin. Nuori yrittäjä ei ole tarvinnut liiketoimissaan paljoakaan apua, minkä nyt isoveli Antti oli mukana hyllyjä täyttämässä ja isän kanssa yhdessä keksittiin yrityksen nimi.

Topiaksen jatkosuunnitelmat ovat selvät heinäkuun loppuun saakka.

–Uotinpäiviin asti jatkan, sen jälkeen en oikein tiedä.

Ensi kesäkin on käynyt jo Topiaksen mielessä. Mikäli liiketila on vapaana ja tavaraa riittää, niin miksei!

Topias ei ole vielä tehnyt tarkempia suunnitelmia yrityksen mahdollisen tuoton käyttämiseksi tai sijoittamiseksi. Asia kypsyy loppukesästä, mutta sitä ennen nuori yrittäjä  viettää muiden koululaisten tapaan kesälomaa yleisurheillen, jalkapalloa pelaten, mökkeillen ja kavereita tapaillen.

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA

Harvoin pääsee paikkaan, jossa voi aistia historian ja saada aavistuksen siitä, millaista menneiden sukupolvien elämä oli.

Hotilan mylly Hartolassa on yksi tällaisista harvinaislaatuisista paikoista. Hirsirakenteinen mylly on seissyt niillä sijoillaan Tainionvirran äärellä ainakin vuodesta 1794. Sellainen vuosiluku on koverrettu vanhaan tuuliviiriin. Stylmanien suvulle mylly siirtyi vuonna 1939. Alun perin paikka oli osa Koskipään kartanoa.

-Myllyssä on ollut sepän paja, sirkkeli ja tietysti myllynkivet, joilla on jauhettu jyvistä jauhoja. Pappani oli mylläri, kertoo Mikko Stylman ja osoittaa vanhoja myllynkiviä.

Myllyssä jauhot tehdään kuin mittatilaustyönä, sillä kiviä säätämällä niistä saa joko hienompia tai karkeampia. Karkeammat ovat kuulemma hyviä sahdin tekoa ajatellen.

Menneestä löytää merkkejä esimerkiksi tarkastelemalla lähempää rakennuksen saranoita ja nauloja. Ne ovat muodoltaan hieman epäsymmetrisiä ja pinnaltaan muhkuraisia, sepän tekemiä. Ei sellaisia kaupasta saa. Rappusiin ja paksuihin lankkulattioihin on tullut painanteita. Viivasuoria pintoja ei myllystä löydy.

Stylman kävelee puiselle sillalle siskonsa Mia Stylman-Lehtisen kanssa. Sillan alla Tainionvirran vesi pulppuaa iloisesti. Vähän etäämpänä kohisee Hotilankoski.

Tien toisella puolella on sisarusten lapsuudenkoti, jossa heidän äitinsä yhä asuu.

-Saimme liikkua täällä joella vapaasti heti kun osasimme uida. Mylly oli meille lapsena ihan normaali paikka. Vasta aikuisena on ymmärtänyt, että tämä on aika erityinen, Mia Stylman-Lehtinen tuumaa.

Tänä vuonna aika oli kypsä oman yhdistyksen perustamiselle. Stylmanit perustivat sukulaisineen Hotilan mylly-yhdistyksen, jonka tehtävänä on pitää paikkaa kunnossa. Ensimmäinen urakka odottaa pian. Muutaman viikon sisällä alkaa rännin kunnostus.

Ränni on myllyn toiminnan kannalta aivan olennainen, koska sitä pitkin vesi juoksee rattaisiin, jotka pyörittävät turbiineja. Nykyinen ränni on niin ränsistynyt, että sitä pitkin ei voi enää juoksuttaa vettä. Esteeksi on rakennettu pato.

Nyt myllynkivet eivät siis pyöri, eikä mylly tuota sähköä. Sitä se on nimittäin ennen tuottanut, viimeiseksi Stylmanien omaan lapsuudenkotiin ja sitä ennen 1960-1970-luvuilla muutamiin taloihin Hotilan kylässä.

-Kaikki laitteet kyllä toimisivat, kunhan vesi vain juoksisi, Mikko Stylman sanoo.

Aiempina vuosina Hotilankosken myllyssä on järjestetty suosittuja yhteislauluiltoja. Laulutuokioita ovat pitäneet muun muassa maa- ja kotitalousseura ja kyläyhdistys.

Lisäksi myllyssä on pidetty lukuisia Stylmanin suvun juhlia. Mia Stylman-Lehtisen hääjuhlat pidettiin myllyssä, ja tänä kesänä paikassa juhlittiin hänen poikansa rippijuhlia.

Onko mylly-yhdistys suunnitellut tapahtumia? Tai voisivatko he vuokrata paikkaa juhlia varten?

-Kaikki on mahdollista. Jos jollain on idea, kannattaa ottaa yhteyttä, Mia Stylman-Lehtinen sanoo.

Sysmä
Hilda Järvinen

Yli kolmekymmentä lasta päättivät vauhdittaa vanhempiensa sunnuntai-iltapäivää ja viedä heidät katsomaan taikuutta. Sysmän Teatteritalo täyttyikin remakasta naurusta ja pursuavasta taikavireestä, kun Jokeri Pokeri Box – Simon Super TaikaShow esiintyi magiaa rakastavalle yleisölle. Jatka lukemista ”Jokeri Pokeri Box”

HARTOLA
Anna Onali-Ovaska

Hartola on nyt karaokepaikkakunta numero yksi. Wanha Matkis ottaa juhannuksena käyttöön Singa Pro –ohjelmiston – tiettävästi ensimmäisenä koko Suomessa.

Singa mullistaa karaokekulttuurin. Sen myötä karaokea voi laulaa milloin tahansa, koska ohjelmiston kappaleet ladataan tablettiin, tietokoneelle tai älypuhelimeen pilvipalvelusta. Pilvessä on tällä hetkellä 20 000 laulua, ja uutuudet päivittyvät sinne automaattisesti.

Erillisiä karaokelaitteita tai –levyjä ei siis enää tarvita, eikä uutuuksia tarvitse odotella.

-Kuukausimaksulla voi laulaa niin monta kertaa ja niin paljon kuin haluaa. Pystymme maksamaan yhden viikonlopun tuloilla äänentoistolaitteiden ja Singa-ohjelmiston kuukausimaksut. Tämä tulee yrittäjälle huomattavasti halvemmaksi kuin vanhaan tyyliin järjestetyt karaokeillat, havainnollistaa Sanna Paananen Wanhasta Matkiksesta.

Wanhan Matkiksen viimeinen perinteinen karaokeilta järjestettiin viime lauantaina. Se oli samalla karaokeisännän viimeinen työpäivä. Kun Singa juhannuksena otetaan käyttöön, sitä käyttävät baarin omat työntekijät.
-Onhan tämä yhden aikakauden päätös. Mutta yrittäjän näkökulmasta tämä oli välttämätöntä. Säästö on niin suuri, Paananen sanoo.

Wanhan Matkiksen Pekka Pajunen on samaa mieltä.

-Ravintolan ”muut kulut” saisivat olla viisi prosenttia liikevaihdosta. Näihin kuluihin kuuluvat esimerkiksi sähkö- ja vesilaskut, siivous ja karaokekulut. Meillä pelkät karaoke- ja ohjelmakulut ovat olleet kymmenen prosenttia liikevaihdosta, Pajunen toteaa.

Tämän ”muut kulut” –siivun odotetaan Singa-ohjelmiston myötä pitkällä aikavälillä pienenevän. Hetkellisesti Singan käyttöön otto tuntuu silti taloudellisesti, koska muun muassa sitä varten baari investoi uusiin äänentoistolaitteisiin.

Kyse on tuhansien eurojen investoinnista.

-Äänentoistoa käytämme toki paljon muuhunkin kuin pelkkään karaokeen. Voimme pitää kisakatsomoita esimerkiksi nyt jalkapallokisojen aikaan. Tarkoituksena on myös järjestää toivemusiikki-iltoja, Paananen kertoo.

SYSMÄ
Kyösti Piippo

-Uskon että Jorma ja Erkki Savolainenkin olisivat tyytyväisiä nyt avattuun näyttelyyn, sanoi Pinxinnmäen hallituksen puheenjohtaja Yrjänä Ahto avatessaan Kirjailijan valinta -teemalla käynnistyneen taidenäyttelyn viime sunnuntaina Pinxinmäellä.

Kirjailijoiden valitsemien kuvataiteilijoiden työt on sijoitettu näyttelyhalliin, mutta Pinxinmäen kokonaisuus käsittää myös piha-alueen, aitat ja ravintolan. Näyttelyn kokonaisuuden on kuratoinut Anu Halmesmaa. Hän oli viime kesänä mukana taiteilijana Pinxin uuden tulemisen näyttelyssä, minkä kuraattorina toimi Kati Joki. Jatka lukemista ”Pinxinmäen näyttely”