UUTISET

Kyösti Piippo
HARTOLA

Tie Krouvin lavalle täyttyi autoista jo tuntia ennen Vesa-Matti Loirin konserttia, sillä kaikki kynnelle kykenevät halusivat nähdä ja kuulla karismaattisen taiteilijan live-esityksen. Eturivin paikat olivat kysyttyjä.
Loiri pistäytyi ensimmäisen kerran Sysmän Suvisoitossa v. 1998, jolloin hän esiintyi mm. Paula Koivuniemen kanssa televisioidussa  ”Viihteen iloinen 30 -luku” -konsertissa. Väliin jääneiden 18 vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon.
Kalhon ”Runoilijan tie” -konsertti pohjautui vankasti Eino Leinon teksteihin. Toki väliin mahtui muutamia Loirin perusohjelmistoon kuuluvia lauluja, jotka Loirin tuntien eivät kuitenkaan koskaan ole samanlaisia – fiilis ja kulloinenkin tilanne ratkaisee taiteilijan tulkinnat. Jatka lukemista ”Loiri tulkitsi Eino Leinoa”

Anna Onali-Ovaska
SYSMÄ

Tavallisena torstaina Urheilu Valosella tapahtuu jotakin hyvin poikkeavaa. Myyntipöytien lomassa soivat viulu ja syntikka. Viimeisen kappaleen aloitustahtien aikana soittajat huikkaavat: saa laulaa mukana!

Paikalla olijat aloittavat siekailematta yhteislaulun, ja niin ovat perisuomalainen häveliäisyys ja turha vaatimattomuus poissa. Lähes jokainen tuntuu muistavan Karjalan kunnailla –laulun sanat selkäytimestä.

Menossa on Sysmän Suvisoiton promenadi-konserttien sarja. Täällä urheiluliikkeessä Saula Baski soittaa syntikkaa ja Sanni Määttä viulua. Pieniä, ilmaisia ja kaikille avoimia musiikkituokioita tarjoiltiin muitakin torstaina ympäri kylää.

Osa ihmisistä osui yleisöksi sattumalta, osa oli selvästi lähtenyt tarkoituksella liikkeelle ja seurasi soittajien perästä keikkapaikalta toiselle.

Valosen jälkeen sateenvarjot aukeilivat ja ihmiset kahlasivat lätäköiden läpi Suvituuleen. Konserttisarja päättyi kirjastoon, jonka aulassa nuoriso-orkesteri Vivo soitti kapellimestari Esa Heikkilän johdolla.

Anna Onali-Ovaska

Atte Hujasen mielestä oli hämmentävää, että karaokea laulaakseen piti vielä nykyaikana hakea kaupasta dvd-levy. Siksi hän perusti Singan – sinne on ladattu 20 000 kappaletta pilvipalveluun. Asiakas voi valita niiden joukosta mieleisensä ja ladata laulut älypuhelimeen tai tablettiin. Ammattilaisversio on tarkoitettu baareille. Singan avulla ne voivat järjestää karaokea milloin tahansa ja tarjota laulajille suuremman valikoiman kappalevaihtoehtoja kuin ennen on nähty. Ensimmäisenä Suomessa ammattilaisversioon tarttui Wanha Matkis Hartolasta.

Valmistuit juuri Aalto-yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi. Miksi päädyit perustamaan juuri karaokeen keskittyvän ohjelmistoyrityksen?
-Olen kotoisin Heinolasta ja olin aiemmin mukana vanhempieni omistamassa perheyhtiössä, jonka tuotemerkki on karaoken MM-kisat. Kiersin kisojen myötä myös ulkomailla: tuotemerkki oli käytössä 35 eri maassa. Vanhempani myivät yhtiön vuonna 2013, kun he jäivät eläkkeelle.
-Tunsin karaokealan hyvin. Tekniset ratkaisut olivat vielä nykyäänkin suoraan 1980-1990-luvuilta. Jos halusi laulaa karaokea, piti ostaa dvd-levy. Halusin tuoda alan nykypäivään.

Singalla on kuluttajaversion lisäksi ammattilaiskäyttöön tarkoitettu karaokeohjelmisto. Tämän Singa Pron ensimmäinen käyttäjä on hartolalainen Wanha Matkis, jossa ohjelmisto otettiin käyttöön juhannuksena. Miten Singa Pro päätyi ensimmäisenä juuri Hartolaan?
-Soitimme keväällä läpi baareja ja kysyimme kiinnostusta Singa Pron käyttöön. Wanhalla matkiksella oli nopeinta toimintaa, he innostuivat heti. Moni muu sanoi, että voi ottaa ohjelmiston käyttöön myöhemmin kesällä.
-Seuraavat kohteemme sijaitsevat pääasiassa Etelä-Suomessa, Helsingin ja Porvoon seudulla sekä Lahdessa.

Miksi uskot Singan menestyvän ammattilaiskäytössä?
-Niiden baarien, joilla on käytössä Singa, ei tarvitse investoida lainkaan isoihin, kalliisiin tietokoneisiin.

Onko Singalla tarkoitus laajentua ulkomaille?
-Ehdottomasti. Kuluttajaversiota on ladattu tähän mennessä noin puoli miljoonaa kertaa. Osa latauksista on tehty ulkomailla.
-Ammattilaisversion kanssa etenemme seuraavaksi Ruotsiin. Syksyllä vuorossa ovat muut Pohjoismaat. Tarkoituksemme on markkinoida Singaa myös Englantiin ja USA:aan. Aasian suunnalle emme vielä ole menossa, koska siellä kilpailijat ovat kovia. Aasiassa suurin osa karaokeen keskittyneistä yhtiöistä on pörssiyrityksiä.

Missä maissa karaoke on erityisen suosittua?
-Karaoken suosio kulkee käsi kädessä sosiaalisen iltaelämän kanssa. Karaoke menestyy siellä, missä on tapana lähteä viettämään iltaa kodin ulkopuolelle. Länsimaista tällaisia ovat esimerkiksi Englanti, Irlanti ja Saksa.

Yrittäjyys on monelle vasta valmistuneelle vieras ajatus. Miten sinusta tuli yrittäjä?
-Perustin Miki Kuusen kanssa Slush-tapahtuman Helsinkiin vuonna 2011. Slush on voittoa tavoittelematon säätiö, ja tuumasin että siihen ei kannata jäädä notkumaan. Vedimme Mikin kanssa Slushia neljä vuotta, jonka jälkeen totesimme että on aika luovuttaa tapahtuma seuraaville.
-Vaatii hullunrohkeutta lähteä tämmöiseen juttuun. Tässä tarvitsee tietysti jonkin verran käytännön osaamista kuten koodaamista, mutta enemmän kyse on asenteesta ja ymmärryksestä. Täytyy ymmärtää, miksi esimerkiksi Spotify ja Netflix olivat niin mullistuksellisia tullessaan markkinoille. Minun on helppo nähdä syy-seuraussuhteita ja hahmottaa esimerkiksi Motorolan ja iPhonen erot fyysisesti ja konseptin kannalta.

Laulatko itse karaokea?
-Se on tärkeää tuotekehityksen kannalta. Laulan karaokea enemmän ystävien seurassa kuin julkisesti. Suosikkini on Rolling Stonesin Paint It Black.

Kyösti Piippo
HARTOLA

Vuonna 1974 hartolalainen Seppo Suomi oli vielä vieraalla töissä, kun hän hankki oman sorvin ja teki sillä pieniä töitä omassa autotallissa. Erillisen työtilan hankkiminen tuli ajankohtaiseksi v. 1981, toiminimi muuttui kommandiittiyhtiöksi 1987 ja osakeyhtiöksi 1999.  Kehitys on ollut siitä lähtien nopeaa; sukupolvenvaihdos tehtiin yhtiössä v. 2012, Jani Suomesta tuli toimitusjohtaja ja Seppo siirtyi hallituksen puheenjohtajan pallille. Viimeisten viiden vuoden aikana yhtiö on panostanut voimakkaasti yrityksen laajentamiseen niin fyysisesti kuin teknisestikin.

–Uusia investointeja on tehty joka vuosi, laajennettu tiloja ja hankittu uusia koneita, sanoo toimitusjohtaja Jani Suomi.

Yhtiöllä on tällä haavaa hallitilaa 4800 neliötä  Risulantiellä ja Opintiellä. Työt ovat jakaantuneet paikan mukaan niin, että Risulantiellä valmistuvat sorvattavat kappaleet ja Opintiellä tehdään aihioita ja käsitellään jyrsittäviä kappaleita. Henkilökuntaa yrityksessä on kaikkiaan 13, joista keskimäärin yhdeksän työskentelee Risulantien ja neljä Opintien hallissa.

Konepajan päätuotantosuuntia ovat alihankintatyöt, jäysteenpoisto ja erikoistyökalut.  Jäysteenpoisto perustuu ns. kammioräjähdystekniikkaan, millä poistetaan purseet esim.hydrauliikkalohkoista – kyseisiä järjestelmiä on vain kolme koko Suomessa. Alihankintatuotteita on paljon. Jani Suomi luettelee muutamia; hydrauliikkalohkot, akselit, laipat, erilaiset nipat, rullat, liittimet ja työkalut. Viennin osuus on 35 – 40 prosenttia ja vientikohteina mm. Ranska, Puola, Australia, Saksa, Viro jne.

–Pitkälti vanhoja asiakassuhteita, täsmentää Jani Suomi.

Tuoteperheen suurin liikevaihto tulee aihioiden valmistuksesta. Koko yhtiön liikevaihto on vuositasolla n. 2,2 miljoonaa euroa ja Jani Suomen mukaan tavoitteena on parinkymmenen prosentin nousu ensi vuoden aikana.

Viimeisin, yli miljoonan euron investointi koskee automaatiojärjestelmää, mikä  käsittelee 22 työstökoneen palettia (normaalisti koneessa on kaksi) ja siirtää automaattisesti varastoon valmiit paletit. Automaatio mahdollistaa miehittämättömän tuotannon ilta- ja yöaikaan. Järjestelmän asennustyöt alkavat elo-syyskuun vaiheessa ja valmista pitäisi olla lokakuun lopulla. Järjestelmässä on vielä paikat viidelle lisäkoneelle.

–Pyrimme olemaan valppaasti mukana automaation kehityksessä ja katse on suunnattu aina eteenpäin, vakuuttaa Jani Suomi.

Hartolan kunta sijoittui hyvin kyselyssä, missä etsittiin Päijät-Hämeen yrittäjäystävällisintä kuntaa. Jani Suomen mukaan Hartola onkin hyvä kunta yrittämisen kannalta, joskin konepajan ei ole juurikaan tarvinnut kuntaa vaivata.

–Kunnan elinkeinoneuvojan Seppo Laakson kanssa olemme olleet yhteyksissä monissa asioissa sitäkin tiiviimmin.

Elinkeinoneuvoja Seppo Laakson mukaan uusi investointi tuo lisää automaatiotekniikkaa tuotantoon ja helpottaa työvoimakysymyksissä.

–Konepaja Seppo Suomi on ottanut aimo harppauksen tuotantolinjansa kehittämisessä. Merkittävin kertainvestointi Hartolassa aikoihin.

Vesa Järvinen
SYSMÄ

Suopellon Nuorisoseura järjesti Sysmän III Suvisoudun lauantaina Suopellon maisemissa Päijänteellä.

Lauantai alkoi satamassa kyykkäottelulla. Tiukan Karjalaisseurojen välisen ottelun voitti Vuoksenrannan Säde ja hyväksi kakkoseksi tuli emäpitäjä Antrean Esa. Satamaan saapuneet saivat myös katseltavakseen perinteisen karjalaisen voimainkoitoslajin: hirrensyöksyn.

Puoleltapäivin vuorossa oli pienveneiden soutukilpa 3,6 kilometrin reitillä; Veneenä sarjavalmisteinen lasikuituvene. Lähtöpisteenä oli Suopellon Vanha Satama, josta reitti jatkui Pyydysniemen kääntöpaikalle ja maali oli Uudessa Satamassa. Lähtöviivalle asettautui kuusi venettä ja kaikki veneet tulivat myös maaliin.

Iltapäivällä vuorossa olivat kirkkoveneet, joita kisassa oli kaksi. Reitti kiersi Päijätsaloa noin kymmenen kilometrin matkan.

Satama-aluella oli takakonttikirppis, puffetti sekä hevosia ja lampaita Starhill Stable & Korven karitsa -tilalta.

Tapatuma oli vaatinut monta innokasta talkoolaista ja monia talkootyötunteja. Onnistunut kisapäivä ja tapahtuma palkitsi varmasti talkoolaisten mielet ja antoivat mukanaolleille miellyttävän kokemuksen lämpimästä ja hieman tuulisesta lauantaista Päijänteen rannalla.

Sysmän 3. Suvisoutu 2.7.2016

Tulokset:

Mökkisoutu 3,6 km

Yleinen sarja
1.      Vesanen Jouko – Vesanen Anne 25.36
2.      Hilden Jussi 27.19
3.      Sompi Eero 27.31
4.      Leivo Juhani – Pietilä Martti 28.06
5.      Harjanne Tuomo – Okko Olli 28.43

 Naiset
 1.      Mannila Elisa – Nurminen Aino 31.29
 
Kirkkovenesoutu
1.      Sysmän Sisu 19.30
2.      Vuoksenrannan Säde 20.54
 
Soutajat:
Sisu: Juhani Leivo, Aino Nurminen, Elisa Mannila, Päivi Ihanajärvi, Pia Salmio, Maiju Puranen, Niina Hakala, Matti Palvaila, Eero Sompi, Maaret Rosberg, Petra Ojanen, Merja Antinniemi, Miia Helminen, Esa Vuorio, Markku Nieminen
 Säde: Martti Talja, Esa Virolainen, Hannu Virolainen, Pertti Talja, Markku Kemppi, Juho Kemppi, Antti Kemppi, Olli Kuisma, Henri Pirinen, Pertti Ruponen, Pekka Kemppi, Päivi Virolainen, Anne Kuisma, Vilho Ruponen, Mika Isomäki.