Pääsiäisextra

Kyösti Piippo

Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla vuositasolla. Kirkollisten teemojen lisäksi siitä on tullut myös ajanjakso, jolloin monien kirkkokuntien doktriineihin kuuluva paastonaika loppuu ja herkuttelu on taas sallittua.
Pääsiäisen perinteitä herkullisten ruokien lisäksi ovat mm. askartelemalla valmistetut pääsiäismunat (ja pikku tiput), virpomisvitsat ja rairuohot.
Perinteisiä pääsiäisruokia ovat mm. mämmi, ortodoksien piirissä suosittu pasha ja viime aikoina yhä useammin ruokapöydälle nostettava lammaspaisti. Katsellaan tarkemmin näitä kolmea hyvinkin erilaista ruokalajia.

Lampaanlihan käyttö on onneksi Suomessa pienessä nousussa ja myytti villalle maistuvasta herkusta alkaa olla historiaa. Korven Karitsa Ravioskorvessa on yritys, missä jo jonkin aikaa on keskitytty lampaanlihan tuotantoon ja saatavilla on kaikkia mahdollisia lammasherkkujen raaka-aineita. On viuluja (luullisia paisteja), sisä- ja ulkofilettä, karetta, kyljyksiä, lapaa, niskakiekkoja, ribsejä, jauhelihaa ja sisäelimiä.
–Lemmikkieläimillekin löytyy lammasherkkuja; koirille luita, leikkoa ja sisäelimiä, lisää Nina Blomqvist listaan.
Lisäksi tiskillä on valmiita jalosteita: savulihaa, grilli- ja ryynimakkaroita, täyssäilykkeitä, pateeta, wurstia ja meetwurstia ja kaiken lisäksi vielä lampaan taljoja.

Mämmi on suomalaisille tuttu, mutta tuo ulkomaisille vieraille aluksi varsin epäileviä tuntoja pelkän näkemisen perusteella. Se on kuitenkin yksi niistä suomalaisista herkuista, mikä on saanut EU:lta tuotesuojan. Mämmiä pidetään juutalaisen happamen leivän vastineena. Keittokirjat ovat täynnänsä erilaisia mämmireseptejä, joten niihin on tässä turha puuttua. Monelle kansalaiselle se äidin aikoinaan kotona valmistama mämmi on maistunut parhaalta ja sitä makua tavoitellessa jääkaappiin ostetaan useiden valmistajien tuotteita. Herkkua tarjoillaan nykyään sokerin ja kerman tai maidon kera. Valtakunnan tunnetuin mämmin suurkuluttaja lienee entinen suurhiihtää Juha Mieto, joka tietojen perusteella vetelee pääsiäisaikaan satoja mämmisatseja!

Pasha kuuluu ehdottomasti ortodoksien (yhä yleisemmin myös muiden) pääsiäispöydän antimiin. Sen nimi tulee venäjän pääsiäistä tarkoittavasta sanasta. Pashan valmistuksessa keskeisinä ainesosina ovat rahka, kerma, sokeri, kananmuna ja voi (kaloreita siis riittää). Koristeluun käytetään mm. mantelirouhetta tai rusinoita. Reseptejä on ruokakirjoissa ja netissä lukematon määrä. Pashan valmistuksessa tärkeä esine on pashamuotti, mikä antaa herkulle sen oikean muodon. Makea herkku kelpaa ruokailun yhteydessä  jälkiruoaksi sellaisenaan tai lisänä kahvipöydän antimissa.

Loikataan ruoka-asioista ihan muualle. Pääsiäisen yhteydessä on aina mukava tavata noidiksi pukeutuneita lapsia, jotka käyvät virpoen karkoittamassa pahan pois ja toivottavat meille terveyttä ja hyvää tulevaisuutta. Virpojia pitää tietty muistaa muutamalla kolikolla tai makeisilla.
Vaikka lapset pukeutuvat noidiksi, ennenvanhaan lapsia peloteltiin oikeasti pääsiäisnoidilla eli trulleilla. Kotieläimetkin olivat vaarassa näiden vierailijoiden käsissä ja monin paikoin poltettiin pääsiäiskokkoja trullien karkoittamiseksi.

Pääsiäisviikon päivät

Helena Mäkinen

Piinaviikon eli hiljaisen viikon päiville on historian saatossa annettu mielenkiintoiset nimet. Viikon aloittaa palmusunnuntai, joka on saanut nimensä siitä, että Jeesuksen tielle laskettiin palmunlehtiä ja vaatteita, kun hän ratsasti Jerusalemiin.

Malkamaanantain selityksenä on kärsivä Kristus. Hänestä etsitään syytä, vaikka malka (rikka) on syyttäjien silmässä.

Tikkutiistai on päivä, jona ennen tehtiin sytykkeitä. Tikkutiistaina vuollut sytykkeet olivat erityisen hyviä.

Kellokeskiviikon perinteet ovat ristiriitaisia: toisen perinteen mukaan ripustettiin kello lehmän kaulaan – mutta Kustaa Vilkunan ”Vuotuinen ajantieto” kertoo, että tämä on ollut ”tavan surkea vääntymä”, koska pääsiäisviikolla ei katolisena aikana soitettu edes kirkonkelloja, vaan kielet sidottiin, vietettiin hiljaista viikkoa.

Kiirastorstaina karkotettiin talojen kartanoilta kiira, paha. Talo ja pellot kierrettiin vetäen perässä kolisevaa romua ja palavaa tervakaukaloa huutaen: ”Kitis kiira metsään, tulta suuhun, savua sieraimiin, seipäällä selkään, lapiolla lautaselle!”. Kiirastorstai oli myös puhdistuspäivä, olihan Jeesus pessyt opetuslastensa jalat. Tämä oli ripittäytymispäivä.

Pitkäperjantai, jota nimitystä käytetään vai Pohjoismaissa (esim. englanniksi Good Friday eli Hyvä Perjantai), muistuttaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta Golgatalla. Päivä vietettiin paastoten, kirkossa käyden ja sanaa lukien. Kyläily oli kielletty.

Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven mittaan kehrätyt langat.