Oppilaan aktiivisuus korostuu

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA

Ilmassa on uutuuden viehätystä ja ehkä hippunen jännitystäkin. Kouluvuosi on alkanut ja nyt on aika testata uutta opetussuunnitelmaa käytännössä.

Opetussuunnitelmaan (ops) on perehdytty ja sitä on hiottu kuukausia. Tänä syksynä otetaan käyttöön alakoulua eli 1-6. luokkaa koskevat uudistukset. Vuoden päästä on yläkoulun opsin vuoro.

Konkreettisia, tuntijakoon perustuvia uudistuksia on useita. Yhteiskuntaoppi palaa lukujärjestykseen usean vuoden tauon jälkeen. Tästä syksystä alkaen yhteiskuntaoppi aloitetaan neljännellä luokalla. Aineessa painotetaan aluksi arjen hallintataitoja ja yrittäjyyttä.

Ruotsin kielen opinnot aloitetaan kuudennella luokalla, kun aiemmin ne on aloitettu vasta yläasteella.

Tuntijakoon perustuvat uudistukset näkyvät välittömästi lukujärjestyksissä ja siten varmasti korostuvat.

Merkittävin muutos entiseen verrattuna on kuitenkin tapahtunut oppilaan ja opettajan rooleissa.

-Oppilas on aktiivinen. Enää ei ole niin, että opettaja on tiedon jakaja ja oppilas vastaanottaja, kiteyttää Hartolan yhtenäiskoulun rehtori Irja Niilahti.

Ja tästä painotuksesta Niilahti pitää. Samaa mieltä on opettaja Leena-Kaisa Porvari, joka oli yksi keskeisistä opsia valmistelleista opettajista Hartolassa.

Aktiivisuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että oppilasta voidaan pyytää arvioimaan omaa työskentelyään itse. Tai häneltä voidaan pyytää arvioita luokkatoverin työstä.

-Kun oppilas jatkossa saa tokarin käteen, hänen pitäisi olla entistä tietoisempi siitä, mistä numero koostuu. Opettajan pitäisi myös antaa palautetta koko ajan, ei pelkästään laittamalla numero todistukseen, Leena-Kaisa Porvari sanoo.

Oppilaiden mielipiteitä kysytään aiempaa herkemmin.

-On tärkeää, että oppilaita saadaan mukaan koulun eri päätöksentekoelimiin. Tiimitoiminnassa suunnitellaan lukuvuoden tapahtumia ja toiminnassa on tietysti myös oppilaskunta, kertoo Porvari.

Opsin uudistus on valtakunnallinen muutos, johon valtiovalta on asettanut tarkat raamit esimerkiksi tuntijaossa. Pienemmissä linjauksissa kunnille on annettu liikkumavaraa. Opsia onkin hiottu seudullisena yhteistyönä pitkin vuotta. Hartolan kaltaisen pienen kunnan etuja opsin valmistelussa on ollut se, että kunnasta on ollut jokaisessa kokouksessa edustajat paikalla.

Tieto tulevista muutoksista on tullut suoraan koululle ilman välikäsiä. Kaupungeissa tilanne on toinen, sillä jokainen koulu ei ole saanut kokouksiin omaa edustajaansa.

Hartolan yhtenäiskoulun rehtori Irja Niilahti oli viime vuoden vuorotteluvapaalla, eikä vapaansa aikana osallistunut opsin suunnittelukokouksiin. Tulevaan hän suhtautuu kuitenkin hyvin luottavaisesti – tiedostaen, että opsin sisäänajo on vasta alkutaipaleella.

Vaikka tuntijako on selvä ja astuu voimaan heti, vie uusien opetusmetodien omaksuminen oman aikansa.

-Täytyy antaa opettajille aikaa suunnitella tunteja. Jarruna ei saa olla, vaan pitää olla mahdollistaja, Niilahti tuumii.

Uutta opetussuunnitelmaa esitellään kaikille huoltajille yhteisessä vanhempainillassa 30. elokuuta Hartolan yhtenäiskoulussa.

Muutoksia alakoulun tuntijaossa

-Yhteiskuntaoppi alkaa 4. luokalla

-Ruotsin kieli aloitetaan 6. luokalla

-Valinnaisaineita lisätään lukujärjestykseen 5. ja 6. luokkalaisille. Oppilas voi valita esimerkiksi ohjelmointia, kotitaloutta tai liikuntaa

-Liikuntaa on 4. luokalla enemmän kuin muilla vuosiluokilla, yhteensä kolme tuntia viikossa

-Kuvaamataidon tuntimäärä väheni yhteen tuntiin viikossa, koska tilalle tuli yhteiskuntaoppi