Helena Mäkinen
SYSMÄ
Sysmän jouluinen kirjakauppa keräsi lauantaina 3.12. väkeä kuuntelemaan Laura Kolbea, joka julkaisi lokakuussa kirjan äidistään Pirkko Kolbesta.
Euroopan historian professori Laura Kolbe oli pitkään suunnitellut kirjaa. Elämänkertaa oli pyydetty hänen äidiltään lukuisia kertoja – ilman tulosta. Äidin kuolema v. 2008 vaati oman surutyönsä, mutta viime vuonna Kolbe ryhtyi keräämään materiaalia. Sitä kertyi valtavasti. Äiti oli ollut ahkera toimittaja: Suomen Kuvalehden ja Hesarin juttuja oli tuhatmäärin ja ne olivat aiheiltaan erittäin monipuolisia. Oma lukunsa olivat Pii-nimimerkillä kirjoitetut pakinat.
Kolbe kertoi perheestään tavalla, josta välittyi lämpö. Äitinsä työtä tytär arvosti korkealle. Äiti ei ollut feministi, mutta puolusti tiukasti tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Kynällään hän hämmensi, teki naurunalaisiksi turhan tärkeät ja tekopyhät instituutiot ja purki tabuja. Tähän Helsingin Sanomien antama auktoriteetti antoi hyvän mahdollisuuden. Tytär oli hämmästynyt materiaalia tutkiessaan siitä, missä kaikessa äiti oli ehtinyt olla mukana. Kekkosen ajan valtiovierailut olivat tästä yksi esimerkki.
– Äidin kanssa pystyi puhumaan kaikesta, hän ei tuominnut ketään, totesi Laura Kolbe lopuksi. Häntä oli mielenkiintoista kuunnella; sanoissa välittyi samanlainen huumori, joka oli tehnyt äidin pakinoista klassikkoja.