Muusikko Henna Raita: Alppirinteiden sykkeestä maaseudun luovaan rauhaan

Mika Sankari
HARTOLA

Lahtelaissyntyinen Henna Raita esiintyi viime lauantaina Vuorenkylän kesäpäivillä. Tässä haastattelussa hän kertaa elämänsä eri vaiheita tähän saakka ja kertoo nykyisistä kuulumisistaan.

Hei Henna. Heitit juuri hyvän keikan. Millaiselta sinun arkesi näyttää nykyään?
-Juuri nyt keikkarintamalla on tavallista hiljaisempaa ja energiaa suuntautuu aiempaa enemmän musiikin tuottamiseen ja biisien kirjoittamiseen. Sen lisäksi mun arkeeni kuuluu kahden tyttären kanssa touhuaminen, yrttien ja marjojen kerääminen sekä jonkun tapasta kropan liikuttelua, kuten jumppaa. On meillä neljä kissaakin ilonamme.

Tästä onkin hyvä jatkaa muistelemaan huippu-urheilijan uraasi, jonka monet penkkiurheiljat muistavat varmasti. Kertoisitko parhaimmista ja toisaalta synkimmistä muistoistasi sen varrelta?
-Aurinkoisinta aikaa urheilu-urallani taisi olla ensimmäinen kokonainen vuoteni maailmancupissa. Nousin silloin kärkeen tosi rytinällä ja olin hirmu nälkäinen nuori urheilija.
-Eräs kurjimmista muistoistani oli Naganon olympialaisten epäonnistuminen. Olin silloin niin lähellä tosi kovaa tulosta ja sitten koko kisa kaatui pieneen virheeseen. Alppihiihtäjänä kiersin maailmaa kaikkiaan noin kymmenen vuuden ajan.

Urheilu-urasi jälkeen olet ehtinyt tekemään monenlaisia juttuja nykyisen muusikon homman lisäksi?
-Kyllä vaan. Olen opiskellut taiteiden kandidaatin tutkinnon ja ollut sekatyöläinen median parissa. Työskentelin sekä lehdistössä että televisiossa alppihiihdon asiantuntijana viiden vuoden ajan. Muusikkona olen sitten ollut viimeiset viisi vuotta.

Mikä on mielestäsi parasta muusikon ammatissa?
-Mä pidän itseäni eniten lauluntekijänä, säveltäjä-sanoittajana. Laulujen tekeminen on musta vaan tosi ihanaa. En osaa sanoa, mikä siinä on parasta, se on vaan se mun ”juttu”. Jos menee pitkään vaikka jonkun tuotannon tai keikkarupeaman parissa, niin mulla tulee kirjoittamista ihan ikävä.

Miten löysit aikanaan Hartolaan?
-Palasin mun äidin juurille tänne kuningaskuntaan.

Millaiseksi luonnehtisit Hartolaa asuinpaikkana?
-Voin tosi hyvin, kun saan asua rauhallisessa paikassa. Hartola on juuri sellainen.

Haastattelun lopuksi kysyisin vielä harrastuksistasi?
-Mun elämä täyttyy aikalailla kokonaan musiikista ja kotihommista. Opiskelen omaksi ilokseni yrttilääkintää ja teen vähän luonnonkosmetiikkaa. Sitten luon fiilispohjalta toisinaan visuaalista taidetta, sellaista monimediatyyppistä. Musiikkihommiin kuuluu myös vahvasti visuaaliset elementit, kuvat ja videot. Tykkään tosi paljon tehdä niitä, luoda sitä kokonaista maailmaa jonkun prokkiksen ympärille. Sitähän mä juurikin oon opiskellut, audiovisuaalista mediakulttuuria.