Maallemuuttotalkoot käyntiin!

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Maallemuuttotalkoot kokoaa kuukausittain kylät, sidosryhmät ja asiantuntijat keskustelemaan sekä oppimaan uutta maallemuuton edistämisestä. Järjestävinä tahoina ovat Päijät-Hämeen Kylät& Heimohautomo sekä Vierumäen kyläyhdistyksen Aluerakentamisen suunnitteluhanke.

Tavoitteena on saada kokoon keskusteleva ja ajatuksia sekä ideoita vaihtava ryhmä, joka on toistensa tukena ja apuna maallemuuttoon liittyvissä haasteissa. Kyliin kaivataan uusia asukkaita, jotta nykyinen palvelutaso saadaan pidettyä tai jotta sitä voitaisiin parantaa.
Teamsin välityksellä käytyä alueidentiteettiin keskittynyttä elokuun keskusteluiltaa veti kyläaktivaattori Henna Pirkonen.
Illan aikana keskityttiin kylien omien vahvuuksien etsimiseen. Miten niitä voitaisiin hyödyntää uusien asukkaiden löytämisessä?
Vinkkejään jakoivat kaupunkimuotoilija Noora Kumpulainen Heinolasta ja kokemusasiantuntijana toiminut Puolangan pessimistit ry:n toiminnanjohtaja Tommi Rajala.

Asukkaiden ja alueiden identiteettiä etsimässä
Kumpulainen mietti identiteetin rakennuspalasia. Ensisijaisesti kunta toki vastaa asukkaidensa tarpeeseen toivottaen muutkin tervetulleiksi. Ensimmäisellä vilkaisulla paikka voi vaikuttaa kuolleelta, mutta herää sitten eloon.
-Tottumisessa kestää aikansa.
Usein jokin paikka, rakennus tai muu vastaava toimii paikkakunnan symbolina.
-Paljon on kyse myös ihmissuhteista sekä muustakin vuorovaikutuksesta, hän kuvaa.
Oma identiteetti rakentuu sipulin lailla useista kerroksista: maapallolainen-eurooppalainen-suomalainen-kaupunkilainen/maalainen-alueen eli kylän tai korttelin asukas. Koti on lopulta kaikkien lempipaikka ja oma vaikuttamisympäristö.
-Yhteisön kautta löytyy arkeen identiteetti. Piirrä, missä asut- löydät näin oman elinympäristösi ja identiteettisi, Kumpulainen kehottaa.
Käyttäjäkokemuksen tasolla tyytyväisyyttä voidaan mitata täsmällisesti kyselyjen ja havainnoinnin sekä luovien menetelmien, kuten hiljaisen tiedon avulla.
-Somekeskustelutkin muodostavat osaltaan kuvaa paikasta ulkopuolisille tarkkailijoille, Kumpulainen muistuttaa.
Välissä käytiin keskusteluja alustusten jälkeen.
Kumpulaisen mukaan kylät ovat osoittautuneet erilaisiksi paikan päällä. Siellä asukkaiden mielenkiinnon kohteet ja tunnelman aistiminen on tärkeää.
-Kannattaa kirjoittaa kuvauksia paikoista.
Kyläyhdistystoiminnan tulevaisuus mietityttää- millaiseksi se muotoutuu nykyisten aktiivien lopettaessa? Spontaanisuus ja heittäytyminen on myös tärkeää, jotta se saadaan jatkumaan.

Pessimismi voimavaraksi
Toiminnanjohtaja Rajala toteaa aluksi:
-Jos jokin paikka, kuten Puolanka on jo kuollut -fakta on hyväksyttävä! Sen mukaan on toimittava. Takaisinmuuttajilla on usein jo aikaisempia siteitä paikkakunnalle. Pessimismi on hänen mukaansa Puolangalle ennemmin brändi kuin alueidentiteetti.
-”Pessimistit on ihan perseestä”, sanovat jotkut eli paikalliset hylkivät juttuamme, mutta naapurikunnissa ihastellaan -miksemme keksineet itse? Väitetään, että kunnan brändi olisi kaapattu- vaan mikä se oli ennen? Valitettavasti kirkkaat vedet, puhdas luonto ja metsät eivät mitenkään riitä Suomen sisällä erottautumiseen, Rajala toteaa.
Yhdistyksen toiminta alkoi vuonna 2006, jolloin Puolanka oli esillä vain negatiivisissa merkeissä, mitä tuli erilaisiin ennusteisiin.
-Muutaman oivalluksen kautta pääsimme kuitenkin hyvälle uralle. Näistä ensimmäisenä voisi mainita ruohonjuuritason lähestymisen eli toiminta ei ole kunta- tai hankejohtoista. Se on pelkästään etu!
Toiminta pyörii pääosin ilman tukea kulttuuriyhdistyksenä. Seuraava oivallus oli uskallus tehdä uutta. Kohdeyleisöä tavoiteltiin Kainuun ulkopuolelta ja kansainvälistä huomiotakin tuli. Kolmantena Rajala mainitsee paikallisen tietotaidon hyödyntämisen esimerkiksi laadukkaan sisällön tuottamisessa. Näin syntyi kesäteatterin Pessimismimusikaali taitavien nuorten muusikoiden voimin. Ulkopuolista tietotaitoa on hyödynnetty ja paikalliset asukkaat on saatu mukaan toimintaan.
-Aktiiveja on hiukan vuodenajasta riippuen 10-20 henkeä, Rajala kertoo.

Mitä tapahtuu jatkossa?
Muutamia havaintoja eri puhujilta.
Kyläyhdistyskulttuuri on muuttumassa yritystoiminnan suuntaan. Osuuskuntamallikin voisi sopia.
Pessimistien lisäksi esimerkiksi Padasjoen kunnan Experience nothing!- slogan on ollut tervetullut irtiotto tavanomaisesta. Lisää sellaista toivotaan.
Kyläyhdistykset voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi kunnan kanssa, mutta langat on pidettävä omissa käsissä.
Toiveita esitetään paljon- kuka lopulta on valmis osallistumaan käytännössä? Naapuriapu ja asioista huolehtiminen on jatkossakin tärkeää.
Selvitä, miten maahanmuuttajat kuvailevat seutuasi.
Maallemuuttotalkoot jatkuvat joka kuun toisena tiistai-iltana. Seuraavat aiheet liittyvät mm. kaavoitukseen, kiinteistöjen myyntiin, markkinointiin ja kyläkummien toimintaan.

Kylähaku: Uusia asumisratkaisuja kyliin

Hämeessä on runsaasti viehättäviä kyliä, arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja idyllejä, joita maallemuuttajat hakevat. Onko kylissä kuitenkaan tarjolla koteja muuttajille? Hämeen Kylät ry etsii pilottikyliä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelta kehittämään maaseutuasumista. Ilmoita kyläsi kiinnostus viimeistään 12.9.2021. Kiinnostuneista kylistä valitaan syyskuussa neljä pilottikylää.

Lisätietoa
Hämeen Kylät ry
Elina Leppänen, 0400 944 868, kylaasiamies@hameenkylat.fi

POHDITTAVAA ALUEEN KEHITTÄMISESSÄ

Mikä erottaa alueen muista?
Mikä piirre ei muutu ajassa?
Maailman muutoksen näkyminen identiteetissä?
Mikä on merkityksellistä lapsille?
Miten luoda tunne “kotiintulosta”?
Miten paikasta puhutaan?
Jos kyläsi olisi henkilö, millainen se olisi?
Lähde: Noora Kumpulainen