Sysmässä kartoitetaan parhaillaan koululaitoksen historiaa. Idea on Sysmä-seuran, mutta käytännön kirjoitusurakasta vastaa filosofian tohtori Tapio Tiihonen. Historia tiivistetään helppolukuiseksi kirjaksi, jonka työnimi on Sellaista oli elämä Sysmän kouluissa, kiertokoulusta yhtenäiskouluun. Kyseessä on kouluista koottavasta matrikkelista erillinen projekti.
-Tarkoituksena on julkaista kirja, joka on tarkoitettu kaikille sysmäläisille. Kirjasta ei ole tarkoitus tehdä tieteellistä, kiteyttää Sysmä-seuran puheenjohtaja Bror Ahlgren.
Koululaitoksen historia Sysmässä alkaa 1700-luvulta. Ensimmäiset lähdeaineistot ovat vuodelta 1845.
Maallikkoa moinen urakka saattaisi hirvittää, mutta kirjan kirjoittajalle Tapio Tiihoselle arkistojen tutkiminen on peruskauraa. Tietokirjailijana tunnettu Tiihonen on kirjoittanut 16 teosta. Hänen 10-osainen kirjasarjansa kertoi Rooman tuhosta 400 jKr. Karjalan kannaksen suurtaisteluista kertovaa trilogiaa varten hän kävi läpi 100 000 sivua neuvostolähteitä.
Kirjailija on jo luonnostellut Sysmän koululaitosta kertovan kirjan sisällysluettelon. Mitkä asiat nousevat pintaan?
Tiihonen nostaa esiin neljä merkittävää käännekohtaa: kierto- ja kansakoulun perustaminen, niiden muuttaminen yhteiskouluksi ja kansakouluksi sekä lopulta nykyiseksi peruskouluksi.
Maaseudulla merkittävää on ollut kyläkoulujen lyhyt historia. Esimerkiksi Sysmässä oli vielä 1960-1970-luvuilla parhaimmillaan 23 kyläkoulua, kun niitä on nykyään vain yksi.
Yllättävänä hän pitää sitä, kuinka hyvin pojat pärjäsivät 1800-luvun kiertokoulussa. Silloin pojat olivat parhaita lukijoita. Tytöt alkoivat pärjätä vasta ensimmäisen maailmansodan aikaan. Loppujen lopuksi koulun tyttöjä suosivalla maineella ei olekaan niin pitkää historiaa kuin joskus ajatellaan.
Sysmän kannalta kiinnostava tieto on se, että sotien jälkeen Sysmä oli seutukunnan koulukeskus. Vuonna 1947 Sysmän yhteiskoulun (nykyisin lukio) oppilaista 53 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisia, esimerkiksi joutsalaisia ja hartolalaisia.
Sysmän kouluista kertova kirja on alun perin espoolaisen Tiihosen ensimmäinen työ Sysmässä. Viime vuonna Tiihonen muutti pysyvästi Sysmään Uurajärven rannalle, edesmenneiden vanhempiensa loma-asunnolle. Pääasiassa omin ja kavereiden käsin suoritettu asunnon laajennus valmistui viime syksynä. Nyt on taas aikaa kirjoittaa. AO-O
Toivottavasti tässä kirjassa mainitaan muitakin Sysmäläisiä kuin vain kartanon herroja ja frouvia sekä muita rikkaampia.
Hei!
Tatjana Laitinen os Tapionkaski toimi Karilanmaalla opettajana syksystä 1945 kevättalvelle 1946.
Tuolloin hänen syöpäsairautensa keskeytti opetustyön.
Asuimme Ala- Nuuttilan tilalla kolmessa eri paikassa, sanoisinko kovin epämääräisissä oloissa Lapsuusmuistona on sentään säilynyt ystävällinen Ala-Nuuttilan emäntä ja tilalla olleet venäläiset sotavangit.
Tatjana Laitinen toimi myös tulkkina, ollen itse pakolainen Vienan Karjalasta.vrt Riiko Tapionkaski alias Smötkyn Riiko
Olen kiinnostunut tiedonjyvistä mitä mahdollisesti löytyisi Tatjana Laitisen vaiheesta Karilanmaalla.Onko tästä lyhyehköstä ajasta pitäjänhistoriaan jotain tallentunut?
Mahdollisista tiedoista ja vastauksesta kiittelen etukäteen
Sirkka Runolinna