Kirkkoherra Sankari

Pääsiäisaika on hiljentymistä ja iloa

Jeremias Sankari on toiminut Hartolan ja Sysmän seurakuntien kirkkoherrana jo yli vuoden ajan. Työmäärä on lisääntynyt hänen itsensä lisäksi myös muilla seurakunnan työntekijöillä, mutta kokonaisuudessaan toimenpide on onnistunut.
Kyselimme kirkkoherralta organisaatioon liittyvien kysymysten lisäksi pääsiäisen mukanaan tuomista tunnelmista.

Miten on mielestäsi hoitunut työt kahden seurakunnan kirkkkoherrana?
–Töitä on todellakin ollut enemmän kuin alkujaan odotin, mutta yhdistämisestä päättäneiden luottamushenkilöiden kannalta katsoen toimenpide on varmaan ollut onnistunut. Kokonaisuus toimii ja se mihin tähdättiin, on onnistunut.
–Seurakunnan työntekijöiden kannalta yhteinen aika kirkkoherran ja heidän välillään on ollut liian vähäistä. Katri Ylösen ja Petri Virkkusen päälle on kaatunut paljon töitä, mutta tätä osasimme jo suunnitteluvaiheessa odotella.

Kuinka seurakunnat jaksavat taloudellisesti?
–Vuosi 2015 oli molemmilla kohtuullisen hyvä, mutta tulokseen vaikuttivat satunnaiset syyt kuten metsänmyynti. Tulevaisuus ei sitten enää näytäkään niin hyvältä ja sen vuoksi alustavia keskusteluja seurakuntien yhdistämiseksi on käyty. Vuoden 2019  seurakuntavaaleissa valitaan uudet luottamushenkilöt ja se olisi hyvä aika yhdistymiselle.
–Kirkkojen korjaukset ovat suuri menoerä; Hartola maksaa remontista aiheutuneita lainojaan ja remontti Sysmän kirkossa on edessä.

Missä vaiheessa ovat nämä suunnitelmat Sysmän kirkon remontoimiseksi?
–Aikataulua on viivästytetty vuodella ja suunnitelmissa on remontin käynnistäminen v. 2018. Ensi vuosi on Suomen 100-vuotisjuhlavuosi ja silloin kirkkoa tarvitaan moniin tilaisuuksiin. Lisäksi kirkon lämmitysjärjestelmän uusiminen vaatii huolellista suunnittelua, se on suuri työ ja sitä voidaan rauhassa miettiä vuoden 2017 aikana.

Millaisia ajatuksia kirkkoherralla on näin pääsiäisen alla?
–Toivon hiljaisen viikon  kärsimysajan näkyvän toiminnoissa ja samoin sitä seuraavan pääsiäisen riemun. Joten koristellaan kotia niillä narsisseilla ja pääsiäismunilla vasta pääsiäisenä ja keskitytään siihen hiljaisesti alkuviikon aikana. Hartolassa tosin oli toimintaa kirkossa heti maanantaina Luukas-passion muodossa ja siitä tulikin hyvä tilaisuus.

Tällä viikolla vietetään myös rasismin vastaista viikkoa. Millaisia ajatuksia rasismi sinussa herättää?
–Televisossa puhunut Valtteri -poika antoi surullisen esimerkin rasismista. Ratkaisevassa roolissa ovat mielestäni ne henkilöt, jotka hyväksyvät tapahtuneen ja ovat hiljaa. Kaikkien pitäsi nousta puolustamaan niitä, jotka joutuvat rasismin ja vihapuheiden kohteeksi.
–Monikulttuurillisuus on tosiasia ja siinä on paljon hyvää, erilaisuus on hyväksyttävä. Onneksi Hartolassa tilanne on rauhoittunut sitten viime syksyn kiivaiden puheiden.

Olet mukana monissakin mielenkiintoisissa harrastuksissa. Mitkä ovat ne mieluisimmat?
–Sukututkimus on varmaan se tärkein – siihen kyllä uppoutuu. Sen parissa työasiat unohtuvat, paitsi että sitä tehdään tietokoneen ääressä. Meillä on Hartolassa aktiivinen sukututkimuksen Facebook -ryhmä sekä kansalaisopiston ryhmä. Juuri tällä hetkellä olen kiinnostunut 1600-luvun käräjäpöytäkirjoista, sieltä kun löytyy kaikenlaista mielenkiintoista. Omaa sukuani tutkin Joutsan Laitjärven ja Hartolan Nokan kylien tapahtumien kautta.
–Sitten olen päätynyt kokeilemaan itselleni epäluonnollista harrastusta ja kuorolaulu on ehkä sitä. Lähdin liikkeelle siitä tosiasiasta, että kansakoulussa laulutaitoni lytättiin matalaksi. Tietty papin virassa on ollut pakko myös laulaa. Mukavaa on kuitenkin ollut ja olen pysynyt mukana ryhmässä!

Veteraanien asia on lähellä sydäntäsi?
–Taustalla on se tosiasia, että isäni oli sotainvalidi. Arvostan isääni ja olen monessa suhteessa isäni poika. Lapsesta lähtien olin kuullut isän puhuvan kahdesta kaatuneesta ystävästään, joiden haudoilla kävimme säännöllisesti. Lisäksi olen päässyt lukemaan isäni rintamalle saamansa kirjeet ja myös niiden myötä tuntemukset sotaa ja veteraaneja kohtaan ovat vaikuttaneet minuun.
Meidän on pidettävä huolta siitä, että viimeisenkin veteraanin asiat hoidetaan maassamme kunnialliseen loppuun.

Millaiseksi kuvailisit maamme tilannetta tällä hetkellä?
–Olemme jonkinlaisella vedenjakajalla. Lamasta olemme kärsineet jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta päättäjillä on yhä ristiriitaisia näkemyksiä siitä, miten pitäisi edetä. Missä on se yhteinen tahto, miten löydämme tien ulos? On löydettävä kiireesti yhteinen henki asiantilan korjaamiseksi.   KP

Yksi vastaus artikkeliin “Kirkkoherra Sankari”

  1. Onhn se komeaa ,että 19.3.2017 on erikoinen tilaisuus.
    Josta ei kuulu sivukylille hiiren hiiskaustakaan ja missä on mikrovooni kun ääni on poissa.
    Ja missä on se puhelin joka ei sununtaina vastaa jos olisi huomautettavaa.
    Näin ,kun on että viimeistä kertaa on tilisuus järjestetty niin lähes mykkä on julkaisu.

Kommentit on suljettu.