Ilmastoystävällistä matkailua

Helena Mäkinen
HARTOLA

Riihiniemen Nuorisoseuran kevätpatikka starttasi Sankarin pihamaalta. Lenkillä oli pituutta 4,5 km, korkeuseroa 40 metriä ja osallistujia 25 + Musti.
Emolehmä- ja luomutilan isäntä Markku Sankari kertoi kotitalostaan. 1920-luvun alussa rakennettu päärakennus on kauniisti remontoitu. Muut rakennukset ovat 1920-1940 –luvuilta. Markun veli Jeremias kertoi Nokan kylän ja lapsuudenkotinsa historiasta.
–Päijät-Hämeen rakennetusta kulttuuriympäristöstä kertovassa kirjasessa Nokan mäkialue mainitaan yhtenä esimerkkinä siitä, miten talot ovat jakautuneet. Tuuliviirissä näkyy vuosiluku 1564, silloin Jöns Heikinpoika tuli tähän viljelemään ja paikan nimi oli Isoselkä. 1770-luvulla syntyi Ristolan talo, kun Risto-niminen poika rakensi lähelle oman talon. 1806 tuli Hovimäki.
–Aittojen hirrenpäistä osa on 6-kulmaisia, ne ovat 1700-luvulta, 1800-luvulla hirsistä tehtiin nelikulmaisia. Pärekattojen vuoksi palovaaralliset rakennukset kuten paja, sauna ja riihi rakennettiin etäälle asuintalosta. V. 1730 silloinen isäntä sai paloavustusta, kun riihi oli palanut. Meidän sukumme tuli tänne v. 1866, kun ensimmäinen Jeremias tuli kotivävyksi taloon.
Matkan varrella mietittiin paikannimien alkuperää. Karttuunmäki, Herrala, Möllölä, Isotunmäki, Puustelli – kaikilla on oma historiansa. Kuusikossa nähtiin viime talven lumituhon jälkiä. Patikan korkein paikka oli Pöyrynmäen laki, joka on yli 170 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkeusero kaukana siintävään Jääsjärveen on 80 metriä. Näkymät olivat hienot.
Lenkki kiertyi takaisin talolle. Moni kyläläinen on käynyt Sankarissa pyhäkoulussa, ompeluseuran myyjäisissä ja joulujuhlissa.
Aurinkoisella pihalla nautittiin vielä tarjoiluista ja yhdessäolosta.

Kuvassa: Patikan alkumatka kulki laidunmaiden läpi. Jeremias Sankari näytti suuren kiven, josta oli lohkottu taloon perustuskiviä.