Hyvinvointikuntayhtymän laskutus pielessä

– asialla vaikutusta kuntatalouteen jatkossakin!

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY) on määrittänyt perussopimuksessaan, että yhtymän ensihoidon laskutuksen peruskunnilta tulisi olla suoritusperusteinen. Vuosina 2017-2019 yhtymä on kuitenkin käyttänyt laskutusperusteena laskutapaa, jossa kuntakohtaisen kustannuksen määrää 85-prosenttisesti tallipaikka ja 15-prosenttisesti väestömäärä.

Tallipaikka tässä tarkoittaa sijaintipaikkaa, josta auto lähtee tehtävään ja mihin se palaa tehtävän jälkeen.

Laskutustavasta on seurannut merkittävä perussopimuksen vastainen virhelaskutus. Sysmän kunta valitti laskutusperusteista ja -menettelystä hallinto-oikeuteen ja voitti laskutusasian. Valituksessa vedottiin kuntalain lukuun kahdeksan, jossa on säädökset muun muassa kuntayhtymän perussopimuksen sisällöstä ja muuttamisesta, kuntayhtymän toimielimistä sekä perussopimuksesta johtuvien erimielisyyksien ratkaisemisesta. Em. hallinto-oikeuden päätökseen PHHYKY haki valituslupaa, mutta sitä ei myönnetty.

Ensihoidon kustannuksia on Sysmässä seurannut jo pitkään hyvinvointiyhtymän yhtymäkokousedustajana toiminut aiempi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mika Järvinen. Hänen mukaansa jo vuosien 2013-2016 laskutuksesta on niin Sysmälle kuin Hartolalle palautettu liikaa perittyjä maksuja.

Myös muita alueen kuntia samassa veneessä

Järvisen mukaan Sysmä ei ole tilanteessa yksin. Suurin osa yhtymän kunnista on menettänyt virheellisen laskutusperusteen vuoksi. Muun muassa Heinola, Iitti, Asikkala, Hartola, Padasjoki ja Orimattila ovat kuntia, joiden tulisi saada hyvitystä. Vastaavasti Lahden kaupungille tulisi reilusti lisämaksua ja jonkin verran myös Hollolalle ja Kärkölälle.

Vaikutus kuntatalouteen myös tulevaisuudessa

Asialla on merkitystä myös tulevien vuosien osalta. Sote-uudistus on ajettu tämän hallituskauden aikana maaliin. Hyvinvointialueuudistuksen pohjana on vuoden 2020 kustannustaso.

Kunnalle myönnetään valtionosuuden lisäystä, jos järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle kunnan tulot vähenevät enemmän kuin kunnasta hyvinvointialueelle siirtyvät kustannukset ovat. Vastaavasti valtionosuutta vähennetään, jos siirtyvät kustannukset ovat siirtyviä tuloja suuremmat. Lisäys tai vähennys ei ole täysimääräinen vaan se on rajoitettu 60 prosenttiin muutoksen suuruudesta. Tätä kutsutaan sote-siirron muutosrajoittimeksi.

Jos kustannukset sote- ja pelastustoiminnassa nousevat esimerkiksi miljoona euroa, leikataan kunnalta pysyvästi 60 % eli 600 000 euroa valtion rahoitusta. Kustannusten laskiessa valtionosuus kunnalle puolestaan lisääntyy samalla kaavalla. Kun yhtymän laskutus korjataan perussopimuksen mukaiseksi, siitä seuraa valtaosalle yhtymän kunnista merkittävä valtionosuuksien kasvu hyvinvointialueuudistuksessa.

Korjauksen tuloksena esimerkiksi Hartola ja Padasjoki olisivat saamassa vuosilta 2017-19 runsaat 600 000 euroa /kunta. Hartolalle se lisäisi valtionosuutta pysyvästi vajaat 400 000 euroa vuodessa. Sysmälle olisi tulossa noin 1,7 miljoonaa euroa ja se vaikuttaa tuleviin valtionosuuksiin noin miljoona euroa vuositasolla.

Yhtymältä odotetaan seuraavaksi itseoikaisua perussopimuksen mukaiseksi ratkaisuksi. Se on vähintä mitä hyvinvointikuntayhtymän olisi tehtävä. Mikäli se ei sitä tee, on kunnalla mahdollisuus ylimääräiseen muutoksenhakuun korkeimmalta hallinto-oikeudelta, tähdentää Mika Järvinen.