Helena Mäkinen
HARTOLA
Hartolan Koitin kesäasukas, kiinteistönvälittäjä Reino Seppänen viettää paljon aikaa vaimonsa kesäpaikassa. Seppänen on virittänyt vanhan kouluaikaisen harrastuksensa ja seuraa aktiivisesti perhosia. Kiira-myrskyn jälkeen Seppäsen valorysästä alkoi löytyä ennätyksellisen paljon uutta tulokasta, havununnaa:
– Ensimmäiset havununnat tulivat maanantain (14.8.) ja tiistain välisenä yönä, kolmena yönä yhteensä 17 yksilöä, perjantain 18.8. vastaisena yönä niitä tuli 15. Lentohuippu on pari viikkoa myöhässä ja on nyt meneillään. Arvelen perhosten lentelevän pari viikkoa, kertoo Seppänen.
Havununnan latinankielinen nimi on Lymantria monacha. Seppänen suomentaa, että kreikan sana lumanter tarkoittaa tuhoajaa ja latinan monacha nunnaa. Tuholaisesta siis on kysymys. Havununna on ollut Suomessa aiemmin lounainen harvinaisuus, mutta se on yleistynyt voimakkaasti 2000-luvun aikana. Nyt sitä tavataan etelä- ja lounaisrannikolla ja harvakseltaan Keski-Suomen eteläosissa ja Etelä-Savossa.
Havununnan toukat syövät havupuiden neulasia ja myös lehtipuiden lehtiä, kuten lehtinunna, josta on uutisoitu viime viikkoina. Jos puut joutuvat havununnien ruokapuuksi useana vuonna peräkkäin, voi puu kuolla. Lehtipuusta toukka syö koko lehden lehtiruotia lukuun ottamatta.
Havununnat ovat liikkeellä öisin, aikuiset perhoset elävät korkeintaan pari viikkoa. Munat talvehtivat ja selviävät jopa 40 asteen pakkasista. Ensi kesänä nähdään, aiheuttavatko tämän tulokaslajin toukat tuhoja Päijät-Hämeen metsissä.