Hartolan yläasteen kohtalo

Hartolan entisellä yläasteella on käynnissä lähtölaskenta. Joulun alla tyhjilleen jääneen koulurakennuksen kohtalosta päätetään ehkä jo tänä vuonna.

Hartolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Ruoppi pitää tärkeänä, että päätös koulun kohtalosta tehdään ripeästi.

–Tyhjilleen jääneet, vanhat rakennukset rapistuvat nopeasti ja ovat kurjan näköisiä. Niille voidaan tehdä ilkivaltaa, Ruoppi sanoo.

Mitä tälle vuonna 1969 rakennetulle rakennukselle voisi tehdä?

1. Myynti

Koulu oli viime talvena myynnissä huutokaupat.com-nettisivulla. Venäläiset tarjosivat eniten, 30 000 euroa. Kunta ei kuitenkaan hyväksynyt näin alhaista tarjousta. Rahasumman lisäksi täytyy miettiä ostajan motiivia hankkia koulu: ostajalla pitäisi olla hyvä idea rakennuksen käytöstä. Hartolassa ei tarvita lisää asuntoja, joten käyttötarkoituksen pitäisi olla joku muu.

Vanhan rakennuksen myynti on usein hankalaa, koska ne ovat usein epäkäytännöllisiä muuhun kuin alkuperäiseen toimintaansa. Ostaja laskee, että kalliiden remonttikustannusten takia rakennuksesta kannattaa tarjota vain vähän.

Kynnyskysymykseksi voi muodostua myös lämmitysratkaisu. Hartolan entisen yläasteen pinta-ala on 3300 neliötä. Kaksikerroksinen koulu lämpiää öljyllä, joten lämmityskustannukset ovat kovat.

Jos yläasteelle kuitenkin ilmaantuisi kunnollisen tarjouksen tekevä ostaja, myynnistä päättäisi kunnanvaltuusto.

2. Pakolaisten
vastaanottokeskus

Aiemmin on keskusteltu mahdollisuudesta perustaa kouluun pakolaisten vastaanottokeskus. Tätä vaihtoehtoa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä, koska vastaanottokeskus asettaisi sosiaalitoimelle sekä koulu- ja sivistystoimelle suuret vaatimukset.

Mikko Ruoppi muistuttaa, että myös yleisen ilmapiirin pitäisi olla myönteinen ajatukselle.

–En usko, että vastaanottokeskus saisi heti laajaa hyväksyntää. Aika ei ole vielä kypsä tälle vaihtoehdolle, hän arvioi.

3. Purkaminen

Purkaminen tulee ajankohtaiseksi todennäköisesti siinä tapauksessa, jos koulu ei mene kaupaksi. Rakennuksessa esimerkiksi putkien eristeinä käytetty asbesti nostaa purkukustannuksia.

Jossain tapauksissa ostajia voi kiinnostaa enemmän tyhjä tontti kuin tontti, jolla on rakennus rasitteena.

Purkaminen saattaa olla tunnekysymys. Yläasteella on opiskellut kymmeniä ikäluokkia hartolalaisia. Millaisia tunteita rakennuksen purkaminen herättää entisissä oppilaissa?

Jos ratkaisu on purku, siitä päättää kunnanhallitus. AO-O

Juttua varten on haastateltu Mikko Ruopin lisäksi Hartolan kunnanjohtajaa Merja Oleniusta ja teknistä johtajaa Pasi Hinkkuria.

Mitä mieltä sinä olet? Millainen toiminta Hartolan entiselle yläasteelle voisi sopia? Mitä tunteita koulun purkaminen herättää sinussa? Kirjoita ajatuksesi osoitteeseen anna.onali_ovaska@lahilehti.com

Lähilehti seuraa koulun tilannetta, ja lukijoiden kommentteja voidaan käyttää seuraavissa jutuissa. AO-O

Yksi vastaus artikkeliin “Hartolan yläasteen kohtalo”

  1. Kulttuurikeskukseksi?

    Luokat sopisivat hyvin työtiloiksi monenlaiseen taide ja käsityö käyttöön ja bändeille (etenkin kun esitystilaakin olisi) yms.
    Itä-Hämeen opistokin on lähellä joten senkin toimintaa voisi osaltaan kai järjestää rakennuksen tiloissa ja piha-alueilla?

    Museon ja Maila Talvio -salongin läheisyys tukisi kai taide ja muuta näyttelykäyttöä.

    Yhdistysten, harrastajien ja muiden vastaavien toimijoiden mahdollisuudet ja tarpeet ratkaisevat.

    Maalämpö, kaukolämpö, aurinkopaneelit? Mikä lie järkevin ratkaisu siihen.

Kommentit on suljettu.