Ensihoitopalvelut vaarassa

Hartola-Sysmä Sairaankuljetus Oy:n omistajat Juhani Korhonen sekä Tuomo ja Jukka  Elfvengren ovat huolissaan yksityisten ensihoitopalveluiden tulevaisuudesta ja siten myös Sysmän ja Hartolan asukkaiden turvallisuudesta. He epäilevät, että yksityinen ensihoitopalveluiden tuotanto ajetaan tarkoituksella alas Päijät-Hämeessä.

-Nykyinen  yksityinen ensihoitopalvelu on kustannustehokasta, nopeaa ja laadukasta. Esimerkiksi Sysmä-Hartola Sairaankuljetuksella on kuntalaisten, kesäasukkaiden ja molempien kuntien täysi tuki. Yhtiö tekee myös tiivistä yhteistyötä alueen terveystoimen ja paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Tosiasioista huolimatta näyttää siltä, että Päijät-Hämeen sote-yhtymä haluaa ensihoitopalvelut omaan ensihoitokeskukseensa jopa ilman kilpailutusta, yhtiön puhemiehenä toimiva Jukka Elfvengren sanoo.

Yksiköiden hoitoedellytyksiä on rajoitettu maaseudulla ja toimintaa vaikeutettu muun muassa rajoittamalla oikeuksia lääkkeiden käyttöön

-Mielestämme tämä ei palvele potilaan oikeutta saada tarkoituksenmukaista ja nopeaa hoitoa. Pahimmillaan asiakkaan hoidon saanti ja pääsy jatkohoitoon Akuutti 24:ään on viivästynyt paikallisen hoitoyksikön joutuessa odottamaan niin sanottua vati-yksikköä kohteeseen tekemään uutta tilannearviota. Olemme kuulleet samaa myös alueemme lääkäreiltä. Taustalla tuntuu nyt olevan jonkinlaista valtapoliittista peliä, jossa asiakas on tyystin unohtunut. Ensihoito on palvelu, joka on oltava kuntalaista lähellä. Sitä ei voi ”ulkoistaa” kaupunkikeskuksiin, Elfvengren toteaa.

Tilanteen taustalla on taannoinen terveydenhuoltolain uudistus, jonka sote-yhtymä on kääntänyt päälaelleen. Terveydenhuoltolain mukaan eh-uudistus piti olla kustannusneutraali eikä myöskään palveluja heikentävä. Hartola-Sysmä Sairaankuljetus on valmis jatkamaan toimintaansa nykyisellä mallilla, mikä on satojatuhansia edullisempi kuin yhtymän suunnittelema toimintamalli. A-studion kesällä julkaiseman selvityksen  mukaan Päijät-Hämeen ensihoitokustannukset asukasta kohti olivat valtakunnan kalleimmat. Siksi on vaikea ymmärtää, miten on vielä varaa lisätä alueen jäsenkuntien menotaakkaa. Viimeistään nyt olisi käynnistettävä puolueeton selvitys eri järjestämisvaihtoehtojen kustannus- ja laatuvaikutuksista.
Potilaan kokonaisvaltainen hoito tarvittaessa kotiin vietynä on arkipäivää Hartolan ja Sysmän aluella. Toimintaa on kehitetty Hartola-Sysmä Sairaankuljetuksen aloitteesta asiakaslähtöisesti yhteistyössä terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon kanssa vuodesta 1985.

Palvelutasopäätöstä rikottu

-Palvelutasopäätöksen mukaisesti ensihoitokeskus on velvollinen järjestämään lisäkoulutusta alueen ensihoitohenkilöstölle. Tämä ei ole toteutunut tasapuolisesti, eikä henkilöstöämme ole hyväksytty ensihoitokeskuksen järjestämälle ensihoidon erikoistumisopintojen kurssille. Sosiaali-  ja terveyspiirin peruskunnat maksavat kuitenkin osuuksissaan myös nämä kustannukset. Olemme tästä syystä joutuneet edelleen ostamaan ensihoidon erikoistumisopinnot henkilöstöllemme suoraan Helsingin ammattikorkeakouluista, Elfvengren kertoo kiittäen samalla motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilöstöään.

Herää väkisin kysymys, miksei nykyistä kustannustehokasta ja laadukasta ensihoitojärjestelmää voida jatkaa? Yksityisillä palveluntuottajilla on esimerkiksi menokatto, toisin kuin kunnallisella toimijalla. Eh-keskus ei ole tiettävästi tehnyt puolueetonta selvitystä alueen ensihoidon vaihtoehtoisista malleista. Viimeinenkin selvitystyö alueen ensihoidon tuottamismallista vaikuttaa vahvasti tarkoitushakuiselta, sillä siinä painotetaan ainoastaan oman mallin paremmuutta ja siitä puuttuvat todelliset vaihtoehdot.

Vastoin jossain julkisuudessa esiintyneitä tietoja ei sopimuksen jatkamiselle ole ollut juridisia esteitä. Toiminnan jatkaminen nykyiselläkin mallilla on mahdollista, mikäli tähän on riittävän laaja tahto kuntayhtymän päättäjien keskuudessa.

-Hartola-Sysmä Sairaankuljetus ei myöskään kavahda kilpailutusta. Kokemuksemme mukaan toiminnan monopolisointi yhdelle toimijalle ei ole kustannustehokasta eikä läpinäkyvää. Monituottajamalli antaa vertailupohjaa tuotantokustannuksille ja edistää pitkällä aikavälillä toiminnan laadun kehitystä, Elfvengren muistuttaa.

-Pitkään alueemme ensihoitopalvelujen kehittämisessä mukana olleena toivomme, ettei nyt tehtäisi kiireellä jotain peruuttamatonta, josta ei ole paluuta. Palveluiden suunnitellulla keskittämisellä ei todistettavasti voida saavuttaa kustannustehokasta ja laadukasta palvelujärjestelmää. Toivomme asiasta päättävillä olevan rohkeutta punnita eri vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseen ja ottamaan kustannusvaikutukset huomiooon. Yhden vaihtoehdon malli on aina huono ratkaisu. Lisäksi palvelun keskittäminen yhtymän omaksi toiminnaksi olisi vastoin hankintalain periaatteita, Elfvengren toteaa.

TK

3 vastausta artikkeliin “Ensihoitopalvelut vaarassa”

  1. Pitääkö meidät syrjäkylän asukkaat tappaa,että kaupuki seudun ihmiset saisi parempaa hoitoa mekin maksamme niitä veroja niinkun siellä kaupugissakin ja kaikki palvelut meilt’ viedään. Haloooo ei ihm,iset asu vain niis pikku purtilossa vaan muuallain on elämää.

  2. Päijät-Hämeen ensihoitopalvelut ei ole valtakunnan kalleimmasta päästä, vaikka jutussa annetaankin niin ymmärtää. Minun tietojen mukaan vuonna 2014 halvimmat kustannukset per asukas oli Pohjois-Karjalassa (20,8€/vuosi/asukas) ja kalleimmat Lapissa (90,9€/vuosi/asukas). Päijät-Häme sijoittui kustannusvertailussa vähän keskiarvon alapuolelle (35,2€/vuosi/asukas). Päijät-Häme ei siis missään nimessä ole kalleimmasta päästä.

    Lähde : PPSHP

  3. Kiitokset asiallisesta artikkelista. Likipitäen ensimmäinen eh-uudistuksesta kertova lehtijuttu jossa on otettu monipuolisesti faktat esille. Tosiaan mikään saadantö ei estä aiemman sopimusmallin jatkamista, järjestämisvastuu ei nykytietämykseni mukaan pakoita shp:tä tuottamaan palvelua vaan vaihtoehto on myös ”tuotattaa” palvelu. Se on surullista kun yksityissektori on ajettu alas kautta Suomen.Vaikkakin operatiivisenä tekijöinä on usein samat persoonat kuin aiemminkin jää murroksessa pitkänlinjan ammattilaisia pois tehtävistä.En jaksa uskoa, että entisillä yrittäjillä on julkisen sektorin palveluksessa sitä intohimoa kehittää ja ylläpitää toiminnan laatua,koska brändi luodaan palveluntuottajan toimesta jo valmiiksi ja ylläpitämisen intohimo ei palkitse enään tekijää kuin yritysmaailmassa. Kukapa se naapurin hevoselle kauraa suuhun laittaisi. Kuntalaisten asema kautta Suomen on haja-asutusalueilla heikentynyt samalla kun hinta palvelulla on pompsahtanut pilviin. Kolminkertaistuminen hinnassa monilla alueilla ei ole tuonut palveluun mitään sellaista muutosta joka selittäisi hinnankorotuksen,toki näennäinen muutos on aktiiviajan pidentymisessä tuo kustannuksia samoin kuin julkisen sektorin TES,mutta ämä ovat hyvin sekundäärisiä asioita kokonaisuutta ajatellen. On se hurjaa, että ”satoja” yksityisiä yrityksiä ”tapetaan” ja joilla voi olla jo kolmenkin sukupolven mittainen palvelutausta alueen ihmisiin.
    Ex-sairaankuljetusesimies minäkin

Kommentit on suljettu.