UUTISET

Julkaistu

Hilkka Kemppi tarjoaa pullakahvit

Samuli Simula 
SYSMÄ

Keskustan kansanedustaja on kutsunut sysmäläiset aamukahville. 

  • Ihanaa että teitä on näin runsaasti paikalla. Osa on varmaan tullut varta vasten kuulemaan ja osa ajattelee, että pitääkö tässä vielä kuunnellakin. Jos tulee sellainen olo, että puhun liian pitkään niin saa nostaa käden ylös. Mieluummin minä lähden ulos kuin te, Hilkan säteilevän raikas aloitus saa kuulijat heti alkuun yhteiseen nauruun.

Päivän teema Sysmässä on talous, turvallisuus, luonnonvarat ja maalla pärjääminen.

Alueet eriarvoistuvat. Elinvoimakeskuksien keskittäminen Helsinkiin on virhe. Tukien keskittyessä kasvukeskuksiin joutuvat maaseudun kunnat taloudellisesti ahtaalle. 

  • Kekkosen viisaat sanat, ”Onko maallamme malttia vaurastua”. Ei pitäisi tehdä hätiköityä politiikkaa. Mikäli nopeasti leikataan esim. ennaltaehkäisevästä tuesta tai lähipalveluista niin kustannussäästöt valuvat Kela-kyyteihin tai ihmisten sairastavuuteen. Nuorten mielenterveysongelmat maksavat maallemme 11 miljardia euroa vuodessa, toteaa Hilkka tilanteesta.

Esimerkki hankkeesta joka ei sovi tämän hetken taloudelliseen tilanteeseen on Turun tunnin juna. Se palvelee pientä osaa väestöstä ja maksaa toteutuessaan 3,5 miljardia euroa. Tällaisten jätti-investointien sijaan rahaa pitäisi käyttää elvyttävään toimintaan esim. tukea rakennusteollisuudelle, mikä toisi lisää työpaikkoja.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan matka Japaniin avasi Hilkan silmiä. Japanilaisessa kulttuurissa läheisistä ja sukulaisista välittäminen vähentää huomattavasti mielenterveyspalveluiden tarvetta. Luontaisten ystävien ja kavereiden auttaminen oli muutama vuosikymmen sitten meilläkin tavallista arkea. Se yhteisöllinen henki tulisi löytää uudelleen ja lopettaa yksilöä ihannoivan uraorientoituvan elämäntyylin palvominen.

  • Kiitoksia. Vain yksi kuulija menetettiin joukosta puheeni aikana, lopettaa Hilkka.

Jälleen spontaania naurua. 

Avillan jälkeen Hilkka menee keskustelemaan yläastelaisien ja lukiolaisten kanssa kouluampumistapauksesta ja nuorten hyvinvoinnista. Päivän lopuksi hän vierailee ovitehtaalla kyselemässä vaikuttavatko työmarkkinariidat paikalliseen teollisuuteen.

Sysmäläisten terveiset eduskuntaan: Huoli terveyspalveluista, tiestön kunnosta ja valtion leikkauksista, jotka rasittavat rankasti kunnan taloutta, lähtivät Hilkan mukana Arkadianmäelle.

Kuvassa: Tällä viikolla juhlittiin myös kahvila Avillan 1-vuotissynttäreitä. Vasemmalta Terhi Rekola-Lehtonen, Hilkka Kemppi, Eija Järvinen.

Julkaistu

Yhdistysilta – keskiössä kestävyys

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan yhdistysillassa 11.4. oli teemana kestävyys. Hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen kertoi keskustelun pohjaksi teemaan liittyvistä asioista.

  • Hartolan strategiana on, että kuntamme tunnetaan ympäristöstään huolta pitävänä luontomatkailukohteena. Ilmastosuunnitelma on tekeillä ja kevään aikana kokoontuneen asukasraadin edellisessä tapaamisessa nousi esiin yhdistysten rooli – mitä jo tehdään ja miten yhdistykset voisivat edistää kestävää tulevaisuutta. Ympäristöviikko on 20.5.-5.6. ja siihen voisi saada jotain kestävyysaiheista ohjelmaa.

Asukasraadissa nousivat pääosaan ravitsemukseen liittyvät kysymykset. Kylien tapahtumissa on aikaisemmin ollut esillä perinteiseen ruokakulttuuriin ja satokausiajatteluun liittyviä asioita, joita voisi elvyttää. Kasvisten ja juuresten lisääminen ruokavaliossa vaatii taitoja, joita voisi opettaa kursseilla. Paikallinen REKO sai kehuja ja siitä pitäisi tiedottaa enemmän. Paikallisruokakursseihin saattaisi saada Leader-tukea. Avoimet maatilat –päivä ja vastaavat tapahtumat saivat kannatusta.

  • Myös kouluruokaa käsiteltiin. Nykyisin ruokapalvelusopimuksessa ei vaadita, että ainekset olisivat kotimaisia. Sopimus kilpailutetaan tulevana syksynä, jolloin tätä asiaa selvitetään. Kausiajattelu toimii kouluruokailussa ja koululaisten oma ruokaraati osallistuu kehitystyöhön.
    Tuotteistaminen voisi toimia ruokamatkailussa ja markkinoinnissa. Erilaiset leirit ja kurssit saattaisivat herättää kiinnostusta ja edistää kestävää ruokakulttuuria.
  • Nuorten kalastusleiri on ollut tosi suosittu. Planetaarinen ruokavalio on hyväksi sekä meidän terveydellemme että kestävälle kehitykselle.

Huttunen avasi keskustelun aiheesta. Paikalla oli seitsemän eri yhdistyksiä edustavaa henkilöä ja luultavasti jokaisella oli jäsenyyksiä useissa hartolalaisissa yhdistyksissä.
Päijät-Hämeen ympäristöviikon ohjelmaksi 4H:n toiminnanjohtaja Sari Mohr-Pölkki lupasi, että kesän avajaisiin (25.5.) järjestö organisoi taimien vaihtotapahtuman. Silmukka ry käynnistää samana päivänä kesän kirppisrallit.

Huttunen lupasi olla yhteydessä kouluun, että siellä huomioitaisiin ympäristöviikon julistekilpailu, johon osallistumisen takaraja on 22.4.

Hartolan Ladun Jussi Tiitinen kertoi 6-luokkalaisten pyöräilyretkestä Hotilan grillikatokselle. Retki toimii varaslähtönä Vellamon retkipyöräilyreitin arvonnalle. Reitillä 9.5.-26.9. pyöräilleiden kesken arvotaan Urheilu Valosen lahjoittama pyörä. Latu on myös esittänyt pyöräparkkia 4-tien Jari-Pekan bussipysäkille.

Ideoita löytyi urheiluvälineiden vuokrauksesta somettajien palkkaamiseen. Syksyn Kestävän kehityksen viikolle (23.-29.9.) voisi jo alkaa myös kehittää ohjelmaa.

Kuvassa: Vellamon retkipyöräilyreitti on pituudeltaan 71 km ja kulkee Hartolan ja Sysmän maalaismaisemissa asfaltti- ja hiekkateillä. Reitin varrella pääsee ihailemaan idyllisiä Tainionvirran ja Päijänteen maisemia.

Julkaistu

Mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa

Heli Oksanen
HARTOLA/SYSMÄ
 
Tänä keväänä kerätään jälleen roskia. Yle jatkaa Miljoona roskapussia -kampanjaa 15.4.-5.6.2024. Kyseessä on koko Suomen yhteiset siivoustalkoot. Miljoona roskapussia -kampanjan tavoitteena on innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstään roskia ja merkitsemään kerättyjen roskapussien määrät roskalaskuriin.
Roskalaskuri avautuu osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia.
 
Kampanja järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2023. Toiveena on, että ihmiset merkitsevät keräämiensä roskapussien määrän Miljoona roskapussia 2024 -kampanjasivustolle. Viime vuonna roskapusseja kertyi laskuriin 210 372. Tänä vuonna laskuri jatkaa tästä luvusta. Roskalaskuri avautuu maanantaina 15.4.2024 klo 9. Laskuri sulkeutuu ja kampanja päättyy 5.6.2024 klo 20.
 
Miljoona roskapussia -kampanja tulee näkymään ja kuulumaan Ylen kanavilla. Kampanjan kumppaneiksi on ilmoittautunut n. 140 kaupunkia ja kuntaa, myös Hartola ja Sysmä, useita ympäristön hyvinvointiin liittyviä järjestöjä sekä Opetushallitus.
 
Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa keräämällä roskia ja kirjaamalla kerätyt roskapussit laskuriin sen paikkakunnan kohdalle, josta roskat on kerätty. Väärinkäytösten ehkäisemiseksi roskapussien ilmoittamiseen tarvitaan Yle Tunnus. Suuremmat pussimäärät voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen miljoonaroskapussia@yle.fi. 
 
Roskapussi voi olla 25 litran muovipussi tai vaikka pienempi hedelmäpussi. Pääasia on, että roskia kerätään. Roskia kerätessä voi käyttää halutessaan roskapihtejä tai hanskoja. Kerätyt roskapussit voi laittaa sekajätteeseen. Kampanjaan voi osallistua yksin tai porukalla. Voi haastaa myös muita osallistumaan, esimerkiksi ystäviä, luokkatovereita, työkavereita tai järjestöjä.
 
Kampanjan etenemistä voi seurata somessa tunnisteella #miljoonaroskapussia.
Lähteet: Sysmän kunta, Yle ja Opetushallitus.
 
Kuvassa: Roskia kerätään luonnosta jälleen 15.4.-5.6.2024. 

Julkaistu

Mainostusasiat kuntoon

Samuli Simula
SYSMÄ, HARTOLA

Lehtemme asiakaspalaute. Aktiivinen lukija:

  • Toivon, että lehdessä olisi näkyvämpää ajankohtaista mainontaa tulevista tapahtumista.

Hän harmittelee, että huomaa ensi kertaa tapahtuman, kun lehdessä on kirjoitus menneestä konsertista. Lähilehdellä on Sysmä-Hartola paikallislehtenä vielä ensisijaisen tärkeä rooli tiedon välittäjänä.

Mediaa käytetään nykyään erilailla kuin ennen. Varsinkin nuorten tapa hankkia tietoa on muuttunut. Harvemmin heitä tapaa kadulla tai kahviloissa sanomalehti kädessä. Lehdellä on kuitenkin vielä todella merkittävä rooli paikallisena tiedonvälittäjänä. Se on myös osa paikallista identiteettiä. Muutosvastarinta takaa lehden suosion vielä pitkään. On hyvä muistaa myös, että suurin tapahtumia kuluttava kohderyhmä on aktiivisia lehden lukijoita.

Sähköisen sosiaalisen verkoston voimakas kasvu ja valtava kilpailu alustojen kesken on tehnyt somesta jo nyt täysin sekavan sillisalaatin. Somessa feedisi, eli sinun oma näkymäsi täytyy kissavideoista, uutisista, valeuutisista, mainoksista ja syötteistä, joita alustan ja palvelun tarjoaja haluaa sinun näkevän. Puskaradioihin rakennettu hieno mainos jää suurimmalta osalta huomaamatta.

Mikä voi saavuttaa tarkemmin kohdistetun yleisön kuin oma pieni paikallislehti? Ei mikään. Sysmä-Hartola alueen tapahtumat saavat varmasti eniten näkyvyyttä ja tavoittavat oikean kohderyhmän paikallislehdessä. Lehti löytyy kirjastoista, kahviloista ja oikein rakennettu ilmoitus leviää varmasti myös suusta suuhun. Jutun saama huomioarvo on näin suurempi kuin lehden levikki. Somen tietotulvassa harva juttu jää edes selkeänä mieleen.

On tärkeää muistaa, että Lähilehden sisältöä ei määrää muutama toimittaja ja toimitus, vaan kaikki levikkialueen asukkaat rakentavat sitä yhdessä. On päivänselvää, että kokonaan paikallisiin tapahtumiin ja uutisiin keskittyvä media takaa vuorovaikutteisesti hedelmällisintä yhteistyötä nyt ja tulevaisuudessa. Kunta, yrittäjät, yhdistykset ja kaikki kuntalaiset yhdessä voivat rakentaa ilmoituksilla paikan, missä oikeasti tullaan kuulluksi.

Lehteä selatessa minuutti sitten luettu ilmoitus löytyy helposti yhtä sivua taaksepäin kääntämällä. Somessa juttu on minuutissa välilehtien ja klikkiotsikoiden bittitaivaassa.

Mieti, missä ilmoitat ja mainostat tapahtumaasi!

Julkaistu

Liikolan pääsiäisrieha

Samuli Simula
SYSMÄ
 
Perinteikäs pääsiäistapahtuma Liikolassa keräsi osallistujat seurantalolle.
 
Keväisessä auringonvalossa seurantalon kokonaan uusittu ulkoseinän rappaus näyttää upealta. Pihan parkkipaikka on täynnä. Selkeästi on havaittavissa, että myös ns. kesäasukkaat ovat ottaneet tapahtuman omakseen. Vaikka monta kertaa suunnitteilla ollut pääsiäiskokko ei vieläkään pala niin tulta pidetään kuitenkin makkaranpaistopisteessä. Eiköhän silläkin savulla ja kipinällä ilkeimmät noidat lennä nurkista pois. 
 
Talkoissa leivinuunit ovat olleet lämpimänä ja buffetti notkuu suolaisia ja makeita herkkuja aina kotiin vietäväksi asti. Kyläläisille tämä päivä merkitsee yhdessä tekemistä ja tapaamista. 
 
Erä-Erikan islanninhevoset ovat paikalla viihdyttämässä pikkuväkeä. Lapset pääsevät kokeilemaan talutusratsastusta. Se on todella suosittu ja myös perheitä yhdistävä aktiviteetti. Hienoa on seurata talkoolaisten pyyteetöntä osallistumista tapahtumaan. Jokainen paikalle saapuva vieras huomioidaan ja saa lämpimän vastaanoton. Sisällä on muutama kirpputoripöytä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tapahtumassa kirppistellään. 
 
Ratsastuksen jälkeen lasten onkin aika aloittaa juhlat kunnolla. Sisällä seurojentalossa heitetään eteisessä haalarit nurkkaan. Nyt juostaan hippaa ympäri salia nauraen ja kiljujen. Nämä ovat juuri niitä tärkeitä muistoja ja hetkiä, joita varttuneempana sitten haikeudella muistellaan ja tunnelmoidaan. Joillekin nämä muistot jättävät syvälle alitajuntaan lämpimimmät ja rakkaimmat tuntemukset kavereista, kasvamisesta ja kotiseudusta. Nämä tuoksut ja maut tekevät heistä tulevaisuuden potentiaalisia paluumuuttajia. Onhan todennäköistä, että useat heistä suuntaavat kuitenkin hakemaan koulutusta ja työkokemusta muualta. 
 
Tällä hetkellä seuran puheenjohtajana toimii Kristiina Sippola. Hän avaa hieman seuran ja tapahtuman historiaa.
 

  • Kaikki meidän tämän päivän myynti menee Liipolan nuorisoseuran hyväksi lyhentämättömänä. Olemme remontoineet juuri taloa ja rahaa palaa lisäksi koko ajan myös ylläpitokustannuksiin..
     
    Kristiinan mukaan tapahtumassa on aiempina vuosina ollut tarkoitus polttaa pääsiäiskokkoa. Se ei ole koskaan onnistunut. Esteenä on ollut metsäpalovaroitus ja sitten tuli korona. Kokosta päätettiin viimein luopua. Nyt sää olisi ollut polttamiseen aivan ihanteellinen.

Kuvassa: Erika Väkiparran (kuvassa keskellä) Islanninhevoset olivat lasten suosikkeja.