Ympäristöviikon patikka

Helena Mäkinen
HARTOLA

Lepsalantien tuntumaan kerääntyi viime sunnuntaina kaksijalkaisia patikoijia lähes parikymmentä ja maskottina toimi nelijalkainen Musti. Riihiniemen Nuorisoseuran Maija Pentikäinen-Laine johti porukan noin viiden kilometrin lenkille.

– Lähdemme kävelemään ja pysähdymme aina välillä. Olen koonnut tietoa paikallisesta historiasta, asuinpaikoista ja muusta. Minulla on karttakin mukana, ettei eksytä. Ensin heitetään lenkki ja sitten palaamme takaisin näille kulmille.

Lepsalantieltä käännyttiin Heilumäentielle ja mukana ollut patikoija totesi heti, että Heinolasta löytyy samanniminen tie. Oltiin Koskipään kartanon entisillä mailla. Senaatti oli ostanut osan kartanon maista v. 1902 myydäkseen ne silloisille torppareille. Maija oli löytänyt näiden torppareiden ja heidän jälkeensä tulleiden nimet nykyisiin tilan omistajiin saakka.

– Olen jututtanut ihmisiä, tutkinut kirkonkirjoja, vanhaa maatilakirjaa ja vuonna 2006 ilmestynyttä ”juorukirjaa”, jossa on tietoa tiloista, kertoi Maija tietolähteistään.

Sade siivitti välillä menoa mutta se ei näyttänyt haittaavan säänmukaisesti varustautuneita patikoijia.

Maija kertoi Hartolan kiharaisista kylien rajoista, kun pysähdyimme suuren rajapyykkikiven luona.

– Täällä ollaan välillä Kalholla, välillä Kuivajärvellä ja sitten taas Hartolan kylässä…

Lähestyttiin Heilumäkeä, joka oli saanut nimensä kyläkeinusta. Keinu oli sijainnut kalliolla ja sillä olivat hurjapäisimmät keinuneet akselin ympäri. Kyläkeinujen mukaan on Suomessa moni paikka saanut nimekseen Keinumäki. Nyt oltiin Heilumäellä.
Matkan varrella näkyi jopa muutama herkkutatti ja punikkitatteja. Nopeimmat saattavat siis vielä ehtiä sienimetsään ennen pakkasia. Hirvikärpäset eivät kovin pahasti käyneet kulkijoiden kimppuun.

Metsäteiden varrella ennen asuneista oli Maijalla myös tietoa. Palattiin Lepsalantielle, jota pitkin kuljettiin Ala-Koitin tilalla sijaitsevan 10 metrin korkuisen tornin ja sen viereen rakennetun hienon laavun suojiin nauttimaan makkaroista, kahvista ja yhdessäolosta. Tornista avautui upea maisema vielä vehreään luontoon.

Perinteiseen tapaan oli vuorossa vielä arpajaiset kaikkien patikkaan osallistuneiden kesken.

Kuvassa: Maailma parani taas jonkin verran.

Keilailusyksy käyntiin vauhdikkaasti

Mika Sankari
HARTOLA

Keilaajien syksy pääsi vauhtiin Hartolan keilahallissa syyskuun alussa. Siitä todisti viime viikollakin autoja täynnä ollut pysäköintialue liiketalo Valtikan edustalla ja iloinen puheensorina. Keskittyneet keilailusuoritukset kaikuivat keilahallissa. Keilailupäivien paluuta oli selvästi odotettu, ja vuoroille on saapunut keilaajia naapurikuntia myöten.

-Suurin muutos entiseen verrattuna on keskiviikon iltavuoron vaihtuminen torstaiseksi iltapäivävuoroksi. Silloin yleinen vuoro alkaa kello 15.00. Maanantaisin keilahallille saavutaan entiseen tapaan klo 17. Muut asiat, kuten ratamaksun tuntihinta 20 euroa, ovat ennallaan. Tänään (torstaina 15.9.) hallillemme saapui ilahduttavan paljon keilaajia Joutsasta ja Sysmästä, Hartolan Heiton sihteeri Anneli Tuominen kertoi.

Keilahallin laitteistoa viimeistellään vielä tämän viikon aikana, kun osien saavuttua viimeinkin näyttötaulu uusitaan. Se ei vaikuta kuitenkin keilaamiseen mitenkään, ja kaikki vaikuttaa toimivan.

Kisaamaankin Hartolan keilahallilla pääsee syksyn aikana.
Keilailuseura Hartolan Heitto ry:n oma syyskisa on käynnissä 27. lokakuuta asti. Pelimaksu on 4 euroa, jolla saa keilata kolme sarjaa. Tasoitukset ovat käytössä. Kilpailusarjat keilataan harjoitustuntien yhteydessä, jolloin lopputuloksiin lasketaan kolme parasta kolmen sarjan tulosta. 1. marraskuuta eurooppalaisella pelitavalla käytävään loppukilpailuun selviävät kuusi parasta. Tasoitukset ovat voimassa alkukilpailun mukaisina. Kilpailun johtajana toimii Hartolan Heiton puheenjohtaja Tuomo Tuukkanen.

Mahdollisista muutoksista aikataulujen suhteen, yksityisten vuorojen varaamisesta, ja muista keilailuun liittyvistä uutisista kerrotaan Hartolan Heiton sivuilla Facebookissa.

Keilailuharrastajat ovat löytäneet tiensä hyvin Hartolan hallille.

Ahvenanmaalla – melkein kuin ulkomailla

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Ahvenanmaa on monille oudoksi jäänyt pala Suomea. Tai sitten ”vierailu” on jäänyt 15 minuutin pysähdykseen Maarianhaminan satamassa ruotsinlaivan kannella. Korona-aika, varsinkin viime kesä, herätti luontokohteiden ohella kiinnostuksen myös Ahvenanmaata kohtaan. Useat välttelivät vielä ulkomaille matkustamista. Visit Åland -sivuston mukaan heinäkuussa 2021 suomalaisia matkailijoita yöpyi Ahvenanmaalla lähes 50 000, kun heinäkuussa 2019 lukema oli 23 500.

Tänä kesänä tilanne on normalisoitunut, kun suomalaiset ovat jälleen suunnanneet tuttuihin Euroopan ja Välimeren lomakohteisiin. Ahvenanmaan majoituksiin oli tarjolla muutakin kuin eioota, joten elokuun puolivälissä oli sopiva tilaisuus käydä autoillen katsastamassa saarta.

Ahvenanmaan noin vuorokauden visiitillä ehti hyvin nähdä Maarianhaminan idyllistä pikkukaupunkia. Lisäksi teimme autolla kierroksen saaren pohjoisosiin Getan kuntaan.

Ahvenanmaan päätiet on numeroitu numeroin 1-4 ja suuntasimme pääsaaren keskiosien Godbyn taajaman kautta tietä numero neljä pohjoiseen.

Matkalla pistäydyimme Kastelholman linnassa. Linna on yllättävän iso ja restauroitu hyvään kuntoon. Siihen voi tutustua vapaasti tai opastetulla kierroksella.

Talot pihoineen ovat hyvin hoidettuja, ja tammea, saarnia yms. kasvavat metsät antavat vaikutelman Virosta tai Etelä-Ruotsista. Suomen omenantuotannosta valtaosa tulee Ahvenanmaalta ja tien neljä varrella on suuria omenaviljelyksiä. Ahvenanmaalla omenaa viljellään noin 300 hehtaarilla.

Geta-vuori on Ahvenanmaan tunnetuimpia näköalapaikkoja. Pohjoinen Ahvenanmaa ei ole suinkaan laakeaa vaan kallioista maastoa ja useampi vuori kohoaa yli 100 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuorella on pieni näkötorni ja maisemat merelliseen ympäristöön ovat huikeat. Yksi Suomen hienoimpia näkymiä!

Maarianhaminassa kaupunkialue on helposti käveltävissä, etäisyydet ovat lyhyet. Kannattaa ehdottomasti käydä Merikorttelissa. Kohuttu Venäjän konsulaatti rauta-aitojen takana vaikutti autiolta.

Suomea ei saarella paljon kuule. Majoituspaikoissa asiakasta palveltiin heti hyvällä suomen kielellä. Muissa liikkeissä henkilökunta ryhtyi yleensä puhumaan englantia havaittuaan asiakkaiden suomenkielisyyden. Mantereelta tulijoiden ruotsin taitamiseen ei kai luoteta.

Kuvassa: Kastelholman linna on hyvin säilynyt keskiaikainen linna.

Geta-vuoren kallioilta on huikeat näköalat koko Ahvenanmaalle.

Vierailijoita Vechtasta jälleen Sysmässä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän lukiossa on jo vuodesta 2001 tehty yhteistyötä saksalaisen Vechtan koulun kanssa. Syksyisin on joukko vechtalaisopiskelijoita ja pari opettajaa ollut viikon Sysmässä ja sysmäläisten vastavierailu on tehty keväällä. Korona-aika keskeytti yhteistyön, mutta viime viikolla oli Sysmässä jälleen vechtalaisvieraita.

Nuoret olivat mukana normaalissa koulutyöskentelyssä sekä koulun liikuntapäivässä. He kävivät retkellä Päijätsalossa ja risteilyllä Päijänteellä. Heillä oli myös Lahti-päivä, johon sisältyi mm. visuaalisten taiteiden museo Malvassa vierailu.

Nuoret sekä heidän opettajansa asuivat sysmäläisperheissä. Yksi saksalaisnuoria majoittaneista oli Anu ja Oskari Peltolan nelihenkinen perhe.

-Meillä majoittui kaksi iloista ja reipasta saksalaista 16-vuotiasta tyttöä, Frida ja Nane. He olivat odottaneet Sysmän vaihtoviikkoa todella paljon, sillä tämä oli heidän ensimmäinen ulkomaanmatkansa, kertoi Anu Peltola.

Ohjelmaa on ollut paljon ja viikko on mennyt nopeasti.

-Viikko on sujunut hyvin ja ihan hirmu nopeasti. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Nuoret ovat olleet reippaita, avoimia ja erittäin kiinnostuneita Suomesta,

Sysmästä ja meidän perheestä sekä siitä mitä täällä teemme ja miten elämme. Olemme jutelleet paljon siitä, millä tavalla heidän arkensa eroaa meidän arjesta ja mitä siinä on yhteistä. Juttelut ovat olleet hyvin antoisia. Nuoret ovat viettäneet paljon aikaa myös yhdessä, kokoontuen erilaisissa porukoissa eri isäntäperheiden luona, ja tämä on ollut myös mukava juttu.

-Meillä on asunut joitain vuosia sitten Rotareiden vaihto-oppilas neljä kuukautta, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun olemme mukana tällaisessa kouluvaihdossa.

-Mielestäni tämä on aivan mahtava, ainutkertainen mahdollisuus ja kokemus meille kaikille. Tietysti ensisijaisesti näille nuorille, vaihtoon osallistuville saksalaisille ja suomalaisille nuorille, jotka pääsevät tämän vaihdon kautta näkemään maailmaa ja tutustumaan toiseen kulttuuriin, koulu- ja arkielämään. Koulun kautta järjestetty vaihto on myös hyvin turvallinen tapa lähteä reissuun ja saada kokemuksia, Anu Peltola painotti.

-Onneksi keväällä tulee sysmäläisten vastavierailu Vechtaan.

Myös sysmäläisnuorten mielestä viikko oli hauska ja heistä oli mukava tutustua saksalaisnuoriin.

Kuvassa: Saksalaiset ja sysmäläiset yhteiskuvassa Päijätsalon huipulla (kuva: Lars Bathke).

Suuri lainatakaus puhutti valtuustossa

Mika Sankari
HARTOLA

Yleisöä oli valtuustosalissa paikalla tiistai-iltana 13.9. ensimmäistä kertaa lähes 2,5 vuoteen.
Tarkastuslautakunnan arviointiraporttia ja muita asiakokonaisuuksia käytiin läpi. Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoi tarkemmin.

-Työntekijöiden houkuttelussa keskusteluissa on ollut ns. rekrytointilisän käyttöönotto. Sitä voidaan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti käyttää myös määräaikaisena palkan elementtinä. Lisän käyttö edellyttää, että on sovittu sen käytöstä ja suuruudesta osana palkkausjärjestelmää.

-Päijät-Sote toteuttaa laajaa keinovalikoimaa henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi (PHHYKY:n tiedote 13.9.2002).

-Taajama-alueella suoritetaan vesijohtoverkoston remonttia. Teknisessä toimessa on edessä eläköitymisiä ja toiminnan uudelleen organisointia edessä.

-Hartolan kunta osallistuu Verkostoperuskoulu-hankkeeseen.

Vastaukset tyydyttivät tarkastuslautakunnan pj. Veli-Pekka Lehtosaarta.

Osavuosikatsauksen mukaan lisäystä viime vuoteen verrattuna on tapahtunut erityisesti perusterveydenhuollon laitoshoidon päivien määrässä ja kotihoidon asiakkaiden määrässä.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 1.803.468 euroa, mikä on 81.000 euroa edellisen vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Kesäkuulta maksetaan takautuvasti vielä yleiskorotukset.

Työllisyyskehitys on ollut positiivista. Kesäkuussa Hartolassa oli 20 työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Hiihtokeskus Purnu voi jatkaa toimintaansa vapaa-ajan rakentamisen sallivan kaavamuutoksen jälkeen entiseen malliin. Kaavamuutos ei poikinut puheenvuoroja.

Kiinteistö Oy Vasallilla on talotehtaaseen kohdistuva, 3.539.975,60 euron bullet-laina, joka erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan 30.11.2022. KOy Vasalli on käynyt neuvotteluja vuokralaisen kanssa vuokrasopimuksen muutoksista ja uudesta vuokrahinnasta on päästy sopimukseen. Siinä on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus.
Valtuutettu Tiina Edelman vaati tarkempia tietoja asiasta.
-Mikä on uuden vuokrasopimuksen sisältö? Kunnanhallituksen jäsenet ovat saaneet enemmän tietoa, joten kaikki valtuutetut eivät olleet tasavertaisessa asemassa tiedonsaannin suhteen. Onko vaihtoehdot käyty läpi, takaussumma on suuri, Edelman tiedusteli.
Myös Lehtosaari halusi tarkempia tietoja.
-Nyt on haastavat ajat, sillä yritykset siirtävät projektejaan eri syistä eteenpäin, ja tilauskirjat ovat jopa tyhjinä. Kunta tiedostaa KOy Vasallin taloudellisen tilanteen ja takaukseen liittyvän taloudellisen riskin. Sen pahimmankin. Takauksen myöntämättä jättäminen olisi kuitenkin kunnalle merkittävästi suurempi riski. Vasalli on toimenpiteillään onnistunut pienentämään lainakantaa ja talotehtaan vuokrasopimuksen muutoksessa on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus. Takaus ei vaaranna Hartolan kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä, kunnanjohtaja sanoo.
Hän sai tukea Jarkko Fågelilta ja Matti Tanskaselta.
-Mitä pahimmassa skenaariossa seuraisi muille Vasallin vuokralaisille, Fågel kysyy.
Valtuusto päätti myöntää KOy Vasallille omavelkaisen takauksen 3.600.000 euron lainaan 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Tiina Edelman jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu tänä vuonna maanantaina 14.11. klo 18 ja sen jälkeen vielä torstaina 8.12. klo 13.