Tuija Pessa – Pitkä ura sysmäläisnuorten parissa

Nette Rimpioja
SYSMÄ

Tällä viikolla tapaamme viikon henkilönä Sysmän kunnan nuoriso- ja liikuntapäällikkö Tuija Pessan.

Millaisen urapolun olet kulkenut nykyisiin tehtäviisi?
–Tulin Sysmän kuntaan tammikuussa 2000 nuorisotyöntekijäksi, eli reilut 20 vuotta olen talossa ollut. Opiskelin sen aikaisen Tampereen yliopiston nuorisotyön alemman korkeakoulututkinnon pohjalle. Vuonna 2005 liikuntasihteerin eläköidyttyä hänen tehtävänsä siirrettiin minulle, jolloin liikunta- ja vapaa-ajan puoli tuli vahvemmin pestiini mukaan. Kolme vuotta sitten hyvinvointikordinaattorin tehtävät liittettiin myös osaksi työnkuvaani, eli kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Liikuntapuisto on tärkeä hanke kunnalle ja toivon meillä olevan muutaman vuoden päästä toimiva liikunta-alue kuntaisille. Myöskin uuteen kouluun sisällytetty liikuntasali on tärkeä tila kunnan liikuntatoimijoille. Koordinoin myös kunnan kolmannen sektorin yhteistyötä.

Kuinka nuorisotyön syksy on lähtenyt Sysmässä käyntiin? Uuden nuorisovaltuuston kausi on myös alkanut, miltä toiminta näyttää?
–Syksyllä ollaan saatu livetoiminta hyvin käyntiin koronarajoitusten purkamisen jälkeen, mikä on ollut suuri helpotus nuorille pitkän etäajan jälkeen. Perjantai-iltaisin nuorisotilalla käy 35-40 nuorta joka viikko, mikä kertoo sen, että nuorisotilat ovat kovassa käytössä. Nuorisotila on auki kolmena iltana viikossa, sekä 3-5 luokkalaisten pikkunuokku torstai-iltapäivisin koulun jälkeen. Uudessa nuorisovaltuustossa aloitti lokakuussa 14 aktiivista iältään 13-17-vuotiasta nuorta. Nuorilla on paljon ideoita tapahtumien järjestämiseen ja kiinnostuneita nuvan puhe- ja läsnäolo-oikeudellisiin valiokuntapaikkoihin riitti! Syyslomaviikon (vko 43) maanantaina alakoululaisille järjestämme aamupäivällä pelejä areenalla ja nuokulla, sekä lounaan, jonka jälkeen on elokuva kinolla nuorisotoimen tarjoamana. Keskiviikkona on 13-17-vuotiaille retki Lahteen pakohuonepeliin ja hohtokeilailuun.

Vastaat myös Sysmän joulupolun järjestelyistä. Millainen tapahtuma tänä vuonna on tulossa?
–Tarkoituksena on järjestää perinteinen tapahtuma Ohrasaaressa to 2.12. klo 18-20.
–Sysmän yhtenäiskoulun 9B luokka tulee järjestelyavuksi. Aiempina vuosina parhaimmillaan polulla on kiertänyt parin tunnin aikana 800 ihmistä. Toivotaan hyvää keliä ja terveysturvallista ajankohtaa, jotta voimme järjestää ulkoilmatapahtuman onnistuneesti vuoden tauon jälkeen. On ihana päästä järjestämään livetapahtumaa pitkästä aikaa.
Joulupolku toteutetaan seurojen, yritysten ja kunnan yhteistyönä.

Mitä teet vapaa-ajallasi?
–Harrastan elokuvissa käyntiä ja vapaaehtoistoimintaa Sysmän kinossa. Olen myöskin Sysmän kirjaston suurkuluttaja; dekkarit, elämäkerrat ja historialliset romaanit ovat suosikkejani. Ulkoilua ja retkeilyä tulee tehtyä lähiluonnossa. Korona-aika on avannut silmät lähimatkailulle. Ohrasaaren retkeilypaikalle on tehty uusi laituri ja nuotiopaikka. Saaren saunamökin käyttöä on tarkoitus avata kuntalaisille keväällä 2022.
–Avantouintikauden olen jo avannut ennen pakkasia, nyt on noin kymmenen asteista Majutveden lämpötila.

Mäkinen ja Ripatti – Hartolan Voimaa vuodesta 1975

Mika Sankari
HARTOLA

Kesäkuussa 1975 Pertti Mäkinen aloitti Hartolan Voiman puheenjohtajana. Samassa kokouksessa Pentti Ripatti valittiin perinteisen urheiluseuran (perustettu 1927) sihteeriksi. Heidän pestinsä jatkuvat edelleen. Näillä lukemilla saatetaan tavoitella ennätyksiä valtakunnallisessakin mittakaavassa?
-Lähdimme laittamaan Voiman asioita kuntoon, Mäkinen muistelee alkua.

Edeltäjä Erkki Backman povasi Mäkisen saaneen “elinkautisen”.
-Epäröin ensiksi siihen lähtemistä, mutta vaimo kannusti minua ja lupasi hoitaa “muut sihteerihommat”, Ripatti hymyilee.
Nuoremmat ovat tähän saakka kieltäytyneet kunniasta, vaikkei herroilla olisi mitään sitä vastaan, että heidän työnsä jatkajia jostain ilmestyisi.

Päinvastoin.
-Onhan tässä vastuuta kannettavana, vie aikaa, onnistumisen painetta riittää ja kaikenlaista työtä teettää, mutta kaikkiaan kohtuuden rajoissa kuitenkin ollaan. Kun laittaa itsensä likoon ja hoitaa hommat ajallaan, kaikki onnistuu. Monet käytännön työtkin ovat helpottuneet merkittävästi vuosikymmenten aikana tekniikan kehittyessä, he pohtivat yhdessä.

Lajivalikoiman kasvu on lisännyt eri lajien välistä kilpailua merkittävästi ja kunnan asukasluku on vähenemään päin, joten harrastajamäärät ovat pudonneet kukkeimmasta kaudestaan, mutta HaVolla on edelleen kolmisensataa harrastajaa riveissään.
-Tärkeintä on, että ihmiset harrastavat liikuntaa. Kautemme aikana on ollut sellaista aaltoliikettä hiihdon, voimailun ja yleisurheilun välillä. Kukin näistä on kukoistanut omana kautenaan. Tällä hetkellä virkeintä toimintaa näyttäisi olevan yleisurheilun parissa, jossa aikuisurheilukin on voimissaan, Ripatti arvioi.
-Näille lajeille on omat jaostonsa, joilla on omat budjettinsa ja pääseura huolehtii mm. kirjanpidosta ja muista hallinnollisista asioista, Mäkinen kertoo.

Isojen kisojen järjestäminen vaatii organisaatiolta paljon. Esimerkiksi helmikuussa järjestettävät kansalliset Hartolan hiihdot viedään läpi noin 40 toimitsijan voimin.
-Kuviot suunnitellaan yhteistyössä jaostojen kesken. Niissä löytyy paljon erityistä osaamista, he kertovat.

Mitä seura kaipaisi tulevaisuudessa?
-Innostuneita tekijöitä hallinnon, talkootyön ja valmennuksen pariin. Enkä minäkään haluaisi tässä “satavuotiaaksi asti” keikkua, Mäkinen listaa.

Seuran vuosikokous järjestetään marraskuussa.

Kuvassa: Pertti Mäkinen ja Pentti Ripatti ovat työskennelleet pitkään Hartolan urheiluelämän hyväksi.

Hartola Golfin senioreilla hyvä kesä

Jouko Nousiainen
HARTOLA

Hartola Golfin senioreilla oli erinomainen kesä. Kuudesta seuraottelusta Hartola voitti kolme. Lähellä oli myös voitto Muuramesta, jolle Hartola hävisi vain yhden pisteen. Kauden alussa Hartola Golfin senioreiden seuraotteluvastaava Hannu Pietilä asetti tavoitteeksi enemmän voittoja kuin edellisenä kesänä.

-Tavoite täyttyi. Erityisen iloinen olen voitoista alueen suurseuroista Messilästä, Lahden Golfista ja Vierumäestä, Hannu Pietilä toteaa tyytyväisenä.

Hartola Golfin senioreiden seuraottelut 2021.
Hartola Golf 275 – Messilä Golf 274
Hartola Golf 244 – Muurame Golf 245
Golf Porrassalmi 238 – Hartola Golf 203
Hartola Golf 291 – Vierumäki Golf 268
Kanava Golf 199 – Hartola Golf 191
Hartola Golf 281 – Lahden Golf 264

Teuvo Salento Suomen paras
Hartola Golfin päättyneen kilpailukauden parhaiden menestynyt oli Teuvo Salento. Huippuna hyvän kesän päätteeksi Salento voitti M75 sarjan valtakunnallisen tourin finaalin ylivoimaiseti peräti 14 lyönnillä. Teuvo oli myös paras viisi osakilpailua sisältävällä tourilla. Suomenmestaruus M75 reikäpeleissä hartolalainen oli neljäs.

Raakel Räsänen ja Jyrki Itkonen kuukausikisojen voittajat
Hartola Golfin seniorien kuukausikisatourilla pelattiin kesän aikana neljä osakilpailua. Naisten ykköseksi pelasi Raakel Räsänen. Toiseksi tuli Pirjo Lehtonen ja kolmanneksi Irja Riikonen.
Miesten touria hallitsi Jyrki Itkonen. Toiseksi paras oli Jeremias Sankari. Kolmanneksi tuli samalla tuloksella Risto Santapukki. Jeremias Sankari pelasi koko tourin kovimman yksittäisen tuloksen 47 pistettä.

Kuvassa: Vierumäki Golfin Jyrki Aaltonen (vas.) luovutti kiertopalkinnon Hartola Golfin Hannu Pietilälle.

Teuvo Salento oli Hartola Golfin menestyksekkäin pelaaja.

Kangaspuut kolkkaa uudessa paikassa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kansalaisopiston Sysmän kudontapiiri saa huokaista helpotuksesta, sillä sille on löytynyt uusi, kelvollinen paikka Sysmän entisen vanhainkodin tiloista. Sysmäläiset kutojat joutuivat kantamaan kangaspuunsa pois lämpökeskuksen tiloista, sillä uuden koulun rakennustyömaa ryskää ja rytisee heti seinän takana.

Aluksi korvaavaksi tilaksi kutojille tarjottiin täysin sopimatonta entisen vanhainkodin ikkunatonta ja kosteaa kellarihuonetta ja asiantilan korjaamiseksi tarvittiin järeitä keinoja. Facebook pullisteli kannanottoja ja Arja Hiltunen ja Eija Virolainen-Nurminen ottivat asian esille kunnanhallituksessa. Painostus tuotti tulosta. Uudet tilat nostettiin kerrosta ylemmäksi ja nyt kutojat saavat katsella työskentelyn ohessa ulkopihan avaria maisemia.
– Tähän tilaan mahtuu 11 kangaspuut ja kudontapiirin kokoonpano vaihtelee 20 – 30 kutojan välillä. Jatkuvasti päivästä toiseen kutovien määrä on pienempi. Kutojat on jaettu kahtia, päiväryhmään ja iltaryhmään, toteaa kansalaisopiston Sysmän vastaava Outi Junnila.

Toimittajan vierailun aikana kangaspuut eivät vielä kolkaneet, vaan käynnissä oli ennen kutomista suoritettava monimutkainen luomistyö: ensin loimen rakentaminen, sitten kiertäminen tukille ja lopuksi niisiminen.

Loimien tukille kiertäminen ei ole mitään kevyttä hommaa, sen näki työryhmän otteista. Ryhmässä työskentelivät Aksu Jääskeläinen, Leena Huuskonen, Eeva Hirvikoski ja Outi Junnila.

Aksu Jääskeläinen on pitkäaikaisin kudontapiirin jäsen, takana on 36 aktiivista kudontavuotta. Valmiita töitä lienee tosi paljon?
– Vintillä on iso pino ja lisäksi kaikki ystävät, sukulaiset ja tuttavat ovat saaneet niistä osansa. Räsymattojen lisäksi olen kutonut 13 isoa pöytäliinaa ja 25 saalia. Räsymattojen kutominen lienee sitä mieluisinta työtä, matonkuteiden leikkaaminen on rauhoittavaa puuhaa ja onhan se kierrätystä parhaimmillaan.

Kymmenen vuoden rupeama menee reilusti rikki myös Hirvikoskella ja Huuskosella. Kutojien nuorta kaartia edustaa Crista Kivelä, hänellä on alkamassa vasta kolmas vuosi kangaspuiden paukuttelua. Hän kutoo mattoja, poppanoita ja saaleja. Lukuvuoden ensimmäinen työ on maton kutominen. Mainion ryhmän vanhimmaksi kutojaksi löydettiin Kyllikki Hyöky, nuori nainen vielä hänkin.

Kuvassa: Aksu Jääskeläinen, Eeva Hirvikoski, Outi Junnila ja Leena Huuskonen loimea rakentamassa.

Valma lopettaa!

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Tuottajain Maidon hallitus on päättänyt lopettaa Valmakaupan toiminnan Sysmässä marraskuun 2021 jälkeen. Päätös on herättänyt suuria tunteita niin tuottajien kuin muidenkin asiakkaiden piirissä, media täyttyi vihaisista kommenteista.

Tuottajain Maito perusti Paimenpoika -kaupan pian Sysmän Osuusmeijerin toiminnan päättymisen jälkeen, myöhemmin kaupan nimeksi valikoitui Valma. Paimenpoika oli alunperin tarkoitettu tuottajien kaupaksi, mutta siitä kehittyi vuosien mittaan tärkeä ostospaikka sysmäläisille yksityistalouksille ja enenevässä määrin myös ulkopaikkakuntalaisille. Kaukaakin tultiin viettämään eräänlaista Sysmä -päivää, käytiin Valmassa ja mentiin sen jälkeen vaikkapa Fantasiaan pitsalle.

Tuottajien ostoslistat täyttyvät mm. rehuista, polttoaineista, kuivikkeista, lannoitteista, rehunteon aineista, työvaatteista ja muista karjataloustarvikkeista.
– Meiltä voi tuottaja hakea tarpeeseensa pienempiäkin eriä, mitkä eivät vaadi asiakkaalta suuria varastotiloja, toteaa myymälänhoitaja Monica Lokkila.

Myyjä Tuija Hakala luettelee pienen näytelistan Valman halutuista elintarvikkeista: Valion elintarvikkeet, lahjatavarat, talouspaperit, pesuaineet, lelut, hillot, leivonnaiset, työvälineet, työvaatteet, marja- ja vihannespakasteet jne.
– Olemme pyrkineet hankkimaan hyllyille paikkakunnan muista elintarvikekaupoista poikkeavia tuotteita ja pakkauskokoja on joka lähtöön.

Valma -kauppoja on Tuottajain Maidon toimialueella kuusi kappaletta ja Sysmän toimipiste on Lokkilan ja Hakalan mukaan myynnillisesti yksi parhaista.
– Siksi emme ymmärrä lainkaan perusteita kaupan lopettamiselle. Yhdeksi syyksi arvailemme kiinteistön myyntiä ulkopuoliselle, mutta vuokrakulun olisivat jatkossa korvanneet säästöt muista kiinteistön ylläpitokustannuksista.

Lokkila ja Hakala ovat kaupan lopettamispäätöksestä surullisia ennenkaikkea tuottajien ja muiden asiakkaiden puolesta. Valmasta on kehittynyt tuottajille kaupankäynnin ohessa tärkeä tapaamispaikka, kuullaan alan uutiset ja kerrotaan kuulumiset.
– Lupaamme palvella asiakkaitamme täysillä hamaan loppuun saakka. Kehotamme asiakkaitamme tilaamaan joulutarvikkeet ja -tuotteet heti ja hakemaan tilaukset marraskuun aikana.

Surullinen tunnelma tarttuu kaupassa kävijään. Merkittävä ostospaikka katoaa Sysmän katukuvasta marraskuun lopulla.

Kuvassa: Myymälänhoitaja Monica Lokkila (oik) ja myyjä Tuija Hakala ovat surullisia asiakkaiden puolesta Valman toiminnan päättymisestä.