Sisun kesässä paljon toimintaa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Sisu piti vuosikokouksensa toissa viikolla. Esillä olivat sääntömääräiset asiat, kuten toimintakertomus ja tilinpäätös. Seuran puheenjohtaja Lilli Rantahakala on ilahtunut lasten ja nuorten toiminnan monipuolisuudesta.

-Esille nostettavaa toimintakertomuksessa mielestäni on lasten ja nuorten toiminnan monipuolisuus uusine toimintamuotoineen ja yhteistyö nuokkutoiminnan kanssa. Niille on jatkoa luvassa tänäkin vuonna. Kuntoliikunnan osalta matalan kynnyksen toimintaa on edelleen luvassa aikuisille muun muassa pyöräilyn parissa sekä höntsää pesiksessä, koriksessa, jääkiekossa ja lentopallossa.

Liikuntapuisto on rakenteilla ja se tuo hieman mietittävää kesän toimintaan.

-Pesiskenttä on pois käytöstä tänä kesänä liikuntapuiston rakentamisen vuoksi, joten yhteistyötä Hartolan kanssa on siinä viritteillä.

Rantahakalan mukaan tapahtumia on kesälläkin aika paljon luvassa. Hän toivottaa niihin tervetulleeksi myös talkoolaisia.

Kesän viikoittaisia tapahtumia koululaisille ovat muun muassa futiskerho maanantaisin ja yleisurheilukerho tiistaisin. Yleisurheilupainotteista perheliikuntaa alle kouluikäisille on myös tarkoitus järjestää tiistaisin. Kerhot alkavat toukokuun puolivälissä.

Yleisurheilun seurakisoja urheilukentällä on 27.5., 17.6. ja 26.8. Perinteiset Hippo-kesäkisat järjestetään 24.7.

Kirkkovenesoudut alkavat 8.5. ja niitä on tarkoitus jatkaa syyskuun lopulle saakka kahdesti viikossa. Juhannusaattoaamun soutu on jo perinne, ja 9.6. on suunnitelmissa lähteä kirkkoveneretkelle Kuhmoisiin. Lentopallojaoston beach-pelejä pelataan koko kesän ajan ja Hulluin lauantain ja Uotinpäivien ohjelmaan sisältyy beachvolley-turnaus.

Pyöräilijöiden sunnuntailenkit eritasoisille pyöräilijöille käynnistyvät 5.5. Muitakin pyöräilytapahtumia on luvassa, joista Vellamo-pyöräily on jo 9.5. Loppukesään on suunniteltu myös rullahiihdon lauantailenkkejä.

Kesän päättävät juoksua, pyöräilyä ja melontaa sisältävä seikkailu-urheilutapahtuma Avanti Challenge 24.8. sekä Sysmän Sisu -seurapäivä 31.8. Päijänne Areenalla. Kaikista Sisun tapahtumista löytää tietoa Yksi Sysmä -oppaasta sekä osoitteesta www.sysmansisu.fi.

Kadonnut Elsa

Samuli Simula
SYSMÄ

1980 keskikesä. Elsa laittautuu peilin edessä. Vatsassa kurnii.

  • Olenko syönyt aamiaista? Elsa miettii.
  • Lääkärikäynti vaan jännittää vatsanpohjaa, ajatuksissa.
    Elsa etsii epätoivoisesti rannekelloa. Kuka senkin on ehtinyt piilottaa? Tuossahan sen pitäisi olla kotelossa ja sekin on nyt pois. Kaikki vaan katoaa nykyään.
  • Oijoi, nyt täytyy kiirehtiä.
  • Vielä korkokengät jalkaan ja shaali päälle.
  • Moi moi, hän tervehtii kättä nostaen ja miettii, kukahan tuokin oli, kun tervehti niin tuttavallisesti?

Muutama tunti tästä. 11.4.2024 ja kello on kymmenen. Istun aamiaisella. Facebookista Puskaradio Sysmä K13 tiedottaa. ”Pitäkää kaikki silmät auki muistisairas Elsa on kadonnut aamulla kotoaan…”. Mietin, että jos me kaikki, joilla on mahdollisuus astumme samaan aikaan kotiovesta ulos, niin jonkun on pakko törmätä häneen. Hetken kylää kierrettyäni suunnistan rantaa kohti. Alue on varmaan on jo tutkittu, mutta se kutsuu. Näen etäältä maassa makaavan hahmon ja juoksen hänen luokseen.

  • Oletko Elsa? kysyn.
  • Minä olen tulossa lääkäristä ja mieheni on tulossa hakemaan minua, ääni sammaltaa.

Hän makaa maassa ilman kenkiä ja takkia. Hän on kylmissään ja ollut ulkona jo reilut neljä tuntia. Kohta paikalla ovat kaikki etsintään osallistuneet omaiset ja hoitajat. Lopulta Elsa viedään ambulanssilla Lahteen tutkimuksiin.

Alun tarina on kuvitteellinen. Elsasta on autoilijan havainto kello kuusi aamulla. Mikäli näette vanhuksen jäätävän kylmässä viimassa ilman käsineitä ja hattua aamu kuudelta niin havahtukaa. Anntakaa hetki aikaa ja käykää vaikka tervehtimässä. Ihan nopea vilkaisu riittää. Elsa oli liikkeellä kesäsandaaleissa ja nuttu nurinpäin päällä. Lähempää olisi voinut helposti havaita, että nyt ei ole kaikki niinkuin pitää.

Elsan omaiset lähettävät Elsan terveiset. Tällä hetkellä Elsa voi loistavasti ja nauttii olostaan terveyskeskuksessa. Oli kuin onni onnettomuudessa. Läheisyyttä on nyt tarjolla koko ajan. Ruokahalu on parantunut ja hän osallistuu aktiviteetteihin. Välillä Elsa ei tunnista edes omaisiaan. Muistisairaus vaatii valtavasti ymmärrystä ja voimia kaikilta. Toivotaan, että Elsa pääsisi hoitokoti Kaislan suojiin.

Kirjoitin tarinan omaisten pyynnöstä. Heidän viestinsä lukijoille:

  • Pidetään silmät avoimina ja huolehditaan toisistamme.

Elsan katoaminen pysäytti. Onneksi nyt kaikki on paremmin kuin hyvin.

Hilkka Kemppi tarjoaa pullakahvit

Samuli Simula 
SYSMÄ

Keskustan kansanedustaja on kutsunut sysmäläiset aamukahville. 

  • Ihanaa että teitä on näin runsaasti paikalla. Osa on varmaan tullut varta vasten kuulemaan ja osa ajattelee, että pitääkö tässä vielä kuunnellakin. Jos tulee sellainen olo, että puhun liian pitkään niin saa nostaa käden ylös. Mieluummin minä lähden ulos kuin te, Hilkan säteilevän raikas aloitus saa kuulijat heti alkuun yhteiseen nauruun.

Päivän teema Sysmässä on talous, turvallisuus, luonnonvarat ja maalla pärjääminen.

Alueet eriarvoistuvat. Elinvoimakeskuksien keskittäminen Helsinkiin on virhe. Tukien keskittyessä kasvukeskuksiin joutuvat maaseudun kunnat taloudellisesti ahtaalle. 

  • Kekkosen viisaat sanat, ”Onko maallamme malttia vaurastua”. Ei pitäisi tehdä hätiköityä politiikkaa. Mikäli nopeasti leikataan esim. ennaltaehkäisevästä tuesta tai lähipalveluista niin kustannussäästöt valuvat Kela-kyyteihin tai ihmisten sairastavuuteen. Nuorten mielenterveysongelmat maksavat maallemme 11 miljardia euroa vuodessa, toteaa Hilkka tilanteesta.

Esimerkki hankkeesta joka ei sovi tämän hetken taloudelliseen tilanteeseen on Turun tunnin juna. Se palvelee pientä osaa väestöstä ja maksaa toteutuessaan 3,5 miljardia euroa. Tällaisten jätti-investointien sijaan rahaa pitäisi käyttää elvyttävään toimintaan esim. tukea rakennusteollisuudelle, mikä toisi lisää työpaikkoja.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan matka Japaniin avasi Hilkan silmiä. Japanilaisessa kulttuurissa läheisistä ja sukulaisista välittäminen vähentää huomattavasti mielenterveyspalveluiden tarvetta. Luontaisten ystävien ja kavereiden auttaminen oli muutama vuosikymmen sitten meilläkin tavallista arkea. Se yhteisöllinen henki tulisi löytää uudelleen ja lopettaa yksilöä ihannoivan uraorientoituvan elämäntyylin palvominen.

  • Kiitoksia. Vain yksi kuulija menetettiin joukosta puheeni aikana, lopettaa Hilkka.

Jälleen spontaania naurua. 

Avillan jälkeen Hilkka menee keskustelemaan yläastelaisien ja lukiolaisten kanssa kouluampumistapauksesta ja nuorten hyvinvoinnista. Päivän lopuksi hän vierailee ovitehtaalla kyselemässä vaikuttavatko työmarkkinariidat paikalliseen teollisuuteen.

Sysmäläisten terveiset eduskuntaan: Huoli terveyspalveluista, tiestön kunnosta ja valtion leikkauksista, jotka rasittavat rankasti kunnan taloutta, lähtivät Hilkan mukana Arkadianmäelle.

Kuvassa: Tällä viikolla juhlittiin myös kahvila Avillan 1-vuotissynttäreitä. Vasemmalta Terhi Rekola-Lehtonen, Hilkka Kemppi, Eija Järvinen.

Yhdistysilta – keskiössä kestävyys

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan yhdistysillassa 11.4. oli teemana kestävyys. Hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen kertoi keskustelun pohjaksi teemaan liittyvistä asioista.

  • Hartolan strategiana on, että kuntamme tunnetaan ympäristöstään huolta pitävänä luontomatkailukohteena. Ilmastosuunnitelma on tekeillä ja kevään aikana kokoontuneen asukasraadin edellisessä tapaamisessa nousi esiin yhdistysten rooli – mitä jo tehdään ja miten yhdistykset voisivat edistää kestävää tulevaisuutta. Ympäristöviikko on 20.5.-5.6. ja siihen voisi saada jotain kestävyysaiheista ohjelmaa.

Asukasraadissa nousivat pääosaan ravitsemukseen liittyvät kysymykset. Kylien tapahtumissa on aikaisemmin ollut esillä perinteiseen ruokakulttuuriin ja satokausiajatteluun liittyviä asioita, joita voisi elvyttää. Kasvisten ja juuresten lisääminen ruokavaliossa vaatii taitoja, joita voisi opettaa kursseilla. Paikallinen REKO sai kehuja ja siitä pitäisi tiedottaa enemmän. Paikallisruokakursseihin saattaisi saada Leader-tukea. Avoimet maatilat –päivä ja vastaavat tapahtumat saivat kannatusta.

  • Myös kouluruokaa käsiteltiin. Nykyisin ruokapalvelusopimuksessa ei vaadita, että ainekset olisivat kotimaisia. Sopimus kilpailutetaan tulevana syksynä, jolloin tätä asiaa selvitetään. Kausiajattelu toimii kouluruokailussa ja koululaisten oma ruokaraati osallistuu kehitystyöhön.
    Tuotteistaminen voisi toimia ruokamatkailussa ja markkinoinnissa. Erilaiset leirit ja kurssit saattaisivat herättää kiinnostusta ja edistää kestävää ruokakulttuuria.
  • Nuorten kalastusleiri on ollut tosi suosittu. Planetaarinen ruokavalio on hyväksi sekä meidän terveydellemme että kestävälle kehitykselle.

Huttunen avasi keskustelun aiheesta. Paikalla oli seitsemän eri yhdistyksiä edustavaa henkilöä ja luultavasti jokaisella oli jäsenyyksiä useissa hartolalaisissa yhdistyksissä.
Päijät-Hämeen ympäristöviikon ohjelmaksi 4H:n toiminnanjohtaja Sari Mohr-Pölkki lupasi, että kesän avajaisiin (25.5.) järjestö organisoi taimien vaihtotapahtuman. Silmukka ry käynnistää samana päivänä kesän kirppisrallit.

Huttunen lupasi olla yhteydessä kouluun, että siellä huomioitaisiin ympäristöviikon julistekilpailu, johon osallistumisen takaraja on 22.4.

Hartolan Ladun Jussi Tiitinen kertoi 6-luokkalaisten pyöräilyretkestä Hotilan grillikatokselle. Retki toimii varaslähtönä Vellamon retkipyöräilyreitin arvonnalle. Reitillä 9.5.-26.9. pyöräilleiden kesken arvotaan Urheilu Valosen lahjoittama pyörä. Latu on myös esittänyt pyöräparkkia 4-tien Jari-Pekan bussipysäkille.

Ideoita löytyi urheiluvälineiden vuokrauksesta somettajien palkkaamiseen. Syksyn Kestävän kehityksen viikolle (23.-29.9.) voisi jo alkaa myös kehittää ohjelmaa.

Kuvassa: Vellamon retkipyöräilyreitti on pituudeltaan 71 km ja kulkee Hartolan ja Sysmän maalaismaisemissa asfaltti- ja hiekkateillä. Reitin varrella pääsee ihailemaan idyllisiä Tainionvirran ja Päijänteen maisemia.

Mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa

Heli Oksanen
HARTOLA/SYSMÄ
 
Tänä keväänä kerätään jälleen roskia. Yle jatkaa Miljoona roskapussia -kampanjaa 15.4.-5.6.2024. Kyseessä on koko Suomen yhteiset siivoustalkoot. Miljoona roskapussia -kampanjan tavoitteena on innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstään roskia ja merkitsemään kerättyjen roskapussien määrät roskalaskuriin.
Roskalaskuri avautuu osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia.
 
Kampanja järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2023. Toiveena on, että ihmiset merkitsevät keräämiensä roskapussien määrän Miljoona roskapussia 2024 -kampanjasivustolle. Viime vuonna roskapusseja kertyi laskuriin 210 372. Tänä vuonna laskuri jatkaa tästä luvusta. Roskalaskuri avautuu maanantaina 15.4.2024 klo 9. Laskuri sulkeutuu ja kampanja päättyy 5.6.2024 klo 20.
 
Miljoona roskapussia -kampanja tulee näkymään ja kuulumaan Ylen kanavilla. Kampanjan kumppaneiksi on ilmoittautunut n. 140 kaupunkia ja kuntaa, myös Hartola ja Sysmä, useita ympäristön hyvinvointiin liittyviä järjestöjä sekä Opetushallitus.
 
Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa keräämällä roskia ja kirjaamalla kerätyt roskapussit laskuriin sen paikkakunnan kohdalle, josta roskat on kerätty. Väärinkäytösten ehkäisemiseksi roskapussien ilmoittamiseen tarvitaan Yle Tunnus. Suuremmat pussimäärät voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen miljoonaroskapussia@yle.fi. 
 
Roskapussi voi olla 25 litran muovipussi tai vaikka pienempi hedelmäpussi. Pääasia on, että roskia kerätään. Roskia kerätessä voi käyttää halutessaan roskapihtejä tai hanskoja. Kerätyt roskapussit voi laittaa sekajätteeseen. Kampanjaan voi osallistua yksin tai porukalla. Voi haastaa myös muita osallistumaan, esimerkiksi ystäviä, luokkatovereita, työkavereita tai järjestöjä.
 
Kampanjan etenemistä voi seurata somessa tunnisteella #miljoonaroskapussia.
Lähteet: Sysmän kunta, Yle ja Opetushallitus.
 
Kuvassa: Roskia kerätään luonnosta jälleen 15.4.-5.6.2024.