Jääkiekkogallup

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Keväiset jääkiekon MM-kilpailut saavat suuren joukon suomalaisia ruutujen ääreen. Suomesta on viime vuosikymmeninä tullut jääkiekon suurmaa. Miehet ovat maailman rankingin ykkösenä ja tuorein saavutus on Pekingistä helmikuussa naarattu olympiakulta.
Perusteetta ei menestystä odoteta käynnissä olevista kotikisoistakaan.

Miten paljon kisoja seurataan ja luotetaanko Suomeen? Kartoitimme asiaa gallupilla. Esitetyt kysymykset: 1. Oletko seurannut kulumassa olevia jääkiekon MM-kisoja ja kuinka paljon? 2. Miten uskot Suomen menestyvän? 3. Miksi mielestäsi jääkiekko on noussut Suomessa niin merkittäväksi urheilulajiksi? 4. Seuraatko muuta urheilua, mitä?

Jesse:

  1. Seuraan Suomen pelit TV:stä ja muiden tuloksia netistä. 2. Pahoin pelkään mestaruuskrapulan aiheuttavan kramppeja, Suomi jää himmeämmälle mitalille. 3. Markkinointi- ja mediatilaa tullut runsaasti. Suomi noussut suurvaltojen puristuksesta menestykseen. Hinta harrastajille ja katsojille voi murentaa suosiota. 4. Ylen urheiluviikonloppuja kyllä. Suomalainen yleisurheilu on noussut rytinällä ja se kiinnostaa. Paikallisesta urheilusta BB-88 pelejä ja tuloksia.

Tuula:

  1. Olen katsonut kaikki Suomen ottelut. 2. Kultaa, tietenkin! 3. Mukava seurattava, tapahtuu paljon, suomalaisten menestys innostaa, myös NHL:ssä. 4. Satunnaisesti kaikkia lajeja.

Mikko:

  1. Tällä kertaa en lainkaan, aiemmin jonkun verran. 2. Nyt en osaa vastata, yleensä odotan Suomen pärjäävän. 3. Iso panostus juniorityöhön. 4. Lähinnä formuloita, silloin tällöin eri lajien loppuotteluita.

Tiina:

  1. Olen seurannut, mutta melko vähän. 2. Suomella mahdollisuudet menestyä hyvin. 3. Lähes jokainen on joskus luistellut ja pelannut mailapelejäkin. Lajia on helppo seurata ja sitä on paljon tarjolla. 4. Seuraan paljon. Jalkapalloa (Manchester C), hiihtoa, jääkiekkoa (olen Kärppä-fani), mäkihyppyä, rallia, pyöräilyä ja snookeria.

Veikko:

  1. Seuraan paljon, lähes kaikki TV-pelit. 2. Hopeaa tulee. 3. Lajiliitto toiminut todella hyvin. 4. Seuraan lähes kaikkia olympialajeja ammattilaisen otteella.

Juha:

  1. Kaikki Suomen pelit. 2. Mitali tulee. 3. Muut lajit missä suomalaiset pärjäävät, eivät ylitä aina uutiskynnystä. Jääkiekon menestys ollut hyvää. 4. Seuraan muutakin, laidasta laitaan.

Satu:

  1. Kyllä. Vähintään Suomen pelit. 2. Näyttää hyvältä, vaikka päätyyn asti. 3. Se on jo vähän perinnelaji ja Suomen erinomainen menestys lisää suosiota. 4. Kyllä, etenkin salibandy monella tasolla ja MM-ralli. Hiihto ja yleisurheilu, lähinnä kansainvälisiä kisoja.

Heli:
Ei kiinnosta lainkaan, eikä ole näkemystä. En seuraa urheilua.

Mikael:

  1. Kyllä, Suomen pelit. 2. Mitalipeleihin mennään. 3. On satsattu kiekkoharrastukseen ja valmentajat ovat hyviä. 4. Seuraan MM- ja EM-tason kisoja lajeissa, joissa Suomi mukana.

Täysi tupa Kankkulan kaivolla

Mika Sankari
HARTOLA

Torstai-iltana 5. toukokuuta nautiskeltiin Jokirannassa laulukomediasta.

Kankkulan kaivolla kertoi kuvitteellisesta Kankkula-nimisestä maalaispaikkakunnasta, jonka keskuksena on se kuuluisa

Kankkulan kaivo. Kaivo sijaitsee hulppean määritelmän mukaan “luonnonkauniilla paikalla Pajunköyden ja Luikurin välisen valtatien varressa, Lööperin notkossa, täsmälleen jossakin etelän ja pohjoisen rajamailla”.

Sarjaa esitettiin Yleisradiossa 1958-70. Jaksot olivat rakenteeltaan parodioita suorista radiolähetyksistä. Kuunnelman pohjalta tehty musiikkikomedia Kankkulan kaivolla- elokuva vuodelta 1960 keräsi suuren yleisön, mutta murskatuomion kriitikoilta.
Näytelmässä oltiin suuren juhannusjuhlan tunnelmissa.
Suulas kukkakauppias Manta Neulanen (Merja Kuisma) ilmaantui ensimmäisten joukossa paikalle.
-Luikurissa olin kaksi päivää ompelemassa. Tuli kohdattua paha maailma, jossa juorut kulkevat nopsaan, ja ihmissuhdekuviot vaihtuvat tuhkatiheään.

Toisin kuin alkuperäisversiossa, paikalla ei nähty pääroolissa ollutta Tippavaaran vanhaa isäntää. Sen sijaan hänen tilallaan olivat Tippavaaran emäntä ja poika. Isäntä oli kuulemma poissa harrastustensa (lue pontikankeiton) parissa. Isännän tapaan myös emännän jutut kääntyvät äkkiä pontikankeiton puoleen.
“Pitkä matka Tippavaaraan”- käännöslaulun tahdissa poika (Teuvo Oinas) ilmestyi paikalle. -Simaa ilman sitruunaa tahtoo hän.

Suvussa se kulkee…

Kaikkia alkuperäisen Kankkulan kaivon hahmoja ei muutenkaan nähty lavalla.

Kauppias Romppanen kävi hauskuuttamassa jutuillaan ja lauluillaan, toisin kuin alkuperäiskuunnelmassa, jossa hän pysyi taustalla ollen silti alati keskustelun aiheena.

Synnöve Pullo – muotitietoinen liikenainen yritti piipahtaa lyhyesti lavalla.
Yleismies Jantunen- paikallinen keksijä, joka alan asiantuntija, omasi hieman Koskelan Vilhon tapoja.

Huumorin ohella kuunneltiin humppaa esikuvan tapaan.
Trumpia muistuttanut hahmo tuli kertomaan väärennetyistä vaaleista.

Juhannusjuhlien kunniaksi kuunneltiin useampikin juhlapuhe. Juhlat huipentuivat Sexfactor-nimisen laulukilpailun merkeissä.

Tähtiä näkyi useampikin kappale, ja Tippavaaran emännän isänmaallinen puhe säväytti.
Toivo Särki, suursuomalainen tervaskanto säesti kisan osallistujia ja otti lahjakkaimmat hoiviinsa.

Seuraavaksi Jokirannassa esitetään sunnuntaina 29.5. Musikaali Agnes Alexandra – Rakkauden ruusutarha.

Kuvassa: Jokirantaan saapunut yleisö sai nauttia hyväntuulisesta laulukomediasta.

Perunaa ja hunajaa luonnonmukaisesti

Mika Sankari
HARTOLA

Hartolan 4H-yhdistyksen Maatila tutuksi- kerhossa tutustuttiin torstaina 28. huhtikuuta Kalhon Niituntiellä sijaitsevan Parikan luomutilan elämänmenoon.
Tilalla viljellään luomuna perunaa ja juureksia sekä tuotetaan hunajaa.

Yhdistystä edustivat hallituksen puheenjohtaja Hannu Kemppi ja toiminnanjohtaja Elisa Korsoff.

Karhu olikin hiljattain käynyt vieraisilla etsimässä hunajaista saalista. Mehiläistarha on aidattu otsovaaran takia.

-Valtaosin tilan tulot tulevat kuitenkin perunasta, Anna-Liisa ja Ari Parikka kertovat.

Tilan asiakkaita ovat monet Hartolan ja Sysmän ravintolat ja pitopalvelut. Tila tekee yhteistyötä myös mm. Sysmän Luomuherkun kanssa.
140 neliön kokoisessa työtilassa perunashow pyörii ympäri vuoden.

-Lisäaineita ei käytetä, joten perille toimitetut ja valmiiksi kuoritut perunat on käytettävä kolmen päivän kuluessa, he korostavat.
Perunankuorimakoneesta kuljetinta pitkin saapuvat, kolmen hehtaarin alalla viljellyt perunat on vielä viimeisteltävä kuorimaveitsellä. Viereisessä keittiössä perunoita lohkotaan ja käsittelemättömänä myytävää hunajaa tölkitetään.
Muulloin kuorimiset ja valmiiden perunoiden toimitukset perille asiakkaille tehdään 3 kertaa viikossa. Kuorimisessa menee 3-4 tuntia päivässä. Sesonkiaikana työskennellään 4-5 päivänä viikossa, jolloin työn ääressä menee pariskunnalla kymmenenkin tuntia päivässä.

Joulun alla on Parikan perunateatterissa käynnissä vuoden kiivain tuotantoaika.
-Menee paljon laatikoita ja muuta vastaavaa, Ari kertoo.

Hunajarintamalla tuotanto alkaa juhannuksen jälkeen ja elokuussa poistetaan mehiläispesistä hunajakennot ja lingotaan hunajaa. Luomusokeria käytetään mehiläisten talviruokintaan. Mehiläisvahasta valmistetaan mm. kosmetiikkaa ja kynttilöitä.

Lauantain (7. toukokuuta) REKO- ringistä Parikoilta pystyy ostamaan mm. pitopöytään erinomaista, kiinteää Nicolaa, yleisperuna Noblessia ja soseperunaksi soveltuvaa Colombaa.

Tiedetyt maailmantilanteen heilahtelut ja niiden aiheuttama epävarmuus vaikuttavat luomutilalla asti.

-Se tekee menekin ennakoinnista vaikeaa. Nyt on kyllä reippaasti perunaa, Anna-Liisa sanoo.
Tilan tuotteita voi ostaa REKOn ohella mm. Lähiruokatori Heinolan Heilasta.
Seuraavan kerran Maatila tutuksi- kerho kokoontuu toukokuun lopussa. Seuraile Hartolan 4H-yhdistyksen ilmoittelua Facebookissa.

Anna-Liisa ja Ari Parikka esittelivät luomutilansa toimintaa mm. Hartolan 4H-yhdistyksen hallituksen pj. Hannu Kempille ja toiminnanjohtaja Elisa Korsoffille.
Anna-Liisa ja Ari Parikan perunat tilataan useinmiten kuorittuina.

Uusi Päijänne-olut jo myynnissä Päijänteen alueella

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Uusi pienpanimo-tuote on tullut äskettäin myyntiin tietyissä alueemme myyntipisteissä. Sen nimi on Päijänne-olut. Muun muassa K-Market Suvituuli, Navetan Sivukonttori, Luhangan Kyläkauppa ja Ravintola Reeti myyvät sitä jo. Kun Pinxinmäki aukeaa, Päijänne-olutta saa myös sieltä.

Päijänne-olutta myy ja valmistaa Oma Panimo Hyvinkäältä. Kyseessä on Päijänteen puhtaaseen veteen tehty lager-tyyppinen olut, ja se on myynnissä vain Päijänteen alueella Jyväskylästä Lahteen. Myös Heinolasta sitä saa.

Idean takana on Jussi Leimio. Hänen mukaansa Päijänteen alueella voisi olla jotain uniikkia tarjottavaa, mitä muualla ei ole. Tavoitteena on myös pitää Päijänne puhtaana ja elävänä, mikä onnistuu parhaiten hyvällä yhteistyöllä Päijänteen alueen toimijoiden kanssa. Paikalliset, yksityisomisteiset, uniikit kaupat ja ravintolat ovat tässä avaintoimijoita.

Jussi Leimio kertoo Päijänteen upean luonnon omalla tavallaan inspiroineen kokeiluun. Päijänne herättää ajatuksen puhtaudesta ja raikkaudesta. Oluttyypeistä lager sopii mielikuvaan parhaiten, ja ovathan suomalaiset hänen mukaansa nimenomaan lagerin ystäviä.

-Ajatus on pyörinyt päässä jo pitkään. Olen itse Päijänteen veneilijä. Vanha puupaatti löytyy Ilolan rannasta. Veneillessä tuli mieleen voisiko tehdä jotain paikallista, jotain mitä saisi vain Päijänteen alueelta. Suuret olutbrändit, jopa suomalaisetkin, saattavat löytyä ulkomaiden marketeistakin. Toisaalta pienpanimot ovat olleet kovassa nosteessa. Siitä se idea tuli – tehdään Päijänne-olut, kertoo Leimio.

-Nyt on ensimmäinen vaihe takana, eli tuote on saatu myyntiin. Toinen vaihe on katsoa, maistuuko se asiakkaille. Jos ei tykätä, se on tietenkin iso vastalause, Leimio tuumii.

-Ajatuksena ei ollut ihan pelkkä sesonkituote. Talvi on tietenkin hiljaisempaa ja menekki varmasti vähäisempää. Mutta katsotaan nyt. Aika kova hommahan tämä on kaikkine asiaan liittyvine koukeroineen ollut, ennen kuin ollaan tässä pisteessä, että tuotetta saa jo. Joten toivotaan, että tästä tulee monivuotinen tuote, Jussi Leimio pohdiskelee.

Lippukuntalaiset kevätleirillä Liikolassa

Mika Sankari
SYSMÄ, HARTOLA

Viime viikolla vietettiin Partioviikkoa, joten lippukunnan jäsenet pukeutuivat sen kunniaksi esimerkiksi partiohuiviin koulupäivisin. Partioviikko ajoittuu aina sille viikolle, jolloin on partiolaisten suojelupyhimyksen ja esikuvan eli Pyhän Yrjön päivä (23.4.). Partioviikon somehaasteessa pyydettiin ottamaan kuvat partiolaisena ja arkiasussa.

Vuoden alussa (11.1.) viisi vuotta täyttänyt Hartolan ja Sysmän partiolaiset yhdistävä Partiolippukunta Tainionvirran Taimenet jatkaa vireällä linjallaan.

Lippukuntalaiset kokoontuivat viikonloppuna kevätretken merkeissä Ison Kivijärven rannalla. Lohikäärmeliput johdattivat tulijan paikalle Kivijärventietä pitkin.

Kesäkuusta lähtien lippukunnanjohtajana toiminut Nina Hakala johti kolmipäiväistä viikonloppuretkeä Liikolan viileissä maisemissa. Seikkailijoiden oma kevätretki ja koko lippukunnan sunnuntainen Yrjönpäivän retki huipensivat viikonlopun.

-Meillä on nyt reilut viisikymmentä jäsentä eli tilanne on hyvä. Uusia jäseniä on tulossa antamaan partiolupauksensa, Hakala kertoo tyytyväisenä.

Leiriläiset yöpyivät puolijoukkueteltassa ja ruokaa valmistettiin tuttuun tapaan trangioilla. Leikitkin kuuluvat olennaisena osana partiotoimintaan.

Lauantainen seikkailijoiden retki suuntautui Isolta Kivijärveltä Kuunteluvuorelle.

Kaikki partiolaiset eivät valitettavasti päässeet paikalle, mutta järven rannalla touhuttiin porukalla ahkerasti vielä leirin päätöspäivänä.

Teatteriesityksen avulla havainnollistettiin Pyhän Yrjön legendaa. Legenda Yrjöstä ja lohikäärmeestä periytyy myöhäiskeskiajalta. Hahmosta ei ole historiallisia todisteita, joten hänen tarinansa pohjautuu legendojen varaan.

Reetta Uusi-Kytölä luki tarinaa, ja leiriläiset eläytyivät rooleihinsa, jotka vaihtelivat Pyhän Yrjön ja eläinhahmojen välillä. Näyttelijöiden roolit saatiin selville arpomalla. Näin jokaiselle leiriläiselle löytyi oma rooli.

Kaikki partioaikuiset sekä samoajat Uusi-Kytölä ja Alma Hakala ohjeistivat nuoria miekkojen ja kilpien valmistamisessa.

-Ne ovat tarpeen lohikäärmeiden hyökkäyksiä torjuttaessa.

-Monien kilpailujen ja leiritapahtumien ohella kesä huipentuu partiolaisten suurtapahtuman merkeissä, lippukunnanjohtaja kertoo.

Kajo 2022 on Suomen Partiolaisten järjestämä kahdeksas suurleiri eli finnjamboree, joka kerää tuhansia partiolaisia Evon metsiin heinäkuussa.

Kuvassa: Nina Hakala on toiminut Tainionvirran Taimenten lippukunnanjohtajana viime kesästä lähtien.

Juha Hakala avusti partiolaisia miekkojen ja kilpien rakentamisessa.