Rinneravintola Purnu uudistui

Mika Sankari
HARTOLA

Hiihtokeskus Purnun laskettelukausi päästiin aloittamaan perjantaina 15. tammikuuta eli noin kuukautta aikaisemmin kuin viime vuonna.
Vuokraamossa noudatetaan koronakäytäntöjä eli siellä saa olla yhtäaikaisesti korkeintaan viisi henkilöä kerrallaan. Pelkät hissiliput ostetaan lippuluukun kautta. Värivalo oven vieressä kertoo tilanteen eli vihreän valon palaessa tilaa löytyy.
Purnun lähistöllä Vuorenkyläntien (6134) varrella sijaitseva suosittu Kahvila Kivibaari on kiinni talvisin.
Jo viime talvena yrittäjä Sampsa Ahosta pyydettiin pitämään rinnekahvilaa Purnuun. Nyt asiat sujuivat siihen malliin, että kahvila avattiin laskettelukautta edeltävänä päivänä.

Lue lisää aiheesta Lähilehdestä nro 3/2021.

Metsä houkutteli ammattiin

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Juha Gullsten on Lapin poika, syntymäpaikka keskellä korpea Kittilän Helpinkylässä. Metsä alkoi heti ulko-ovelta, joten luonto kaikkine elementteineen tuli tutuksi pienestä pitäen. Gullstenin perheeseen syntyi seitsemän lasta, neljä poikaa ja kolme tyttöä. Veljessarjan nuorimpana (synt. -64) Juha lähti jo nuorena vanhempien veljien mukana metsätöihin ja siltä pohjalta metsurin ammatti oli hänelle luontainen valinta.
– Ensimmäiset palkkalistat metsätöistä ovat vuodelta 1982, mutta jo sitä ennen opettelin ammattia vanhempien veljien mukana.
Hirvaalan Metsäkoulun Juha kävi vuonna 1983 eikä työuraan mahdu metsurin ammatin lisäksi mitään muita töitä.

Lue lisää aiheesta Lähilehdestä nro 3/2021.

Museoviraston runsas kuva-arkisto nähtävillä verkossa

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Museovirastolla on peräti yli 18 miljoonan kuvan arkisto 1500-luvulta tähän päivään. Sitä digitoidaan vähitellen verkkoon kaikkien kansalaisten käytettäväksi. Virasto on digitoinut niistä tässä vaiheessa yli 200 000 painokelpoista valokuvaa. Esillä on lähinnä sellaisia kuvia, joissa tekijänoikeudet ovat umpeutuneet tai joissa tekijänoikeus on virastolla itsellään.

Kuvakokoelmapalvelu avattiin yleisön käyttöön neljä vuotta sitten, jolloin verkossa pääsi katsomaan ja lataamaan niistä itselleen näyttökuvia. Jos niistä halusi painokelpoisia versioita, piti ne tilata maksua vastaan erikseen. Museovirasto kuitenkin päätti, että kuvat annetaan painokelpoisina kaikkien käyttöön.

Kuvia on nähtävissä verkossa Finna-palvelussa, jossa niiden etsiminen vaatii jonkin verran vaivannäköä. Kuvan tai kuvia löytää kirjoittamalla hakukenttään mihin tahansa aihepiiriin viittaavan sanan. Tiedonhakupalvelun kautta pääsee käsiksi museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitaalisiin aineistoihin. Etsimisen helpottamiseksi Museovirasto on avannut Finnaan oman hakusivunsa osoitteeseen museovirasto.finna.fi.

Siellä on valokuvia myös Museoviraston arkeologisista esinekokoelmista ja Suomen kansallismuseon kokoelmista. Kokoelmiin kuuluvat yhtä lailla laajat Journalistisen kuva-arkiston eli JOKAn kokoelmat, jotka sisältävät lehtien uutis- ja viihdekuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Tunnetuin vastaavantyyppinen palvelu on varmaankin Puolustusvoimien SA-kuva-arkisto.

Kuvapalvelu on erittäin hyvä tapa pitää historiaa ja kulttuuriperintöä yllä myös paikallisella tasolla. Hartolan ja Sysmän osalta palvelusta löytyy runsaasti mielenkiintoisia otoksia, joista kuva-arkistoa katsova voi mm. päätellä yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksia meidän kulmilla ja ihastella vanhoja maisemia rakennuksineen. Sysmän kohdalla korostuvat myös arvokkaat rahalöydöt, niistä on paljon kuvia.

Täysin täsmällinen haku ei kokeilun perusteella kuitenkaan ole, mutta pääosin erittäin toimiva. Ohessa muutama esimerkki haun antamista tuloksista. Kaikkiaan niitä löytyy yhteensä satoja pelkästään hakusanaa “Hartola” tai “Sysmä” kuvapalvelussa käyttämällä, kuten tätä juttua varten tehtiin.

Kuvassa: Hartolan osuuskauppa ja osuuskassa vuonna 1953.

Sisäkuva Hartolan vanhasta kirkosta 1900- luvun alusta.
Hartolan vuonna 1693 valmistunut vanha kirkko 1900- luvun alussa. Kirkko siirrettiin Pertunmaalle vuonna 1928.
Sysmän Korkeasaaren salmen lossia ohjaa nuorimies Heikki Kitinprami (edessä) ja Erkki Kaikkonen Särkilahden kylässä Sysmän kunnassa 26.7.1964.

Lisää kuvia Hartolasta TÄSTÄ

Lisää kuvia Sysmästä TÄSTÄ

Myötätuulessa kohti kesää

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kauppiaspariskunta Miika Ihander ja Telma Seljavaara aloittivat Sysmän K-Supermarket Suvituulen kauppiaina 12.1. 2020. Ensimmäinen vuosi on nyt takana. Uusia kauppiaita varoiteltiin aluksi hiljaisista talvikuukausista, mutta arki näyttikin toisenlaiselta.


– Yllätyimme heti, kun vuoden ensimmäiset kuukaudet eivät niin hiljaisia olleetkaan. Tietysti meillä oli niin paljon kaikkea tekemistä, että emme ehtineet edes hermostua.
Sitten tulikin korona ja kauppiaan rooli meni uusiksi. Keskolta ja THL:ltä tuli koko ajan nopeita ohjeita, joita piti tarkkailla ja toteuttaa.


Korona-aika ei heikentänyt myyntiä. Paikkakunnalle tuli vapaa-ajan asukkaita, jotka kävivät ostoksilla harvakseltaan, mutta ostivat kärryt täyteen tavaraa. Kauppiaatkin olivat valmistautuneet hyvin poikkeusaikaan, henkilökunta oli tullut tutuksi ja tietyt uudistukset oli saatu tehtyä juuri ennen epidemiaa. Ruokatavaroiden kotiinkuljetuskin järjestyi. Tiettyjen tuotteiden hamstraaminen yllätti; jauheliha, säilykkeet ja vessapaperi tekivät kauppansa.
Uudet kauppiaat olivat täydentäneet valikoimia ja uusineet myymälän ilmettä alusta lähtien. Ensin uusittiin pullojen palautuskone, sitten juomaosasto ja paistopiste.


– Hyllyihin lastattiin yli 500 uutta tuotetta ja meistä tuli oikea ruokakauppa!

Ihander ja Seljavaara pyrkivät pitämään lähituotteiden osuuden kattavana. Tällä hetkellä asiakkaille tarjotaan ainakin Ristellin lihatuotteita, Hellqvistin puutarhan ja Tarja Lehtosen tuotteita. Kanavan Panimon olut on suosittua ja Pekan Leivän tuotteet ovat olleet koko ajan hyllyissä.


Herkkutori on yksi K-Supermarketin hittiosasto. Kauppiaat ovat lisänneet torin valikoimiin paikan päällä valmistettua ruokaa, äyriäisiä kesällä ja jouluaikaan mm. mätiä. Herkkutorin tuotteiden tuoreuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Kaupan sisätiloissa pyritään toteuttamaan koko ajan pieniä, asiakkaita kiinnostavia ja kaupan ilmettä piristäviä muutoksia.


– Seuraavana on vuorossa hevi -osaston (hedelmät, vihannekset) uuden ilmeen rakentaminen.

Kokonaisuudessaan ensimmäinen vuosi oli uusien kauppiaiden mukaan ennakoitua parempi. Kaupankäynti Sysmässä on ollut leppoisaa, toisin kuin kaupungissa.

– Asiakkaista on tullut kavereita ja kohtaamiset ovat tuttavallisia. Täällä on mukava toimia kauppiaina.

Kuvassa: Kauppiaspariskunta Ihander ja Seljavaara asettuivat kuvaan herkkutorin eteen asianmukaisesti kasvomaskein varustettuina.

Tarina alkoi parista vaatepussista

Mika Sankari
HARTOLA

Heikki Leisti aloitti kirpputoritoiminnan kahden vaatepussin ja yhden rekin voimin Koskisen liikepalatsissa 15 vuotta sitten. Nykyinen Kirpputori Runsaudensarvi on tunnettu aiemmin myös Hempan supermarkettina ja Elämysbasaarina.
Hän on tyytyväinen liiketilaansa ja kiittelee samaan hengenvetoon Lasse ja Mirka Koskista, jotka ovat auttaneet hänet pahimpien karikoiden yli.


-Kirpputorini on aikojen kuluessa muuttanut muotoaan ja jotain on jäänyt pois matkan varrella. Esimerkiksi lasten vaatteille ei löytynyt riittävästi kysyntää ja miestenpukujakin käytetään kerran kesässä, ja se korostuu vielä tällaisena aikana, Leisti kertoo.
Liikkeen tarjonta on tosiaan päivittynyt koko ajan ja se on hyvinkin nimensä mukainen. Ennen siellä oli myös “kirjasto” ja nytkin kenkiä sun muuta löytyy, mutta pääosassa ovat selkeästi naisten vaatteet.
Vintagevaatteet ovatkin tällä hetkellä tärkein osa Runsaudensarven valikoimaa. Kirpputori saa myös vanhoja vaatteita lahjoituksena ja ne menevät Leistin mukaan välittömästi ovesta ulos eli kauppa käy.
Kuolinpesistä tulee arvokasta tavaraa, esimerkiksi käsitöitä, joiden arvoa ei heti ymmärretä. Tässä vaiheessa vuotta näkyy jokunen joululahjakin lisänä Leistin valikoimissa.
-Voitontavoittelun sijaan Runsaudensarven idea on lähempänä alkuperäistä kirpputorin tarkoitusta eli hyvän mielen tuottaminen on tärkeää, sillä se ei ole muilta pois, Leisti kuvailee.

Suuri persoona Hemppa on tuonut positiivista julkisuutta kunnalle uusimman Madventures-kirjan Riku Rantalan ja Aki Palsanmäen eli Suomen huutokauppakeisari -ohjelman myötä. Niistä hän on saanut kiitosta kunnanjohtoa myöten.

-Akin pitäisi tulla käymään vielä uudestaan, kunhan korona helpottaa, Leisti sanoo.
Kaupungista asti käy asiakkaita Hempan kirpputorilla katsomassa, koska siellä ei heidän kertomansa mukaan ole tämäntyyppistä paikkaa.
-Erityisesti nuoret asiakkaani oivaltavat paikan idean hyvin, isäntä kiittelee.
Kesän loppu on aina paha hetki ja häneltä kysytään vuosittain siinä vaiheessa jatkosuunnitelmista ensi kesän suhteen.

-Se riippuu yläkerran isännästä, enhän minä voi sitä varmaksi tietää, Leisti kertoo vastaavansa kysyjille.
Talven sulaessa kevääksi vapaa-ajan asukkaiden paluu tuo kuitenkin aina itkun silmään. Kesä on pelastettu!

Kuvassa: Heikki Leisti on pitänyt kirpputoria samassa kiinteistössä viidentoista vuoden ajan.