Posti ei tule aina perille, missä mättää??

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Posti laajensi keväällä sanomalehtien varhaisjakeluaan. Jakelusepät Oy:n varhaisjakelutoiminnot siirtyivät näin ollen Postin hoidettaviksi Päijät-Hämeessä. Osa työntekijöistä siirtyi vanhoina työntekijöinä Posti Palvelut Oy:n palvelukseen. Muutoksen yhteydessä luvattiin, että lehtien tilaajille muutos ei näy ja jakeluajat pysyvät ennallaan. Aivan näin kitkattomasti asiat eivät ole kuitenkaan sujuneet, ja Lähilehden tilaajilta on saapunut vihaista palautetta eri kanavia pitkin. Erityisesti taajamien ulkopuoliset alueet ovat kärsineet useaan otteeseen viivästymisistä. Yritimme selvittää, mistä asia voisi johtua.

Ongelmia Lähilehden jakelussa
Viimeisten kuukausien aikana ilmenneitä jakeluongelmia ovat olleet mm.
-Taajama-alueen ulkopuolella pieleen mennyt Kesänumeron täyspeittojakelu
-Roskiksista löytynyt jakamattomia lehtinippuja
-Väärään osoitteeseen toimitettuja lehtiä
–> Seurauksena kymmeniä valituksia ja reklamaatioita lehdestä riippumattomista syistä.

Päivi Salonen, Posti Oyj
-Hartolan ja Sysmän alueista monien muiden kuntien ohella vastaava Pauli Hirvonen on nyt lomalla, ja toimin hänen sijaisenaan. Tunnen viimeisimmän (heinäkuisen) tapauksen parhaiten. Silloin lehdet eivät saapuneet meille tänne Lahden päähän ollenkaan jaettaviksi. Vika oli sillä kerralla Helsingin päässä, koska Postin ohjauskeskuksesta ei jostain syystä lähtenyt mitään lähetystä eteenpäin. Se ei valitettavasti tullut jakoon, ja kyseinen prosessi on käyty läpi tarkasti. Varmistuksia tehdään, ja asiaan kiinnitetään isoa huomiota. Lehti saa sille kuuluvat palvelunsa. Työvoimatilanne on hyvä vastuualueella, eikä lehtien saapuminen ole siitä kiinni. Jakajilla on käytössään oma (postimobiili)sovellus, jonka avulla he hoitavat jakelunsa.

Jakajan näkemys
-Esa Jakelut vaihtui Jakeluseppiin, ja sitten Posti Palveluiksi. Tuntuu, että ei se ainakaan paremmaksi ole mennyt näiden muutosten myötä. Päiväposti lajitellaan Heinolassa, ja tuodaan sieltä valmiiksi lajiteltuna jakajille. Siellä ei osata kuitenkaan huomioida paikallisten asukkaiden muuttoja ja muita paikallisten jakajien tietämiä asioita. Näin ollen jakeluvirheet sekä viivästykset lisääntyvät ja se aiheuttaa turhaa työtä. Sairaslomat ruuhkauttavat entisestäänkin pienellä porukalla tehtävää työtä. Taajama-alueiden varhaisjakelussa taas toimitaan entiseen tapaan eli lajitellaan lehdet itse ja lähdetään sen jälkeen jakamaan. Saa nähdä, mikä seuraavaksi muuttuu. Ihan varmasti jotain tapahtuu.

Toimitus vastaa
-Ongelmista on reklamoitu tämän vuoden aikana useaan otteeseen Postin suuntaan, mutta vastauksia on saatu niukanlaisesti.
-Jakeluongelmat ovat pääasiassa johtuneet Postin toiminnasta.
-Teemme kaikkemme, jotta asiakkaat saavat lehtensä, kuten kuuluukin.

Lähilehteä julkaisevan Sysmän Sanomat Oy:n toimitusjohtaja Marttina Lallukka on pettynyt postin toimintaan.
– Ensimmäisen jakeluhäiriön reklamaatioon mikä koski kesänumeron laajaa jakelua, Posti vastasi ja lupasi tutkia häiriön syyt ja tehostaa jatkossa jakelua. Viimeisiin reklamaatioihin olemme saaneet vastaukseksi ”inhimillinen virhe”, joka tuntuu nyt neljännen kerran sanottuna jo tekosyyltä.

Lallukka tähdentää, että kaikki jakeluun liittyvät häiriöt koituvat viimekädessä lehden maksettavaksi.
– Harmillista on se, että jakeluvirheitä epäillään monta kertaa ensimmäiseksi lehden tekemäksi. Lähilehti lähtee aina ajallaan painoon ja jakeluun, joten tältä osin ei lehden ilmestymiselle normaalissa aikataulussa synny minäänlaisia viivästyksiä eikä muita häiriöitä.

Hartolassa kuntopesiksen turnaus

Teksti Pelinjohtaja J-M Marttila
Kuvat Marjut Virlander

Hartolan Pallo (NMKY) isännöi su 24.7. ensimmäistä Keski-Suomen alueen kuntopesisturnausta. Samaan turnaussarjaan kuuluu Jyväskylän Valopalo ja alun perin oli sarjaan ilmoittautunut toinenkin Jyväskylän joukkue, mutta se ei nyt saanut joukkueita kasaan. Sysmän Sisu saatiin mukaan turnaukseen vierasjoukkueena, mikä oli kaikille pelikokemusten kannalta ehdottoman hyvä juttu.

HaPa oli asettanut omaksi tavoitteekseen onnistua joukkueena ja saada onnistumisia ilon kautta eri pelitilanteissa. Paikalle tullut yleisö haluttiin myös saada viihtymään pitkästä aikaa pesiksen parissa.

Turnauksessa pelattiin sovelletuilla tenavapesissäännöillä, naisten pallolla ja naisten kentän mitoilla. Joukkue sai nimetä 9+3 pelaajaa ja jokaisessa sisävuorossa kaikki saivat käydä lyömässä, vaikka kolme paloa olisi jo ehtinyt syntyä. Lisäksi vielä etulaittoman raja oli kotipesäalueen suora viiva, mikä helpotti lyönnin onnistumista verrattuna etukaaren käyttämiseen rajana, kuten normaalisti.
Joukkueessa täytyi olla kentällä vähintään kolme naispelaajaa ja vain maakuntasarjatason aktiivipelaajia sai olla enintään kaksi.

HaPa-SySi 5 – 14
Alkulämmittelyvaiheessa oli jo nähtävissä, että SySi:llä on pelikokemusta omaava, miesvoittoinen porukka ja muutamilla HaPassa alkoi jo hieman etukäteisjännitys nousta. Ulkokentällä hieman sähellettiin ja lyönnit poimi SySin ulkokenttä tehokkaasti. SySi voitti HaPan juoksuin 5-14. Hapan juoksuista yksi tuli lyötynä, muut vapaataival- tai harhaheittojuoksuina. SySi löi tasaisesti joka vuorossa ja ottelun tehokkaimmat mailan varressa olivat Tomi Jokinen ja Timo Salonen.

Valopalo-SySi 8 – 9
Joukkueiden peli oli tasainen viimeisen tasoittavan vuoroon asti ja lopulta Sysi punnersi voittoon tarvittavan juoksun ja kolmen vuoroparin ottelu päättyi. Pientä kuittailua yritettiin saada tuomareiden Kari Asikainen (PT) – Kari Pesonen (ST) suuntaan, mutta se kuuluu tiukan ottelun henkeen. Tässä ottelussa Valopalon tehokkaimmat olivat Kimmo Harju, Ida Meriläinen ja Mika Laulainen lyöntivuoroissa. SySin onnistujia lyönneissä olivat jokereina pelanneet Mika Saarinen ja Tuomas Salonen.

Valopalo-HaPa 13 – 6
HaPa pysyi vielä ekan vuoron kyydissä, mutta toisessa ja kolmannessa tasoittavassa vuorossa Jyväskylän porukan etumatkaa ei saatu kurottua kiinni. HaPan lyönneissä Jani Pesonen oli tehokkain ja myös Miikka Kähönen sekä Tuomas Kilpinen onnistuivat. Tuodut jakautuivat sitten ykköskärjen kiituri Igorille, vaihtaja Ansulle, Jani Tonterille, Kimi Elfengrenille, Santtu Tervalalle ja Satu K. Mäyrälle. Valopalon tehokkaimmat olivat Kimmo Harju, Jaakko Pynnönen ja Suvi Hölttä.

HaPasta turnauksen pelaajina palkittiin lukkari/vaihtaja Ansu Harjula ja kärki/koppari Igor Estafeev. HaPan pelinjohtaja J-M Marttila on tyytyväinen joukkueen rohkeuteen, osaamiseen ja intoon pelata pesäpalloa ja saada Hartolaankin pelejä vanhojen perinteiden nostattamiseksi.

Paljon on menty eteenpäin viime keväästä, jolloin aloitettiin perusasioista. Talvella KunkkuAreenallakin treenattiin 1-2krt/kk ja kyllä se näkyy.

-On aivan mahtavaa kun joukkueen lisenssipelaajien määrä on 16 pelaajaa (9N+7M), ikäjakauma 16-vuotiaista yli 60-kymppisiin, yhdessä hauskaa lajin parissa, missä onnistumiset vaativat paljon toistoja ja erilaisille fyysisille ominaisuuksille on käyttöä.

-Jatkamme Soriksen kentällä treenejä keskiviikko- ja sunnuntai-iltaisin, nyt taas tiedämme, mitä pitää harjoitella ja turnauspelit jatkuvat ensi lauantaina 30.7. Jyväskylässä. Kiitos yleisö, kioski, vastustajat, toimitsijat, tuomarit ja ottelusponsori KuninkaanPortti Hartola!

Kuvissa: Sinipaitaiset HaPa, keltapaitaiset Sysmän Sisu (SySi) ja punapaitaiset Valopalo Jyväskylä.

PLUPS sai lahjoitusmetsän Sysmästä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS on saanut Heikki Seppälältä lahjoituksena kolmen ja puolen hehtaarin suuruisen vanhan maa- ja metsätilan Sysmän Taipaleen kylästä. Tila sijaitsee Vintturintien läheisyydessä rajautuen Hietalahdentiehen. Paikka kuvastaa hyvin entisajan vaatimatonta ja yksinkertaista elämää Sysmässä.

Alue nimetään tilalla Väinö Korpelan kanssa eläneen Saimi Korpelan mukaan Saimi Korpelan muistometsäksi. Saimi oli lahjoittaja Heikki Seppälän täti.

Tilan rakennukset ovat asumattomina ja ränsistyneet, ja luonnonarvot kehittyneet. Alueella kasvaa varttunutta monimuotoista metsää, muun muassa muhkearunkoisia kuusia, hienoja kilpikaarnamäntyjä ja vanhoja raitoja. Alueella on myös sammaleinen kalliojyrkänne, kukkaniittyä sekä metsäpuro pienine koskineen.

-Tila on lohkottu vaarilleni Liikolan Seppälän maista 1890-luvun lopulla. Omistukseeni Ojala siirtyi arvostamani Saimi-tädin perintönä. Lasteni kanssa ajattelimme, että lahjoitus säätiölle on sopivin tapa säilyttää muisto tädistä ja pienestä tilasta. Olen asunut tuossa mummolassani yhden kesän lapsena, kertoo Seppälää haastatellut PLUPSin koordinaattori Sirpa Rautiainen Heikki Seppälän muistelleen.

Asuessaan Ojalassa Heikki Seppälä oli 6-vuotias. Muistot ovat siksi hieman hataria. Hänellä on hyvät muistot Saimista sekä Loviisa-mummosta, mutta ei niinkään talon miesväestä. Seppälän poika on Sysmän kesäasukkaana Suurikylän tiellä. Myös Seppälän lapset olivat hyvin myötämielisiä Ojalan tilan lahjoittamiseen Päijänteen Luonnonperintösäätiölle.

Saimi Korpelan muistometsä on säätiön 20. suojelualue ja ensimmäinen lahjoituksena saatu alue Sysmässä. Säätiön suojelualueiden määrä Sysmässä nousee tämän alueen myötä nyt neljään.

Säätiöllä on Päijät-Hämeessä suojelukohteita myös Hartolassa, Asikkalassa ja Hollolassa. Lisäksi alueita on Kuhmoisissa, Jyväskylässä, Toivakassa ja Kangasniemellä. Suojelualueiden yhteispinta-ala on runsaat 440 hehtaaria. Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja retkeilyä Päijänteen ympäristössä hankkimalla alueita luonnonsuojeluun lahjoitusvaroilla ja ottamalla vastaan lahjoituksina metsiä, saaria, suoalueita tai muuta omaisuutta.

Kuvassa: Lahjoittaja Heikki Seppälä sekä nykyään PLUPSin konsulttina toimiva Marjo Kuisma.

Komea kivenjärkäle Ojalan tilalla.

”Hartolan Olohuone” tarjoaa kaikille jotain

Mika Sankari
HARTOLA

Pump-track -rata valmistui ripeään tahtiin käyttökuntoon viime viikolla ja tällä viikolla. Visantien varrella on aloitettu puiston maansiirtotyöt entisten kerrostalojen paikalle.
-Rataa saa jo käyttää, mutta rakennus- ja maisemointitöiden aikana on noudatettava varovaisuutta. Elokuun puolivälin jälkeen on vuorossa istutustalkoot, silloin yökasteet alkavat, MLL Hartolan ja Hartolan Marttojen aktiivit kertovat.

Esimerkiksi rusokirsikan ja koristeomenapuun tähdittämä, näyttävä puisto piristää tulevina vuosina Keskustien vartta.

Tulevan lauantain toripäivänä 16. heinäkuuta on tarjolla mahdollisuus osallistua hankkeeseen lahjoituksilla tai ilmoittautumalla mukaan talkoisiin. Nimiehdotuksia puistolle saa esittää torilla.
-Yritykset ja yksityishenkilöt voivat ostaa nimikkopuita alueelle ja tukea näin hankettamme.
Lauantaina myynnissä on mm. koristepuita ja erikokoisia pensaita.

MLL Hartola ja Hartolan Martat tulevat lähestymään kunnan yrityksiä ja yhdistyksiä. He kertovat niille tarkempia toimintaohjeita ja yhteystietoja lähiaikoina.

Hartolan kunta ei ole rahoittamassa hanketta, mutta on sitoutunut jatkossa ylläpitämään puistoa.

Hankkeessa tähän asti mukana olleille yrityksille lähetetään aktiivien toimesta runsaat kiitokset lahjoituksistaan.
– OP Järvi-Hämeen tuki on ollut arvokasta. Pump track-radan viereen rakennetaan kolme katosta. Versowood sekä Lehto Group ovat lahjoittaneet puutavarat niiden rakentamiseen.
Hartolan toimintakeskuksen porukka on ne valmistanut ja Lions Club Hartola tulee huolehtimaan pystyttämisestä.

Talkootyötä on tehty kunkin osaaminen huomioiden. Esimerkiksi rakennusinsinööri Tuomo Tuukkanen on suunnitellut puiston katokset.

Kirkkotien vastaiselle sivulle tulee parkkipaikka. Tilaa on varattu myös jumppalaitteille. Ne hankitaan, jos lahjoituksilla saadaan niille rahoitusta.

Sillä aikaa kun nuoret menevät ylös alas radalla, käytävää pitkin pääsee etenemään rollaattoreilla.
-Jokainen käyttää rataa omalla vastuullaan!

Petankkia ja bocciaa pääsee pelaamaan omalle kentälleen.
-Näin syntyy “kuntalaisten yhteinen puisto vauvasta vaariin yhteisöllisesti rakentaen”.

Tämän toivotaan synnyttävän tekijöiden keskuudessa kuntaan lisää yhteisöllisiä hankkeita.
PäijänneLeader-rahoitus kattoi noin kaksi kolmasosaa 150.000 euron arvoisen hankkeen kuluista.

“Hartolan Olohuoneen” nimellä kulkevan puiston virallinen nimi julkistetaan avajaisten yhteydessä. Todennäköisesti syyskuulle ajoittuva päivämäärä selviää myöhemmin.

Rippikoululaiset aurinkoisissa tunnelmissa

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Tainionvirran seurakunnan rippikoulu koostui tutuista elementeistä. Seurakuntayhteysjakso sisälsi vuoden aikana erilaisia tapaamisia ja tutustumiskäyntejä. Sen lisäksi leirijaksot järjestettiin perinteiseen tapaan Hartolan Leirikeskus Kompelonlahdessa.
Isoset olivat suurena apuna rippikoulussa ja leireillä. He oppivat siellä mm. ryhmänohjaamistä, vuorovaikutus- ja sielunhoitotaitoja.

Rippikouluun voivat osallistua 15 vuotta täyttävät tai sitä vanhemmat nuoret. Kouluun ilmoittaudutaan koulua edeltävän vuoden syksyllä. Aikuisille järjestetään tarvittaessa aikuisrippikoulu. Rippikoulun jälkeen voi osallistua syksyllä alkavaan isoskoulutukseen.
Konfirmaatiomessut järjestettiin sunnuntaina 10. heinäkuuta Hartolan kirkossa Katri Ylösen johdolla. Kolehtia kerättiin aiheeseen sopivasti nuorten perus- ja ammattikoulutukseen Suomen Lähetysseuran kautta. Tänä vuonna ripille pääsi seurakunnassa yhteensä 35 rippikoululaista.

Rippikoulu leireineen on nyt heillä takana eli Isä meidän- rukous, Kymmenen käskyä ja muut Katekismuksen opit tiedetään.

Messun jälkeen isosina toimineista Mia Ikävalko, Saara Lahti ja Aino Ruoppi ehtivät vaihtaa pari sanaa juhlaväestä vilkkaana kuhisseella kirkon pihalla.

Kyseessä oli Lahden mukaan hyvin energinen porukka.

Sara Moilanen ja Ella Sarvilahti kertoivat tuoreista riparilaisten tunnelmista. Juhlia oli jo odotettu paljon.
-Sysmäläisten ja hartolalaisten yhteisolo sujui hyvin ykkösriparilla, ja saimme uusia ystäviä.
Näin kävi, vaikka aluksi pelottikin, Sarvilahti aloitti.

-Ensimmäinen viikko tiiviisti yhdessä sujui hyvin ja riparilaiset hitsautuivat yhteen, Ruoppi lisää.

Seuraaville vinkkejä.

-Rennosti vaan heittäytyen mukaan, ja avoimin mielin tutustumaan myös naapurikylän uusiin tuttavuuksiin, kyllä se hyvin menee, Moilanen vakuuttaa.
Kesällä on hänelläkin tästä lähtien muuta tekemistä, sillä kesätyöt jatkuvat.

Tainionvirran seurakunnan nuorisotyönohjaaja Maarit Mannisen mukaan Sysmän poikiakin kaivattiin mukaan. Seurakunnassa toivotaan, että ensi vuonna molemmista kunnista osallistuttaisiin yhteisleireille.
-Nuorten toiveita kuunnellaan, hän sanoo.

Tämän vuoden hyvät kokemukset kannustavat tulevia rippileiriläisiä, sillä hyvä esimerkki on jo olemassa heitä varten.