Avainsana: ympäristö

Julkaistu

Mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa

Heli Oksanen
HARTOLA/SYSMÄ
 
Tänä keväänä kerätään jälleen roskia. Yle jatkaa Miljoona roskapussia -kampanjaa 15.4.-5.6.2024. Kyseessä on koko Suomen yhteiset siivoustalkoot. Miljoona roskapussia -kampanjan tavoitteena on innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstään roskia ja merkitsemään kerättyjen roskapussien määrät roskalaskuriin.
Roskalaskuri avautuu osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia.
 
Kampanja järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2023. Toiveena on, että ihmiset merkitsevät keräämiensä roskapussien määrän Miljoona roskapussia 2024 -kampanjasivustolle. Viime vuonna roskapusseja kertyi laskuriin 210 372. Tänä vuonna laskuri jatkaa tästä luvusta. Roskalaskuri avautuu maanantaina 15.4.2024 klo 9. Laskuri sulkeutuu ja kampanja päättyy 5.6.2024 klo 20.
 
Miljoona roskapussia -kampanja tulee näkymään ja kuulumaan Ylen kanavilla. Kampanjan kumppaneiksi on ilmoittautunut n. 140 kaupunkia ja kuntaa, myös Hartola ja Sysmä, useita ympäristön hyvinvointiin liittyviä järjestöjä sekä Opetushallitus.
 
Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa keräämällä roskia ja kirjaamalla kerätyt roskapussit laskuriin sen paikkakunnan kohdalle, josta roskat on kerätty. Väärinkäytösten ehkäisemiseksi roskapussien ilmoittamiseen tarvitaan Yle Tunnus. Suuremmat pussimäärät voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen miljoonaroskapussia@yle.fi. 
 
Roskapussi voi olla 25 litran muovipussi tai vaikka pienempi hedelmäpussi. Pääasia on, että roskia kerätään. Roskia kerätessä voi käyttää halutessaan roskapihtejä tai hanskoja. Kerätyt roskapussit voi laittaa sekajätteeseen. Kampanjaan voi osallistua yksin tai porukalla. Voi haastaa myös muita osallistumaan, esimerkiksi ystäviä, luokkatovereita, työkavereita tai järjestöjä.
 
Kampanjan etenemistä voi seurata somessa tunnisteella #miljoonaroskapussia.
Lähteet: Sysmän kunta, Yle ja Opetushallitus.
 
Kuvassa: Roskia kerätään luonnosta jälleen 15.4.-5.6.2024. 

Julkaistu

Opiston hakkuut

-Se oli inhimillinen erehdys, että lupa hakkuisiin jäi hakematta, sanoo Maija-Liisa Mamia.

Mamia kävelee Itä-Hämeen opiston takamailla, paikassa josta kaadettiin syyskuussa metsäkoneella kymmeniä puita. Nyt konetta ei näy, ja työt ovat pysähdyksissä. Hakkuut keskeytettiin 16. syyskuuta ja Hartolan ympäristölautakunta päätti viime torstaina tehdä niistä tutkintapyynnön poliisille.

Tutkintapyyntö tehtiin, koska opistoa johtava Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiö ei ollut hakenut maisematyölupaa. Sellainen olisi tarvittu, koska opisto sijaitsee asemakaava-alueella.

Maija-Liisa Mamia on säätiön hallituksen puheenjohtaja. Luvattomat hakkuut ovat henkilöityneet häneen.

-En ymmärrä, miten minulle tai kenellekään muulle hallituksen jäsenelle ei tullut mieleen, että hakkuisiin tarvitaan maisematyölupa, Mamia sanoo hiljaa.

Hän kävelee hiekkatiellä ja pysähtyy kahden korkean puukasan väliin. Jättimäiset kasat ovat täynnä halkaisijaltaan noin kymmensenttisiä koivuja ja havupuita: energiapuuta.

-Näin paljon puuta täältä lähti. Ennen opiston takapiha oli täysi ryteikkö, ei täällä voinut kukaan kulkea. Tarkoituksemme oli tehdä tästä puistomainen alue, jossa voisi järjestää vaikka kesäkonsertteja tai häitä, Mamia kertoo.

Energiapuukasojen takana ovat tukkipuut. Kasat ovat huomattavasti pienemmät, mutta juuri näistä kasoista opisto on saanut ärhäkkää palautetta. Valtaosa tukkipuista on suuria kuusia, mutta joukossa on myös lehtipuita.

Vanhojen jalojen lehtipuiden kaato sai osan kuntalaisista älähtämään. Mamia osoittaa kahta suurta runkoa.

-Nämä puut kasvoivat pallokentän laidalla. Niiden kaato on herättänyt eniten tunteita. Mutta me kairasimme ne ennen kaatoa ja totesimme, että ne ovat sisältä lahoja. Puut olivat vaarallisia, meidän on ajateltava oppilaiden turvallisuutta, hän kertoo.

Itä-Hämeen opiston puutarha ja puisto huvimajoineen on perustettu 1870-luvulla. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa paikka on merkitty arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. Puutarhasta ei kaadettu puita.

Vt. teknisen johtajan Pasi Hinkkurin mukaan alueen erityisyyden vuoksi maisematyölupaa varten tarvitaan lausunnot kunnan lisäksi myös Lahden kaupungin museolta, Päijät-Hämeen liitolta ja Hämeen ely-keskukselta.

-Lupa edellyttää myös laajempaa naapureiden kuulemista, Hinkkuri kertoo. AO-O