Avainsana: palvelut

Julkaistu

Hilkka Kemppi tarjoaa pullakahvit

Samuli Simula 
SYSMÄ

Keskustan kansanedustaja on kutsunut sysmäläiset aamukahville. 

  • Ihanaa että teitä on näin runsaasti paikalla. Osa on varmaan tullut varta vasten kuulemaan ja osa ajattelee, että pitääkö tässä vielä kuunnellakin. Jos tulee sellainen olo, että puhun liian pitkään niin saa nostaa käden ylös. Mieluummin minä lähden ulos kuin te, Hilkan säteilevän raikas aloitus saa kuulijat heti alkuun yhteiseen nauruun.

Päivän teema Sysmässä on talous, turvallisuus, luonnonvarat ja maalla pärjääminen.

Alueet eriarvoistuvat. Elinvoimakeskuksien keskittäminen Helsinkiin on virhe. Tukien keskittyessä kasvukeskuksiin joutuvat maaseudun kunnat taloudellisesti ahtaalle. 

  • Kekkosen viisaat sanat, ”Onko maallamme malttia vaurastua”. Ei pitäisi tehdä hätiköityä politiikkaa. Mikäli nopeasti leikataan esim. ennaltaehkäisevästä tuesta tai lähipalveluista niin kustannussäästöt valuvat Kela-kyyteihin tai ihmisten sairastavuuteen. Nuorten mielenterveysongelmat maksavat maallemme 11 miljardia euroa vuodessa, toteaa Hilkka tilanteesta.

Esimerkki hankkeesta joka ei sovi tämän hetken taloudelliseen tilanteeseen on Turun tunnin juna. Se palvelee pientä osaa väestöstä ja maksaa toteutuessaan 3,5 miljardia euroa. Tällaisten jätti-investointien sijaan rahaa pitäisi käyttää elvyttävään toimintaan esim. tukea rakennusteollisuudelle, mikä toisi lisää työpaikkoja.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan matka Japaniin avasi Hilkan silmiä. Japanilaisessa kulttuurissa läheisistä ja sukulaisista välittäminen vähentää huomattavasti mielenterveyspalveluiden tarvetta. Luontaisten ystävien ja kavereiden auttaminen oli muutama vuosikymmen sitten meilläkin tavallista arkea. Se yhteisöllinen henki tulisi löytää uudelleen ja lopettaa yksilöä ihannoivan uraorientoituvan elämäntyylin palvominen.

  • Kiitoksia. Vain yksi kuulija menetettiin joukosta puheeni aikana, lopettaa Hilkka.

Jälleen spontaania naurua. 

Avillan jälkeen Hilkka menee keskustelemaan yläastelaisien ja lukiolaisten kanssa kouluampumistapauksesta ja nuorten hyvinvoinnista. Päivän lopuksi hän vierailee ovitehtaalla kyselemässä vaikuttavatko työmarkkinariidat paikalliseen teollisuuteen.

Sysmäläisten terveiset eduskuntaan: Huoli terveyspalveluista, tiestön kunnosta ja valtion leikkauksista, jotka rasittavat rankasti kunnan taloutta, lähtivät Hilkan mukana Arkadianmäelle.

Kuvassa: Tällä viikolla juhlittiin myös kahvila Avillan 1-vuotissynttäreitä. Vasemmalta Terhi Rekola-Lehtonen, Hilkka Kemppi, Eija Järvinen.

Julkaistu

Yhdistysilta – keskiössä kestävyys

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan yhdistysillassa 11.4. oli teemana kestävyys. Hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen kertoi keskustelun pohjaksi teemaan liittyvistä asioista.

  • Hartolan strategiana on, että kuntamme tunnetaan ympäristöstään huolta pitävänä luontomatkailukohteena. Ilmastosuunnitelma on tekeillä ja kevään aikana kokoontuneen asukasraadin edellisessä tapaamisessa nousi esiin yhdistysten rooli – mitä jo tehdään ja miten yhdistykset voisivat edistää kestävää tulevaisuutta. Ympäristöviikko on 20.5.-5.6. ja siihen voisi saada jotain kestävyysaiheista ohjelmaa.

Asukasraadissa nousivat pääosaan ravitsemukseen liittyvät kysymykset. Kylien tapahtumissa on aikaisemmin ollut esillä perinteiseen ruokakulttuuriin ja satokausiajatteluun liittyviä asioita, joita voisi elvyttää. Kasvisten ja juuresten lisääminen ruokavaliossa vaatii taitoja, joita voisi opettaa kursseilla. Paikallinen REKO sai kehuja ja siitä pitäisi tiedottaa enemmän. Paikallisruokakursseihin saattaisi saada Leader-tukea. Avoimet maatilat –päivä ja vastaavat tapahtumat saivat kannatusta.

  • Myös kouluruokaa käsiteltiin. Nykyisin ruokapalvelusopimuksessa ei vaadita, että ainekset olisivat kotimaisia. Sopimus kilpailutetaan tulevana syksynä, jolloin tätä asiaa selvitetään. Kausiajattelu toimii kouluruokailussa ja koululaisten oma ruokaraati osallistuu kehitystyöhön.
    Tuotteistaminen voisi toimia ruokamatkailussa ja markkinoinnissa. Erilaiset leirit ja kurssit saattaisivat herättää kiinnostusta ja edistää kestävää ruokakulttuuria.
  • Nuorten kalastusleiri on ollut tosi suosittu. Planetaarinen ruokavalio on hyväksi sekä meidän terveydellemme että kestävälle kehitykselle.

Huttunen avasi keskustelun aiheesta. Paikalla oli seitsemän eri yhdistyksiä edustavaa henkilöä ja luultavasti jokaisella oli jäsenyyksiä useissa hartolalaisissa yhdistyksissä.
Päijät-Hämeen ympäristöviikon ohjelmaksi 4H:n toiminnanjohtaja Sari Mohr-Pölkki lupasi, että kesän avajaisiin (25.5.) järjestö organisoi taimien vaihtotapahtuman. Silmukka ry käynnistää samana päivänä kesän kirppisrallit.

Huttunen lupasi olla yhteydessä kouluun, että siellä huomioitaisiin ympäristöviikon julistekilpailu, johon osallistumisen takaraja on 22.4.

Hartolan Ladun Jussi Tiitinen kertoi 6-luokkalaisten pyöräilyretkestä Hotilan grillikatokselle. Retki toimii varaslähtönä Vellamon retkipyöräilyreitin arvonnalle. Reitillä 9.5.-26.9. pyöräilleiden kesken arvotaan Urheilu Valosen lahjoittama pyörä. Latu on myös esittänyt pyöräparkkia 4-tien Jari-Pekan bussipysäkille.

Ideoita löytyi urheiluvälineiden vuokrauksesta somettajien palkkaamiseen. Syksyn Kestävän kehityksen viikolle (23.-29.9.) voisi jo alkaa myös kehittää ohjelmaa.

Kuvassa: Vellamon retkipyöräilyreitti on pituudeltaan 71 km ja kulkee Hartolan ja Sysmän maalaismaisemissa asfaltti- ja hiekkateillä. Reitin varrella pääsee ihailemaan idyllisiä Tainionvirran ja Päijänteen maisemia.

Julkaistu

Mainostusasiat kuntoon

Samuli Simula
SYSMÄ, HARTOLA

Lehtemme asiakaspalaute. Aktiivinen lukija:

  • Toivon, että lehdessä olisi näkyvämpää ajankohtaista mainontaa tulevista tapahtumista.

Hän harmittelee, että huomaa ensi kertaa tapahtuman, kun lehdessä on kirjoitus menneestä konsertista. Lähilehdellä on Sysmä-Hartola paikallislehtenä vielä ensisijaisen tärkeä rooli tiedon välittäjänä.

Mediaa käytetään nykyään erilailla kuin ennen. Varsinkin nuorten tapa hankkia tietoa on muuttunut. Harvemmin heitä tapaa kadulla tai kahviloissa sanomalehti kädessä. Lehdellä on kuitenkin vielä todella merkittävä rooli paikallisena tiedonvälittäjänä. Se on myös osa paikallista identiteettiä. Muutosvastarinta takaa lehden suosion vielä pitkään. On hyvä muistaa myös, että suurin tapahtumia kuluttava kohderyhmä on aktiivisia lehden lukijoita.

Sähköisen sosiaalisen verkoston voimakas kasvu ja valtava kilpailu alustojen kesken on tehnyt somesta jo nyt täysin sekavan sillisalaatin. Somessa feedisi, eli sinun oma näkymäsi täytyy kissavideoista, uutisista, valeuutisista, mainoksista ja syötteistä, joita alustan ja palvelun tarjoaja haluaa sinun näkevän. Puskaradioihin rakennettu hieno mainos jää suurimmalta osalta huomaamatta.

Mikä voi saavuttaa tarkemmin kohdistetun yleisön kuin oma pieni paikallislehti? Ei mikään. Sysmä-Hartola alueen tapahtumat saavat varmasti eniten näkyvyyttä ja tavoittavat oikean kohderyhmän paikallislehdessä. Lehti löytyy kirjastoista, kahviloista ja oikein rakennettu ilmoitus leviää varmasti myös suusta suuhun. Jutun saama huomioarvo on näin suurempi kuin lehden levikki. Somen tietotulvassa harva juttu jää edes selkeänä mieleen.

On tärkeää muistaa, että Lähilehden sisältöä ei määrää muutama toimittaja ja toimitus, vaan kaikki levikkialueen asukkaat rakentavat sitä yhdessä. On päivänselvää, että kokonaan paikallisiin tapahtumiin ja uutisiin keskittyvä media takaa vuorovaikutteisesti hedelmällisintä yhteistyötä nyt ja tulevaisuudessa. Kunta, yrittäjät, yhdistykset ja kaikki kuntalaiset yhdessä voivat rakentaa ilmoituksilla paikan, missä oikeasti tullaan kuulluksi.

Lehteä selatessa minuutti sitten luettu ilmoitus löytyy helposti yhtä sivua taaksepäin kääntämällä. Somessa juttu on minuutissa välilehtien ja klikkiotsikoiden bittitaivaassa.

Mieti, missä ilmoitat ja mainostat tapahtumaasi!

Julkaistu

Sänkyhommia

Samuli Simula
SYSMÄ

Keväällä tekee mieli tuulettaa. Siivota kunnolla ja puistella talven tomut pois. Ohjeissa kehotetaan tuulettamaan petivaatteita jopa päivittäin. Ei kannata huolestua vaikka tämä ei toteudu. Petivaatteet kannattaa valita niin, että ne kestävät kuudenkymmenen asteen pesua. Tässä lämpötilassa mahdolliset pölypunkit kuolevat. 

Sänky on se paikka, missä vietämme eniten aikaa. Laatuun ja puhtauteen kannattaa kyllä panostaa. Mainokset huutavat erilaisia vaihtoehtoja eikä valinta ole helppoa. Hintahaitari on valtava. Sängyn voi hankkia muutamalla satasella tai halutessaan siitä voi maksaa useita tuhansia. Kauppiailla on laitteita, jotka suunnittelevat sinulle millimetrin tarkasti räätälöidyn patjan. Kalleimpien mallien edustajat korostavat valinnan merkitystä, koska sängyn tulee kestää vuosikymmeniä. Totta, se vaihdetaan liian harvoin, mutta minään loppuelämän investointina sitä tuskin kannattaa pitää. 

Sängyn ostoon pitää varata kunnolla aikaa. Valintaa ei saa missään nimessä tehdä testaamatta. Perussääntö on, että sänky on ainakin kaksikymmentä senttiä yli oman pituuden. Leveyttä olisi hyvä olla aina yhdeksänkymmentä senttiä yhdelle. Myös kylkiasennossa maatessa selkärangan tulee olla täysin suorassa. Olkapää ja lonkka uppoavat patjaan juuri sen verran, että selkäranka suoristuu. Mikäli vuoteessa nukkuu kaksi erikokoista henkilöä, kannattaa molemmille ostaa omaan vartaloon sopiva patja ja yhdistää ne yhtenäisellä petauspatjalla. 

Väärä patjavalinta saattaa aiheuttaa selkävaivoja. Huonolla sängyllä on vaikutusta unen laatuun. Jos emme saa riittävästi lepoa, se vaikuttaa suoraan terveydentilaamme. 

  • Haluamme panostaa asiakkaidemme hyvinvointiin. Hankimme jokaiseen huoneeseen uudet laadukkaat sängyt remontin yhteydessä, kertoo Satu Ärling hotelli Uotista.

Tervalepikon Torppien yrittäjä Vesa Blomqvist on saanut runsaasti positiivista asiakaspalautetta uusittuaan sängyt alkuvuodesta. Laadukkaat sängyt voivat olla jopa osaperuste majapaikan valinnassa. 

Uuteen sänkyyn tottumiseen menee helposti muutama yö. Selkä saattaa oireilla, kun nukumme ”vieraassa” sängyssä. Tämä tulee esille usein lomareissulla. Muista aina koemakoilla ajan kanssa patja, kun hankit uutta sänkyä.  Valitse omalle vartalolle sopiva patja. Se on tie levolliseen uneen ja hyvinvointiin.

Kuvassa: Hotelli Uotiin hankittiin juuri uudet laadukkaat vuoteet, kertoo Satu Ärling.

Julkaistu

Valokuidusta jaettiin infoa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ, HARTOLA

Mikkeliläinen valokuituoperaattori MPY piti tiedotustilaisuudet Sysmässä ja Hartolassa viime viikolla. MPY kertoo www-sivuillaan, että valokuitu on nopein mahdollinen liittymä asunnon tietoverkkoyhteyden toteuttamiseen. Nettiyhteyden nopeus ja tiedon määrän käsittelykyky ovat ylivoimaisia verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Se tuo myös monipuolisen kaapeli-TV- ja viihdetarjonnan. Kuidulla netinkäyttö ei hidastu, vaikka perheessä samanaikaisesti tehtäisiin etätöitä, pelattaisiin tietokoneella ja katseltaisiin elokuvia.

Asia tuntuu herättävän kiinnostusta, sillä Sysmässä Teatteritalo lähes täyttyi infoa kaipaavista kuulijoista. Useat tuntuivat jo valokuituasiaa miettineen ja onhan täällä liikkunut myös muita palvelun tarjoajia.

Aluksi MPY esitteli konserniaan. Sen taustalta löytyy pohjoismainen, infrastruktuuriin sijoittava toimija Infranode. MPY on rakentanut valokuituverkkoja Etelä-Savon alueella sekä Suonenjoella, Leppävirralla ja Varkaudessa. Rakenteilla verkkoja on Joutsassa, Orimattilassa, Heinolassa ja Lahdessa. Sysmä ja Hartola sijaitsevat heidän kannaltaan sopivasti Joutsan ja Heinolan välissä. Asiakkaina MPY:llä on kuntien lisäksi vuokrataloyhtiöitä, taloyhtiöitä, yksityisiä kuluttajia sekä yrityksiä.

MPY:n edustajat huomauttivat TV-kuvan ajoittaisista häiriöistä tällä alueella. Heidän mukaansa kaapeli-TV tarjoaisi erittäin laajan tarjonnan häiriöttömästi ja laajalla HD -sisällöllä. Yleisesti he näkivät kuituliittymän tulevaisuudessa olevan yhtä tärkeää perusinfraa, kuin sähköverkot ja vesi ovat tänä päivänä.

MPY esitteli liittymiä ja niiden hintoja taloyhtiöissä ja omakotitaloissa. Sopimukset ovat 24 kuukauden mittaisia. Jos tilauksia saadaan riittävästi, tulee verkko taajama-alueille. Alueen läheisyyteenkin verkkoa on valmius jatkaa, mikäli asiakas /asiakkaat maksavat ylimääräistä. Kuidun vetämisen kalleuden vuoksi harvemmin asuttu maaseutu jäänee joka tapauksessa ilman sitä. Parhaassa tapauksessa verkon rakentaminen taajamiin voisi alkaa kesällä.

On selvää, että rakentamiseen ei ryhdytä, ellei sopimuksia saada ennakolta riittävää määrää. Kun asiaa kysyttiin Sysmässä, oli vastaus, että kunnan ja yritysten lisäksi tarvittaisiin noin 200 taloyhtiöasuntoa ja 100 omakotitaloa.

Lopun keskustelussa tuli esiin, että usean operaattorin tilanteessa saattaa käydä niin, että kukaan ei saa sopimuksia riittävästi ja verkko jää rakentamatta. Mielenkiintoista onkin nähdä kuntien rooli asiassa.

Kiinteänä liittymänä valokuidulla on selkeät etunsa. Vasta aika näyttänee, tuleeko valokuituverkosta joskus sähköverkon kaltaista perusinfraa. Mobiiliyhteydet on kuitenkin saatu jo kohtuullisen hyvin toimiviksi.