Palokuntaa aina tarvitaan

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan Palokunnan kevätkokous alkoi 11.4. juhlavasti, kun Palokunnan varapäällikkö Hannu Saarinen kertoi uusille hälytysosaston jäsenille palomiesurastaan. Saarinen liittyi hälytysosastoon 1.6.1981, mutta oli ollut jo 1970-luvulla poikaosaston harjoituksissa.

– Palopäälliköltä sain opiskeltavaksi vihkosen, jonka nimi oli ”Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä”. Se on vieläkin tallessa.

1980-luvun kalusto ja kommunikointivälineet olivat hyvin muistissa.

– Sammutusautoina oli Kontio Sisu ja Ford F-600, miehistönkuljetusautona Fiat 50 NC-c ja säiliöautona Scania 110 super. Ajoneuvohallia ei vielä ollut. Autotallin ovista Ford meni heittämällä sisään, mutta Scania ei mahtunut. Sisu vaati tarkkuutta, molemmilla puolilla oli 5 cm:n vara. Radioliikenne oli huippua, kutsuttiin HARTO ykköstä ja kakkosta. VHF-tekniikalla toimittiin pääasiassa Nokian ja Mobiran laitteilla. Tukiasema oli Sysmässä ja releointitekniikka laajensi kuuluvuusaluetta. Hälytykset tehtiin tornista palosireenin soitolla ja rimppihälytyksillä hälytysosastolaisten lankapuhelimiin. 16-vuotiaat lähtivät koulusta hälytyksiin juosten tai polkupyörillä. Pääasiassa hoidettiin rakennuspaloja, lehmännostoja, keväisin ruohikkopaloja, joskus liikenneonnettomuuksia.

Koulutusta oli sammutusmies- ja esimiespuolella. Saarinen kävi kursseja ahkerasti, ja loppuhuipennuksena oli 1992-1993 sopimuspalokunnan päällikkökurssi valtion pelastusopistolla Espoossa. Palokunnan päälliköksi hänet valittiin jo v. 1991.

– Paloasemaan oli rakennettu lisäosa ja kalustoa uusittiin. Toiminta kehittyi uudelle tasolle. Kunnallisesta pelastustoimesta edettiin Päijät-Hämeen pelastuslaitokseen ja kohti nykyistä toimintamallia.

– Nykyisin Hartolan Palokunta ry:ssä on tarjolla koko elämän kestoinen uraputki. Nuoriso-, hälytys-, tuki- ja veteraaniosastojen lisäksi voi palvella hallituksessa ja kannatusjäsenenä.
Kevätkokous sujui ripeästi hallituksen puheenjohtajan Vesa Järvisen johdolla. Palokunnan päällikkö Jyrki Tarhonen esitteli sääntömääräiset asiat ja kertoi viime vuoden toiminnasta.

– Yhteensä hälytystehtäviä oli 167, lisäystä oli edelliseen vuoteen 43,97%. Eniten kasvoi liikenneonnettomuuksien määrä (22,2%), rekkoja kaatui useita. Kun lasketaan koko toiminta yhteensä (tehtävät, viikkoharjoitukset, varallaolo), palokunnan henkilötyötuntien määrä oli yhteensä 8169 tuntia. Se merkitsee noin 4,5 henkilötyövuoden työpanosta.

Kuvassa: Onneksi on palokunta. Kuvassa kevätkokouksen palokuntalaiset, Hannu Saarinen eturivissä neljäs vasemmalta.