Helena Mäkinen
HARTOLA
Hartolan Palokunnan kevätkokous alkoi 11.4. juhlavasti, kun Palokunnan varapäällikkö Hannu Saarinen kertoi uusille hälytysosaston jäsenille palomiesurastaan. Saarinen liittyi hälytysosastoon 1.6.1981, mutta oli ollut jo 1970-luvulla poikaosaston harjoituksissa.
– Palopäälliköltä sain opiskeltavaksi vihkosen, jonka nimi oli ”Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä”. Se on vieläkin tallessa.
1980-luvun kalusto ja kommunikointivälineet olivat hyvin muistissa.
– Sammutusautoina oli Kontio Sisu ja Ford F-600, miehistönkuljetusautona Fiat 50 NC-c ja säiliöautona Scania 110 super. Ajoneuvohallia ei vielä ollut. Autotallin ovista Ford meni heittämällä sisään, mutta Scania ei mahtunut. Sisu vaati tarkkuutta, molemmilla puolilla oli 5 cm:n vara. Radioliikenne oli huippua, kutsuttiin HARTO ykköstä ja kakkosta. VHF-tekniikalla toimittiin pääasiassa Nokian ja Mobiran laitteilla. Tukiasema oli Sysmässä ja releointitekniikka laajensi kuuluvuusaluetta. Hälytykset tehtiin tornista palosireenin soitolla ja rimppihälytyksillä hälytysosastolaisten lankapuhelimiin. 16-vuotiaat lähtivät koulusta hälytyksiin juosten tai polkupyörillä. Pääasiassa hoidettiin rakennuspaloja, lehmännostoja, keväisin ruohikkopaloja, joskus liikenneonnettomuuksia.
Koulutusta oli sammutusmies- ja esimiespuolella. Saarinen kävi kursseja ahkerasti, ja loppuhuipennuksena oli 1992-1993 sopimuspalokunnan päällikkökurssi valtion pelastusopistolla Espoossa. Palokunnan päälliköksi hänet valittiin jo v. 1991.
– Paloasemaan oli rakennettu lisäosa ja kalustoa uusittiin. Toiminta kehittyi uudelle tasolle. Kunnallisesta pelastustoimesta edettiin Päijät-Hämeen pelastuslaitokseen ja kohti nykyistä toimintamallia.
– Nykyisin Hartolan Palokunta ry:ssä on tarjolla koko elämän kestoinen uraputki. Nuoriso-, hälytys-, tuki- ja veteraaniosastojen lisäksi voi palvella hallituksessa ja kannatusjäsenenä.
Kevätkokous sujui ripeästi hallituksen puheenjohtajan Vesa Järvisen johdolla. Palokunnan päällikkö Jyrki Tarhonen esitteli sääntömääräiset asiat ja kertoi viime vuoden toiminnasta.
– Yhteensä hälytystehtäviä oli 167, lisäystä oli edelliseen vuoteen 43,97%. Eniten kasvoi liikenneonnettomuuksien määrä (22,2%), rekkoja kaatui useita. Kun lasketaan koko toiminta yhteensä (tehtävät, viikkoharjoitukset, varallaolo), palokunnan henkilötyötuntien määrä oli yhteensä 8169 tuntia. Se merkitsee noin 4,5 henkilötyövuoden työpanosta.
Kuvassa: Onneksi on palokunta. Kuvassa kevätkokouksen palokuntalaiset, Hannu Saarinen eturivissä neljäs vasemmalta.