Maatalousyritys Sysmän vuoden yrittäjäksi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän vuoden yrittäjäksi on valittu maatalousyritys Pirttikallio Oy. Yrityksen isäntäpari Antti Saarisen ja Jaana Kekkosen yritystoimintaan kuuluu valitun yrityksen lisäksi myös Välimäen tila (Maitorinki Oy) Nuoramoisissa, mutta Pirttikallio Oy on Sysmän Yrittäjät ry:n jäsenyritys.

Antti Saarinen ja Jaana Kekkonen aloittivat Välimäen -maitotilan isäntäparina Antin isän jälkeen vuonna 1996. Tilalla oli tuolloin parsinavetta, mihin mahtui 15 lehmää. Tilan toiminnot laajenivat vauhdilla: ensimmäinen pihattonavetta rakennettiin v. 1999 ja sitä suurennettiin jatko-osalla parin vuoden kuluttua. Vuonna 2003 tilalle rakennettiin lämpökeskus ja v. 2007 oli ensimmäisen robottinavetan rakentamisen vuoro 60 -70:lle lypsävälle.

Vuonna 2016 yrittäjät tehtivät suuren harppauksen toiminnassaan.
– Olimme perustaneet edellisenä vuonna osakeyhtiön ja ostimme Jukka ja Sirpa Heinoselta Pirttikallion tilan Ravioskorvesta. Uusi, kahden robottipisteen navetta valmistui sinne maaliskuussa tänä keväänä.

Tilojen tuotanto käsittää maidontuotannon lisäksi viljan viljelyä sekä lihakarjan kasvattamista, myös metsätalous on merkittävässä asemassa. Molemmillä tiloilla on n. 150 lehmää, joten lypsävien kokonaismäärä pyörii 300:n seutuvilla. Työntekijöitä on yrittäjien itsensä lisäksi kolme ulkopuolista työntekijää.

Yrityksen tulevaisuus näyttää turvatulta, sillä kolmesta lapsesta (poika ja kaksi tyttöä) kaksi on kouluttautumassa alalle.
– Tulevaisuus näyttää muutoinkin positiiviselta tuotantopanoksien hinnan nousuista huolimatta. Ruokaa kannattaa tuottaa, kyllä ihmiset syövät jatkossakin mielellään kotimaista ruokaa. Tuotannon volyymin on vain oltava riittävän suuri.

Byrokratia syö Antti Saarisen mukaan liian suuren osan yrittäjien työajasta.
– Teitpä mitä tahansa, sitä pitää selitellä monilla eri lomakkeilla. Liekö kaikki edes tarpeellisia.

Kesän työt alkavat olla pikkuhiljaa pulkassa, puolensataa hehtaaria on vielä puimatta. Sitten alkaa lietteen levitykset ja kaivurityöt ja talvella on paljon kalustoon liittyviä kunnostus- ja huoltotöitä.

Lomia ei yrittäjäpariskunta paljoa ehdi pitämään. Yksi viikko kesämökillä kesällä ja viikko-pari talvella etelän auringossa. Muulloin aika on jatkuvaa valmiinaoloa, 24 tuntia vuorokaudessa.
– Työtä ei tässä ammatissa saa pelätä.
Valinta vuoden yrittäjäksi oli molemmille suuri yllätys. Erityisen ilahtuneita Saarinen ja Kekkonen ovat siitä, että tunnustus annettiin Sysmässä ensimmäisen kerran alkutuotannolle.

Kuvassa: Antti Saarinen ja Jaana Kekkonen ilahtuivat valinnasta Sysmän vuoden yrittäjiksi.

Hiehon ja lehmän ero

Sysmän Yhtenäiskoulun neljäsluokkalaiset tietävät nyt tarkalleen hiehon ja lehmän eron, sillä Roos-Lantun emäntä-isäntä Maija Sinisalo sen heille seikkaperäisesti selosti; hiehosta tulee lehmä ensimmäisen poikimisen jälkeen.

Koululaisten vierailu hiehoja kasvattavan Maija Sinisalon tilalle sisältyy YL:n (ympäristö ja luonnontieto) oppijaksoon.

–Me käymme syksyn mittaan läpi mm. maatalouteen liittyviä asioita. Eri viljalajit on jo opeteltu ja nyt on vuorossa tuotantoeläimet. Ajallaan tulevat vuoroon mm. siat ja kanat, lampaat ja jopa porot, kertoo luokan opettaja Hannu Outinen.

Maija Sinisalo kertoi koululaisille hoitamansa karjan tarinan. Vasikat tulevan Maijan hoteisiin puolivuotiaina ja lähtevät siemennettyinä poikimaan lähistöstöllä sijaitsevaan Kivelän navettaan ja aloittavat siellä ”lehmän työt” elikkä maidontuotannon. Uteliaina lapset kuuntelivat myös selostusta hiehojen elintavoista, monimutkaisesta ruoansulatuksesta lähtien.

Eero Sippola tuli muiden mukana tutkimaan Maijan hiehoja. Hänelle koko reissu oli tuttua juttua, sillä kotitilalla kasvatetaan lihakarjaa.  Tottuneesti hän selosti toimittajalle, että kotona on alkamassa myös poikimiskausi. Eero piti mukavana asiana päästä välillä koulusta pienille retkille ja kehui samassa yhteydessä uutta koulua. Varsinkin välituntiolosuhteet ovat hänen mukaansa paljon entistä mielenkiintoisemmat. Karjankasvattajan ammattia tulevaisuudessa hän sanoi vielä harkitsevansa.

Maija Sinisalo kertoi ”hieho-oppitunnin” välissä tehneensä jo tilan syksyn puinnit. Kaikki meni hyvin ja sato oli runsas. Parissa päivässä puitu vilja menee rehuksi naapurikylän sonnitilalle.

Yksitoistapäisen nelosluokan oppilasryhmän retken valvojina ja vetäjinä toimivat luokan opettaja Hannu Outinen ja luokka-avustaja Satu Kalliosaari.  KP