Matkani Valoon

Samuli Simula
SYSMÄ
 
Nina Kellokosken Matkani Valoon valokuvanäyttely on esillä Sysmän kirjastossa vuoden loppuun. Näyttelyn lisäksi Nina on rakentanut elämyksellisen Tunnemuisti -nurkkauksen. Siellä jokainen kävijä voi itse kokeilla valokuvien ja esineiden välittämää henkilökohtaista tunnesidettä.
 
Nina on opiskellut kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi, Mindfulness-ohjaajaksi ja urheilun psyykkiseksi valmentajaksi. Ammatiltaan hän on valokuvaaja.
 
Nina oli tutustunut valokuvaterapiaan alan pioneerin Lauri Mannermaan kursseilla jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Kun Ninan äiti kuoli 2016, hän koki, että alkava surutyö on käsiteltävä valokuvan kautta. Nina kuvasi yksityiskohtaisesti valokuvapäiväkirjaa poismenon jälkeisestä ajasta ja matkastaan surun seurassa. Siihen kuului myös kuolinpesän, samalla lapsuudenkodin, tyhjennys. Nina jätti lopulta tyhjennettyyn asuntoon ainostaan eteisen peilin.
 

  • Äidin kuva on peilissä ja uskalsin katsoa peiliin, lukee Nina kirjastaan.
     
    Kun koko kuolinpesä on tyhjennetty katoaa samalla menetetyn ihmisen ja kodin elämä. Valokuvissa ihmiset, tarinat ja muistot säilyvät kuitenkin ikuisesti vahvana jopa tuoksuineen ja äänineen. Kun Nina kävi valokuvapäiväkirjaansa läpi, alkoivat kuvat kertoa hänelle omaa tarinaansa ja näin niistä syntyi kirja ”Matkani Valoon”. Kirjan kuvista on nyt ripustettu näyttely Sysmän kirjastoon.
     
    Näyttely toimii loistavana keskustelun avaajana omaan elämäämme. Kun suljetaan pois Ninan kirjoittama kuvien tarina, niin jokainen katsoja voi kohdata näyn omassa maailmassaan. Toisille kokemus voi olla hyvin ohut ja merkityksetön, kun taas toinen voi kokea saman kuvan niin voimakkaasti, että pääsee käsiksi omiin tunnemuistoihin.  
     
    Ninan suuri unelma täyttyi, kun hän perusti mielen hyvinvointiin keskittyvän yrityksensä Valovoimaamon. Valokuvaterapeuttinen työskentely on vuorovaikutusta valokuvan avulla. Valokuvan avulla sukelletaan oman tarinamme historiaan tai tulevaisuuteen. Kuvien avulla muistetaan unohdettuja sisäisiä asioita ja luodaan niille tunnekokemusta visuaalisella muistijäljellä. Jokainen osallistuja voi itse päättää kuinka syvälle uskaltaa elämäänsä sukeltaa.
     
    Nina rohkaisee meitä kaikkia käyttämään elämämme kuvia voimavarojen vahvistamiseen ja elämäntarinan selkeyttämiseen. Näyttelyn opastuksella pääset jo hyvään alkuun.

Kuvassa: Ulla-nukke on Ninan omakuva. Se kuvaa omaa eheytymistä kokonaiseksi.

Kirjastoon mahtuu ääntä

Nyt on aika ajatella kirjastoa täysin uudella tavalla, haastaa Sysmän kirjaston johtaja Riitta Kuisma. Kirjastossa voi kokoontua porukalla, syödä eväitä ja järjestää vaikka elokuvanäytöksen. Mitä kaikkea muuta: sitä ei ehkä ole vielä edes keksitty.

Mutta se on selvää, että hyssyttely on loppu.

-Sellainen aika on ohi, että kirjastossa pitäisi olla ihan hiljaa ja vain käydä nöyrästi lainaamassa kirjoja. Tämän pitäisi olla sellainen paikka, jossa viihtyvät myös ne ihmiset jotka eivät lue, Kuisma sanoo.

Hän myöntää, että henkilökunnan resurssit tapahtumien järjestämiseen ovat rajalliset. Siksi paljon on kiinni asiakkaista itsestään. Tila tarjotaan, mutta toimintaa pitäisi kehittää itse.

Sysmän Kamarikuoro on tässä pioneeri. Kuoro käy harjoittelemassa kirjastossa, siellä missä ennen oli valtuustosali. Salissa olevat kirjahyllyt ovat pyörien päällä ja ne on helppo siirtää sivuun harjoitusten ajaksi.

Uudet tilat miellyttävät Riitta Kuismaa paljon. Mutta yksi asia häntä hieman huolettaa. Kirjaston lainaajamäärä on alle valtakunnallisen suosituksen. Suosituksen mukaan lainaajia pitäisi olla 40 prosenttia asukasluvusta. Sysmässä lainaajia on 36 prosenttia asukkaista.

-Luku on huolestuttavan alhainen, varsinkin kun osa lainaajistamme on kesäasukkaita, Kuisma sanoo.

Esimerkiksi Hartolassa ollaan lähempänä suositusta, 39 prosentissa. Kuisman mukaan Hartolan parempaa tilannetta selittää muun muassa kirjastoauto.

Parempaan päin ollaan kuitenkin Sysmässäkin menossa. Muuton jälkeen aktiivisten lainaajien määrä on lisääntynyt reilulla sadalla ja uusia kirjastokortteja on myönnetty ainakin 150 kappaletta.

Kävijämäärän nousua saattaa enteillä se, että kirjastoon avataan keväällä itsepalvelulainaus. Silloin alakerran lehtienlukusaliin pääsee erityisen kulkukortin avulla aikaisin aamulla ja myöhään illalla, pyhäisinkin. Saliin tulee lehtien lisäksi pieni kirjavalikoima. AO-O

Päijät-Hämeen kirjastot

Päijät-Hämeen kirjastojen käyttösääntöihin ja maksuihin tuli muutoksia vuoden alussa. Varaukset saa maksutta ja myöhästymismaksut nousivat.

Kirjallisuus-, musiikki- ja muut aineistovaraukset ovat vuodenvaihteen jälkeen Päijät-Hämeen kuntien kirjastoissa maksuttomia. Varattu aineisto tulee noutaa kirjastosta viikon kuluessa. Aineiston kierron ja saatavuuden edistämiseksi noutamatta jätetystä varauksesta peritään 2 euroa.

Kirjastoaineiston kiertonopeuden ja aineiston saatavuuden tehostamiseksi Päijät-Hämeen kirjastojen seudullisia päiväkohtaisia myöhästymismaksuja korotetaan 20 sentistä 40 senttiin. Lainauksia voi maksutta uusia verkkokirjastossa lastukirjastot.fi, mikäli ko. aineistoista ei ole varauksia.

Kirjastokortin saa maksutta, mutta uusi kortti kadonnen kortin tilalle maksaa 3 euroa.

Nykyiset myöhästymismaksut ovat olleet voimassa Lahden kirjastossa 1.1.2002 alkaen ja Päijät-Hämeen kirjastoissa vuodesta 1.1.2012 alkaen.

Lisätietoja:

Sysmän kunnan kirjastonjohtaja Riitta Kuismalta
riitta.kuisma@sysma.fi

Hartolan kunnan kirjastonjohtaja Katja Komonen
katja.komonen@hartola.fi