Itsenäisyyspäivä Sysmässä

Sysmän Itsenäisyyspäivän aloitettiin messujumalanpalveluksella kirkossa, minkä jälkeen kirkkoväki kokoontui sankarivainajien haudalle. Tilaisuudessa puhunut valtuutettu Bror Ahlgren kertasi puheessaan Suomen historiaa ja visioi myös maamme tulevaisuutta.

Teatteritalon juhlapuheen piti Kirjakylä Oy:n puheenjohtaja Ilkka Salonen. Hänellä on monia omia kokemuksia ja huomioita maamme itsenäisyydestä, onhan hän työskennellyt puolet työurastaan pankkiirina Moskovassa.

–Vaikka venäläisten suhtautuminen Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksille olivat kielteisiä, Suomen saavutuksiin suhtauduttiin Venäjällä suurella kunnioituksella.

Salosen mukaan itsenäisyyden uhka ei tule enää idästä, vaan kaikista ilmansuunnista.

–Pääomat, rahavirrat, Brysselin päätökset ja pakolaiset. Ainoa pysyvä asia on muutos, totesi puhuja.

Monet ns. isot maat ja yritykset eivät ole aina tuota uskoneet ja ovat kaatunet rytisten. Salonen totesi, että moni pieni, vikkelä ja hyvin koulutettu maa, kuten mm. Suomi,  löytää paikkansa kansakuntien joukossa.

–Mutta sanelemalla ei Suomea rakenneta, yhteistä venettä on soudettava yhteen suuntaan.

Juhlapuhuja totesi lopuksi, että itsenäisyys ei välttämättä ole pelkästään riippumattomuutta. Hyvä tukiverkosto voi auttaa ratkaisevasti kansakuntaa pysymään itsenäisenä.

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki kiitti tervehdyspuheessaan veteraaneja itsenäisestä Suomesta ja tähdensi samalla myös Sysmän itsenäisyyttä. Hän kritisoi tulevaa maakuntamallia ja pelkäsi, että palvelujen saatavuus kuntasolla tulee heikkenemään. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kunta on tehnyt itsenäisyyttään korostavan ratkaisun ja ostaa nämä palvelut jatkossa yksityiseltä tuottajalta.

Juhlan erinomaisesta musiikkiannista vastasivat Sysmän Kamarikuoro Leena Palmin johdolla sekä Lutsin perhe; Jaak Luts (piano), Amanda, Sofie ja Lore (laulu), Lea Luts (kannel) sekä Maria Luts (juonto).   KP

Itsenäisyyspäivä Hartolassa

Hartolan valtuustosali täyttyi yli sadasta itsenäisyyspäivän viettäjästä. Juhlan aloitti Itä-Hämeen opiston musiikkikoulun opettaja Natalia Kaasinen Jean Sibeliuksen Finlandialla.

Tervehdyssanoissa valtuuston puheenjohtaja Mikko Ruoppi muistutti, että yhteiskunta on monasti ollut itsenäisyytemme aikana vaikeuksissa. Vaikeudet on voitettu: itsenäinen maa on huolehtinut omistaan ja Suomi on säilynyt itsenäisenä.

Itä-Hämeen opiston musiikkikoulun opiskelija Maria Olkkonen tulkitsi Paul de Sennevellen Kirje äidille ja Pilvi Lehtinen Oskar Merikannon Tuutulaulun ennen juhlapuhetta.

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen puhui metsän merkityksestä Suomelle ja suomalaisille juhlapuheessaan.

-Metsäsektori on erittäin tärkeä Suomen kansantaloudelle ja erityisen tärkeä se on Päijät-Hämeelle. Metsien henkinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen merkitys on Suomelle valtava, tiivisti Yli-Talonen puheensa sisällön.

Toivo Kuulan Scherzinon soitti viululla musiikkikoulun oppilas Hugo Hutri. Irja Niilahti, jolla on vuoksenrantalaiset sukujuuret, kertoi tarinoita, joita on merkitty muistiin Vuoksenrannasta. Vuoksenrantalaisten uudeksi kotiseuduksi tuli Asikkala, Hartola, Joutsa, Pertunmaa ja Sysmä, kun vanha kotiseutu jäi Karjalaan.

Kulttuurikustavuksen sai Itä-Hämeen Taitajat. Hartolan Lion Club valitsi vuoden nuoreksi Akseli Koskisen. Vanhusneuvoston järjestämän äänestyksen perusteella vuoden hoivahenkilö-tunnustuksen saivat lääkäri Mervi Pitkälä ja sairaanhoitaja Lea Eskola. Jorma Virtasen säätiön stipendit saivat Henna ja Nelli Järvinen, Juho Mäkinen, Nea Piipponen, Oskari Salmi ja Valtteri Sankari.

Juhla päättyi Maamme-lauluun, jota ennen Natalia Kaasinen soitti Sibeliuksen Elegien. Juhlan järjestelyistä vastasi vapaa-ajan ohjaaja Marja-Leena Koivisto. VJ

100-vuotias Nikkaroisten NS

Nikkaroisten nuorisoseuran kelpasi juhlia satavuotiasta historiaansa peruskorjatussa seurojentalossaan Papulassa. Juhlapuhuja Jouko Hannu Suomen Kotiseutuliitosta muistutti, että Nikkaroisten nuorisoseuralle myönnettiin vuonna 2014 Kotiseutuliiton Hyvän korjauksen tunnustuspalkinto. Perusteina oli esimerkiksi talon varustetaso, talkooväen aktiivisuus ja tunnelmallinen lopputulos.

Nikkaroisten nuorisoseura Sarastus perustettiin 21.11.1915 ja jo ennen saman vuoden loppua seuraan oli liittynyt 76 jäsentä. Seurojentalo valmistui syyskuussa 1927 kauppias Kännälän lahjoittamalle tontille ja sai nimekseen Papula. Kesällä 1941 Lapinjärven kasvatuslaitos evakuoitiin Papulaan muutamaksi kuukaudeksi ja teinipojat osallistuivat heinätöihin alueen taloissa.

Seurassa harrastettiin aina 1970-luvulle saakka perinteistä kulttuuria ja urheilua, tanhuja ja kesäjuhlia. Näytelmistä on erityisesti jäänyt aikalaisten mieleen vuonna 1959 esitetty, Topeliuksen satuun perustuva Suojelusenkeli-näytelmä. Inkeri Pihamaan ohjaamassa näytelmässä mukana olleet henkilöt muistivat pitkät pätkät vuorosanoja ulkoa vielä vuosikymmenten jälkeen.

Seuran Soittokunta pääsi toden teolla vauhtiin, kun opettaja Kai Katajisto ryhtyi vetäjäksi vuonna 1953. Kesäjuhlien kaava säilyi vuosikaudet samana: päivällä pidettiin kolmen lajin urheilukisat ja illalla navettatöiden jälkeen tanssittiin. Aivan viime vuosina kyläläiset ovat koostaneet kyläkirjan ”Tarinoita Etelä-Sysmästä”. Koko 600 kappaleen painos myytiin loppuun vuonna 2013.

Nuorisoseuran nykyinen puheenjohtaja, syntyperäinen nikkaroislainen Sinikka Pihamaa kertasi juhlassa viimeisen viiden vuosikymmenen historiaa kuvin ja kertomuksin edeltäjänsä Seija Katajiston kanssa. Puheiden välissä nautittiin nuorisokuoron ja Lutsin perheen taitavasta musisoinnista.

Juhlan lopuksi laulettiin yhdessä Maamme-laulu, jonka loppumetreillä katkesivat sähköt. Tunnelma ei siitä kärsinyt, vaan laulu, kahvittelu ja puheensorina jatkuivat kynttilänvalon valaistessa hirsiseiniä. RP