Yhdistysilta – keskiössä kestävyys

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan yhdistysillassa 11.4. oli teemana kestävyys. Hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen kertoi keskustelun pohjaksi teemaan liittyvistä asioista.

  • Hartolan strategiana on, että kuntamme tunnetaan ympäristöstään huolta pitävänä luontomatkailukohteena. Ilmastosuunnitelma on tekeillä ja kevään aikana kokoontuneen asukasraadin edellisessä tapaamisessa nousi esiin yhdistysten rooli – mitä jo tehdään ja miten yhdistykset voisivat edistää kestävää tulevaisuutta. Ympäristöviikko on 20.5.-5.6. ja siihen voisi saada jotain kestävyysaiheista ohjelmaa.

Asukasraadissa nousivat pääosaan ravitsemukseen liittyvät kysymykset. Kylien tapahtumissa on aikaisemmin ollut esillä perinteiseen ruokakulttuuriin ja satokausiajatteluun liittyviä asioita, joita voisi elvyttää. Kasvisten ja juuresten lisääminen ruokavaliossa vaatii taitoja, joita voisi opettaa kursseilla. Paikallinen REKO sai kehuja ja siitä pitäisi tiedottaa enemmän. Paikallisruokakursseihin saattaisi saada Leader-tukea. Avoimet maatilat –päivä ja vastaavat tapahtumat saivat kannatusta.

  • Myös kouluruokaa käsiteltiin. Nykyisin ruokapalvelusopimuksessa ei vaadita, että ainekset olisivat kotimaisia. Sopimus kilpailutetaan tulevana syksynä, jolloin tätä asiaa selvitetään. Kausiajattelu toimii kouluruokailussa ja koululaisten oma ruokaraati osallistuu kehitystyöhön.
    Tuotteistaminen voisi toimia ruokamatkailussa ja markkinoinnissa. Erilaiset leirit ja kurssit saattaisivat herättää kiinnostusta ja edistää kestävää ruokakulttuuria.
  • Nuorten kalastusleiri on ollut tosi suosittu. Planetaarinen ruokavalio on hyväksi sekä meidän terveydellemme että kestävälle kehitykselle.

Huttunen avasi keskustelun aiheesta. Paikalla oli seitsemän eri yhdistyksiä edustavaa henkilöä ja luultavasti jokaisella oli jäsenyyksiä useissa hartolalaisissa yhdistyksissä.
Päijät-Hämeen ympäristöviikon ohjelmaksi 4H:n toiminnanjohtaja Sari Mohr-Pölkki lupasi, että kesän avajaisiin (25.5.) järjestö organisoi taimien vaihtotapahtuman. Silmukka ry käynnistää samana päivänä kesän kirppisrallit.

Huttunen lupasi olla yhteydessä kouluun, että siellä huomioitaisiin ympäristöviikon julistekilpailu, johon osallistumisen takaraja on 22.4.

Hartolan Ladun Jussi Tiitinen kertoi 6-luokkalaisten pyöräilyretkestä Hotilan grillikatokselle. Retki toimii varaslähtönä Vellamon retkipyöräilyreitin arvonnalle. Reitillä 9.5.-26.9. pyöräilleiden kesken arvotaan Urheilu Valosen lahjoittama pyörä. Latu on myös esittänyt pyöräparkkia 4-tien Jari-Pekan bussipysäkille.

Ideoita löytyi urheiluvälineiden vuokrauksesta somettajien palkkaamiseen. Syksyn Kestävän kehityksen viikolle (23.-29.9.) voisi jo alkaa myös kehittää ohjelmaa.

Kuvassa: Vellamon retkipyöräilyreitti on pituudeltaan 71 km ja kulkee Hartolan ja Sysmän maalaismaisemissa asfaltti- ja hiekkateillä. Reitin varrella pääsee ihailemaan idyllisiä Tainionvirran ja Päijänteen maisemia.

Mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa

Heli Oksanen
HARTOLA/SYSMÄ
 
Tänä keväänä kerätään jälleen roskia. Yle jatkaa Miljoona roskapussia -kampanjaa 15.4.-5.6.2024. Kyseessä on koko Suomen yhteiset siivoustalkoot. Miljoona roskapussia -kampanjan tavoitteena on innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstään roskia ja merkitsemään kerättyjen roskapussien määrät roskalaskuriin.
Roskalaskuri avautuu osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia.
 
Kampanja järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2023. Toiveena on, että ihmiset merkitsevät keräämiensä roskapussien määrän Miljoona roskapussia 2024 -kampanjasivustolle. Viime vuonna roskapusseja kertyi laskuriin 210 372. Tänä vuonna laskuri jatkaa tästä luvusta. Roskalaskuri avautuu maanantaina 15.4.2024 klo 9. Laskuri sulkeutuu ja kampanja päättyy 5.6.2024 klo 20.
 
Miljoona roskapussia -kampanja tulee näkymään ja kuulumaan Ylen kanavilla. Kampanjan kumppaneiksi on ilmoittautunut n. 140 kaupunkia ja kuntaa, myös Hartola ja Sysmä, useita ympäristön hyvinvointiin liittyviä järjestöjä sekä Opetushallitus.
 
Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa keräämällä roskia ja kirjaamalla kerätyt roskapussit laskuriin sen paikkakunnan kohdalle, josta roskat on kerätty. Väärinkäytösten ehkäisemiseksi roskapussien ilmoittamiseen tarvitaan Yle Tunnus. Suuremmat pussimäärät voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen miljoonaroskapussia@yle.fi. 
 
Roskapussi voi olla 25 litran muovipussi tai vaikka pienempi hedelmäpussi. Pääasia on, että roskia kerätään. Roskia kerätessä voi käyttää halutessaan roskapihtejä tai hanskoja. Kerätyt roskapussit voi laittaa sekajätteeseen. Kampanjaan voi osallistua yksin tai porukalla. Voi haastaa myös muita osallistumaan, esimerkiksi ystäviä, luokkatovereita, työkavereita tai järjestöjä.
 
Kampanjan etenemistä voi seurata somessa tunnisteella #miljoonaroskapussia.
Lähteet: Sysmän kunta, Yle ja Opetushallitus.
 
Kuvassa: Roskia kerätään luonnosta jälleen 15.4.-5.6.2024. 

Mainostusasiat kuntoon

Samuli Simula
SYSMÄ, HARTOLA

Lehtemme asiakaspalaute. Aktiivinen lukija:

  • Toivon, että lehdessä olisi näkyvämpää ajankohtaista mainontaa tulevista tapahtumista.

Hän harmittelee, että huomaa ensi kertaa tapahtuman, kun lehdessä on kirjoitus menneestä konsertista. Lähilehdellä on Sysmä-Hartola paikallislehtenä vielä ensisijaisen tärkeä rooli tiedon välittäjänä.

Mediaa käytetään nykyään erilailla kuin ennen. Varsinkin nuorten tapa hankkia tietoa on muuttunut. Harvemmin heitä tapaa kadulla tai kahviloissa sanomalehti kädessä. Lehdellä on kuitenkin vielä todella merkittävä rooli paikallisena tiedonvälittäjänä. Se on myös osa paikallista identiteettiä. Muutosvastarinta takaa lehden suosion vielä pitkään. On hyvä muistaa myös, että suurin tapahtumia kuluttava kohderyhmä on aktiivisia lehden lukijoita.

Sähköisen sosiaalisen verkoston voimakas kasvu ja valtava kilpailu alustojen kesken on tehnyt somesta jo nyt täysin sekavan sillisalaatin. Somessa feedisi, eli sinun oma näkymäsi täytyy kissavideoista, uutisista, valeuutisista, mainoksista ja syötteistä, joita alustan ja palvelun tarjoaja haluaa sinun näkevän. Puskaradioihin rakennettu hieno mainos jää suurimmalta osalta huomaamatta.

Mikä voi saavuttaa tarkemmin kohdistetun yleisön kuin oma pieni paikallislehti? Ei mikään. Sysmä-Hartola alueen tapahtumat saavat varmasti eniten näkyvyyttä ja tavoittavat oikean kohderyhmän paikallislehdessä. Lehti löytyy kirjastoista, kahviloista ja oikein rakennettu ilmoitus leviää varmasti myös suusta suuhun. Jutun saama huomioarvo on näin suurempi kuin lehden levikki. Somen tietotulvassa harva juttu jää edes selkeänä mieleen.

On tärkeää muistaa, että Lähilehden sisältöä ei määrää muutama toimittaja ja toimitus, vaan kaikki levikkialueen asukkaat rakentavat sitä yhdessä. On päivänselvää, että kokonaan paikallisiin tapahtumiin ja uutisiin keskittyvä media takaa vuorovaikutteisesti hedelmällisintä yhteistyötä nyt ja tulevaisuudessa. Kunta, yrittäjät, yhdistykset ja kaikki kuntalaiset yhdessä voivat rakentaa ilmoituksilla paikan, missä oikeasti tullaan kuulluksi.

Lehteä selatessa minuutti sitten luettu ilmoitus löytyy helposti yhtä sivua taaksepäin kääntämällä. Somessa juttu on minuutissa välilehtien ja klikkiotsikoiden bittitaivaassa.

Mieti, missä ilmoitat ja mainostat tapahtumaasi!

Minna Ulmala laittaa moottorit ja ajaa

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Jokamiehenluokka eli jokkis on harrastajamääriltään suurin autourheilulaji. Luokka pyritään pitämään edullisena. Kilpailun jälkeen auto on myytävä, jos siitä tehdään ostotarjous. Myyntihinta on 2000 euroa. Autot arvotaan kaikkien tarjouksen tehneiden kesken.

Hartolalainen Selänkylä Racing on aktiivinen jokkisharrastuksessa. Minna Ulmala on ajanut heti, kun jalat polkimille ylettyivät, jopa aiemminkin. Hän kertoo Selänkylä Racingista ja yleensäkin harrastuksestaan.

-Selänkylä Racing on meidän kotipaikalta Selänkylästä lähtöisin ja siinä on lisäkseni velipoika Mika ja hänen vaimonsa Jessica. Naapurista Heikkilän Mika on vahvasti mukana. Ja tietysti myös iskä ja äiti. Mukaan on myös liittynyt tuttavia, jotka kannustavat ja ovat muutenkin mukana. Perhepiiristä tämä on lähtenyt.

-Kilpailuissa käyn itse kaikkein eniten. Lähes tulkoon joka kesäviikonloppu on jossain päin kisat ja usein kilpailen niissä itsekin. Suomea on kierretty ristiin rastiin, Minna Ulmala kertoo.

Lähimmät radat tällä seudulla löytyvät Heinolan Komostenkylästä ja Joutsasta. Radat ovat pääasiassa asfaltti-sora -ratoja ilman rallicrossratojen hyppyreitä ja autot ovat yleisön nähtävänä koko kilpailun ajan. Näin laji on hyvin yleisöystävällinen.

Pellon rata ja Pellon poikkinaintiajot ovat harrastajien erityisesti hehkuttamat.

-Se on hieno rata ja se koko tapahtuma on älyttömän upea. Siellä ollaan joka kesä, se on eräänlainen kesälomaviikkofestari. Neljä päivää ajetaan kilpaa ja siellä on oma Lapin taikansa. Ajoissa kaikki ovat vähän kuin samaa perhettä. Vaikka kilpaillaankin toisia vastaan. Auttamisen halu on upeaa, jos sulta hajoaa jotain, aina löytyy porukkaa auttamaan.

Minna Ulmala on ollut peltoauton ratissa aivan lapsesta lähtien.

-Ensin sylissä ja heti kun on vähän varpaankärki polkimille yltänyt, niin ajamaan vaan. Peltoa on ajettu ympäri tosi monella autolla. Penkan puolellekin suistuttiin aika usein, hän nauraa.

-Varsinaisen jokkiksen sai aloittaa 15-vuotiaana. Eka kisa oli kohta Vääksyssä ja siitä lähtien on ajettu aika säännöllisesti. Kisoja laskin olevan takana nyt 182. Ensimmäinen voitto kilpailuissa tuli 2015. Tähtäin on nyt naisten SM-kisat Joutsassa 2025.

Autojen laittaminen kisoja varten on suuressa roolissa. Minnan veli Mika tekee yleensä korit ja hän itse huolehtii moottorit autoihin.

Retkeillen Lapissa

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Viime torstaina Hartolan Yhtenäiskoululla kuultiin mielenkiintoisia kertomuksia Lapin päiväretkikohteista. Luontokuvaaja ja tietokirjailija Harri Ahonen Tampereelta kertoi kirjansa

Lapin retkeilyreitit pohjalta lukuisista retkikohteista ympäri Lappia. Ahonen on kirjoittanut useita vaellusoppaita, joita on käännetty myös saksaksi.

Ahosen kiinnostus retkeilyyn ja vaellukseen on lähtöisin Pohjois-Norjasta.

-Olen kotoisin Tampereen länsilähiöstä, eikä retkeilykokemuksia lapsuudesta juuri ole. Olen kuitenkin hiihtänyt kilpaa. Yli 20 vuotta sitten olin Norjan Tromssassa vaihto-oppilaana. Siellähän ainakin joka toinen retkeilee ja hienot kohteet ovat lähellä. Siitä se alkoi.

Pohjois-Norja ja Skandinavia laajemminkin ovat tulleet Ahoselle sen jälkeen tutuiksi. Kokemukset sieltä hän on kirjoittanut vaellusoppaiksi. Lapin kohteista kertovan kirjan lisäksi hän on kirjoittanut Pyhän Olavin retkeilyreitit -oppaan. Reitti kulkee halki Etelä-Suomen Savonlinnasta maan lounaisosiin poiketen myös Hartolaan ja Sysmään.

Uusin kirja Lapin retkeilyreitit keskittyy päiväretkikohteisiin, joissa normaalikuntoinen retkeilijä voi piipahtaa yhden päivän aikana. Se esittelee 225 retkikohdetta Ranuan, Posion ja Meri-Lapin kohteista aina pohjoisimman Suomen Nuorgamiin ja Kilpisjärvelle saakka.

-Lapissa kiersin kohteita alkukesällä noin kuukauden ajan. Pahimman hyttysajan pidin taukoa, mutta noin heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun vietin siellä. Reitit kävin läpi vähintään kerran. Päiväretkikirjan tekemiseen menee kaikkiaan noin kaksi vuotta. Olen ajatellut, että teen vielä kaksi kirjaa ja sitten lopetan retkeilykirjojen tekemisen, Ahonen mietti.
Hartolassa Ahonen kertoi niin tunnetuista kuin tuntemattomammista Lapin helmistä. Hän ei kirjoissaan kerro pelkästään luontokohteista, vaikka ne tärkeässä roolissa ovatkin.

-Minulla on aina tapana ottaa myös kulttuurihistoriallinen ulottuvuus mukaan, jos reitti vain sen mahdollistaa.

Tunnetuimmista kohteista Pallastunturin aluetta ei voi Ahosen mukaan ohittaa. Myös kaukaista Utsjokea saamelaiskulttuureineen ja Norjan rajoineen hän pitää hyvin viehättävänä paikkana.

Vähemmän tunnetuista kohteista Ahonen hehkutti muun muassa Nuvvus-Dalvadas -reittiä Utsjoella, Pielpajärven erämaakirkkoa Inarissa, jonne pääsee ainoastaan kävellen sekä Pöyrisjärven erämaa-aluetta Enontekiöllä.

Kuvassa: Harri Ahonen kertoi Lappi-tarinoita Hartolan Yhtenäiskoululla.

Nuvvus-Dalvadas -reitin maisemia. Kuva Harri Ahonen.