Vellamon retkipyöräilyreitin avajaiset

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Pääasiassa Sysmän ja Hartolan alueilla kulkevan Vellamo -retkipyöräilyreitin avajaisia vietettiin sunnuntaina Sysmän torilla. Reitin keskiössä on opastettu ja viitoitettu Vellamo-reitti. Osuus sisältää niin päällystettyjä teitä kuin sorateitä.
Reitistöön kuuluu myös viitoittamattomia pyöräilyreittejä, jotka käyvät muun muassa Kalkkisissa. Reitistöstä tehtyyn karttaan on merkitty kaikkiaan 83 kohdetta eri reittien varsilla. Kohteissa on kuntien palveluja sekä erilaisia tutustumiskohteita, kuten perinnemaisemia, huomattavia rakennuksia ym. Vellamo-reitti on rengasreitti, ja sillä on kaksi postilaatikkoa, joihin pyöräilijät voivat merkata käyntejään. Laatikot sijaitsevat Krouvilla ja Hiekossa.

SYSMÄSSÄ

Sysmän Sisun pyöräilyjaoston Mikko Rantahakala esitteli reitistön uusia infotauluja. Torin lisäksi taulu löytyy Suopellon satamasta ja Sysmä Campingilta.

Avajaisiin kokoontui sunnuntaina mukava joukko yleisöä. Sääkin suosi, kun aamun kostea sumu hälveni juuri sopivasti. Sisun puheenjohtaja Lilli Rantahakala toivotti yleisön tervetulleeksi.

Avajaisissa oli kioski, tuote-esittelyä ja taitoajorata lapsille. Urheilu Valonen ja K-Supermarket Suvituuli olivat mukana yhteistyökumppaneina. Termiitit-bändi esiintyi ja yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla muun muassa ergosoutua. Se olikin suosittua, kunhan ensimmäiset olivat uskaltautuneet kokeilemaan.

Kello 11 starttasi Sisun pyöräilyn yhteislenkki. Se avasi samalla kesän postilaatikkopyöräilykilpailun Hartolaa vastaan. Sunnuntaisia yhteislenkkejä on pidetty jo muutaman viikon ajan. Porukka jakaantuu ryhmiin, ja tekee ryhmän mielenkiinnon mukaan oman lenkkinsä maanteillä tai maastossa. Sunnuntaina useat pyöräilijöistä olivat lähdössä juuri Vellamo-reitille.

Mukaan lenkille oli lähdössä Anuliisa Lahtinen, joka on ollut mukana jo aikaisemmillakin yhteislenkeillä.
-Tänään ajelimme kahdessa porukassa, toiset Hiekkoon päin ja toiset kohti Krouvin lenkkiä postilaatikkopyöräilylle. Ajelimme Nuoramoisia kohti sekä asfaltilla että mukavilla hiekkateillä. Vanhansillan maisemat ihastuttivat.

-Krouville kertyi matkaa 17 kilometriä ja tulimme samaa reittiä takaisin. Hartolassa päin kumisi jo ukkonen. Auringonpaisteessa ajettiin kuitenkin takaisin, ja ihan loppumetreillä ripsautti pari pisaraa. Yhteislenkeillä on oikein leppoisa ja kiva tunnelma, toivottavasti saamme edelleen lisää pyöräilijöitä innostumaan, toivoi aktiivisesti pyöräilevä Anuliisa Lahtinen.

HARTOLASSA

Mika Sankari
HARTOLA

Kävijät pääsivät tutustumaan Hartolan ja Sysmän yhdistävään Vellamon retkipyöräilyreittiin halutessaan kartan avulla kaupan oven edustalla. Pepe Niilahden haitarinsoiton säestyksellä reitille lähdettiin yhdessä toukokuun viimeisenä sunnuntaina klo 11.

Kilometrejä kertyi reittivalinnoista riippumatta kymmeniä, joten pyöräilyn Kilometrikisassa molempien kuntien osakkeet varmasti nousivat.

Liikenneturvan pisteellä Elina Lotta ja Vesa Okkola korostivat kypärän käytön tärkeyttä ja kertoivat, mikä lisää pyöräilijöiden turvallisuutta liikenteessä.

Hartolan ladun lettukahvilassa Raili Tonteri ja Liisa Huhtimäki huolehtivat juomien riittävyydestä ja Tenho Paalanen paistoi pitsisiä lettuja. Vapaaehtoista maksua herkuista ja muidenkaan aktiivien roolia unohtamatta.

Ari Kääriäisellä oli myynnissä pyöräarpoja ja Hartolan ladun t- paitoja. Voittaja sai valita mieleisensä menopelin, sillä tarjolla oli kolme hienoa vaihtoehtoa Pyöräpalvelulta. Arvonnan voittaja selvisi iltapäivällä kahden aikaan.

MLL Hartolan teltalla oli esillä Visantien varteen nouseva pumptrackrata ja sen yhteyteen tuleva hieno puisto, jossa tulee kasvamaan mm. kirsikkapuita. Nimeä sai ehdottaa työnimellä “Hartolan olohuone” kulkevalle hankkeelle, ja piirtää “unelmiensa skuuttipuiston”. Yhdistys jakoi kiitosta monille hanketta tukeville tahoille, kuten paikallisille yrityksille.

Kulkuvälineitä oli käytettävissä ja nähtävissä jos jonkinlaisia, kuten potkulautoja, polkupyöriä ja radio-ohjattavia autoja. Nuorimmille osallistujille oli rakennettu oma pyöräilyrata.
-Sade/raekuuron jälkeen hiljeni puoliltapäivin. Pyöräilijät palasivat Koitin kuppilasta ja Sahtikrouvista. Sysmäläisiä oli myös matkassa. Yksi rengasrikko muutti pyöräilyn patikoinniksi Metsäkoskelta Hartolan keskustaan, Hartolan ladun Jussi Tiitinen viestitti avajaispäivän päätteeksi.

Pyöräilykuva (artikkelikuva) Anuliisa Lahtinen.

Yhteislähtö retkipyöräilyreitille sujui Pepe Niilahden haitarinsoiton tahdittamana Hartolassa.
Sysmässä startattiin Urheilu Valosen edustalta yhteislenkille.
Vesa Okkola ja Elina Lotta neuvoivat kävijöitä turvallisuusasioissa Liikenneturvan pisteellä Hartolassa.
Tulevan pump-trackradan ja puiston eli ”Hartolan olohuoneen” nimi puhutti MLL Hartolan pisteellä.
Ari Kääriäisen pyöräarvat olivat haluttua kauppatavaraa.
Tenho Paalanen paistoi maukkaita lettuja Hartolassa.

Palokuntaa aina tarvitaan

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan Palokunnan kevätkokous alkoi 11.4. juhlavasti, kun Palokunnan varapäällikkö Hannu Saarinen kertoi uusille hälytysosaston jäsenille palomiesurastaan. Saarinen liittyi hälytysosastoon 1.6.1981, mutta oli ollut jo 1970-luvulla poikaosaston harjoituksissa.

– Palopäälliköltä sain opiskeltavaksi vihkosen, jonka nimi oli ”Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä”. Se on vieläkin tallessa.

1980-luvun kalusto ja kommunikointivälineet olivat hyvin muistissa.

– Sammutusautoina oli Kontio Sisu ja Ford F-600, miehistönkuljetusautona Fiat 50 NC-c ja säiliöautona Scania 110 super. Ajoneuvohallia ei vielä ollut. Autotallin ovista Ford meni heittämällä sisään, mutta Scania ei mahtunut. Sisu vaati tarkkuutta, molemmilla puolilla oli 5 cm:n vara. Radioliikenne oli huippua, kutsuttiin HARTO ykköstä ja kakkosta. VHF-tekniikalla toimittiin pääasiassa Nokian ja Mobiran laitteilla. Tukiasema oli Sysmässä ja releointitekniikka laajensi kuuluvuusaluetta. Hälytykset tehtiin tornista palosireenin soitolla ja rimppihälytyksillä hälytysosastolaisten lankapuhelimiin. 16-vuotiaat lähtivät koulusta hälytyksiin juosten tai polkupyörillä. Pääasiassa hoidettiin rakennuspaloja, lehmännostoja, keväisin ruohikkopaloja, joskus liikenneonnettomuuksia.

Koulutusta oli sammutusmies- ja esimiespuolella. Saarinen kävi kursseja ahkerasti, ja loppuhuipennuksena oli 1992-1993 sopimuspalokunnan päällikkökurssi valtion pelastusopistolla Espoossa. Palokunnan päälliköksi hänet valittiin jo v. 1991.

– Paloasemaan oli rakennettu lisäosa ja kalustoa uusittiin. Toiminta kehittyi uudelle tasolle. Kunnallisesta pelastustoimesta edettiin Päijät-Hämeen pelastuslaitokseen ja kohti nykyistä toimintamallia.

– Nykyisin Hartolan Palokunta ry:ssä on tarjolla koko elämän kestoinen uraputki. Nuoriso-, hälytys-, tuki- ja veteraaniosastojen lisäksi voi palvella hallituksessa ja kannatusjäsenenä.
Kevätkokous sujui ripeästi hallituksen puheenjohtajan Vesa Järvisen johdolla. Palokunnan päällikkö Jyrki Tarhonen esitteli sääntömääräiset asiat ja kertoi viime vuoden toiminnasta.

– Yhteensä hälytystehtäviä oli 167, lisäystä oli edelliseen vuoteen 43,97%. Eniten kasvoi liikenneonnettomuuksien määrä (22,2%), rekkoja kaatui useita. Kun lasketaan koko toiminta yhteensä (tehtävät, viikkoharjoitukset, varallaolo), palokunnan henkilötyötuntien määrä oli yhteensä 8169 tuntia. Se merkitsee noin 4,5 henkilötyövuoden työpanosta.

Kuvassa: Onneksi on palokunta. Kuvassa kevätkokouksen palokuntalaiset, Hannu Saarinen eturivissä neljäs vasemmalta.

Kosonen avasi Linna-hotellin

Mika Sankari
HARTOLA

Parkkipaikka oli lauantaina 3. lokakuuta pitkästä aikaa täynnä autoja ns. vanhan hyvän ajan malliin. Asiakkaat tutustuivat uudistuneen Linnan tarjontaan uteliaina.

-Kiinnostavalta vaikuttaa ja ruoka maistuu oikein hyvältä, kuulin useammaltakin kävijältä.

Tällaista palautetta ilmestyi päivän kuluessa myös yrityksen Facebook-sivulle.

Linna-hotellin uusi isäntä Jukka Kosonen olikin iltapäivällä tyytyväinen avajaispäivän antiin.

-Katukeittiötä ja saunaa ei tällä kertaa päästy kokeilemaan, mutta muuten hotellin tiloissa riitti ohjelmaa jokaiseen makuun.

Virallisena avajaispäivänä mentiin vielä listaruokatarjonnalla, mutta lounasta saa jälleen tästä viikosta alkaen. Lähiruoka-ajattelu on voimissaan Kososen filosofiassa. Listalta löytyy maukkaita burgereita ja tuore uutuus, Waguy-naudanliha Ristelin tilalta.

Tarjolla oli myös mielenkiintoisia tuote-esittelyjä.

Helsingin Villasukkatehdas piti “Patruuna” Jukka-Pekka Kumpulaisen johdolla tehdasesittelyä ja sukkamyyntiä pääoven vieressä.

Tuusulasta oli saapunut Jussi Paljakka esittelemään Paljakka Handmade -käsintehtyjä mittatilauskenkiä ja niiden valmistusprosessia, joka vie tällä hetkellä noin 8 kuukautta.

Näin jalka-asiat oli mahdollista hoitaa kuntoon kertakäynnillä.

Herkkänä tulkitsijana tunnettu laulaja-lauluntekijä Hehewuti eli Henna Raita avasi Linna-klubin konserttitarjonnan. Omat laulut sujuivat hyvin, vaikka settilista olikin alussa jossain hukkapiilossa. Yleisömäärä lisääntyi koko ajan keikan aikana.

Ilta päättyi slaavilaissävelin Jori Otsa&Mah´orkka -orkesterin voimin. Orkesteri on uusin tulkinnoin levyttänyt legendaarisen virolaisen laulajan Georg Otsin 1950-60-luvun levylaulujen upeimpia helmiä venäläisten perinnesoittimien kera.

Linna-hotellin uutuutena on torstain viikkotanssit kahden viikon välein 5. marraskuuta alkaen. Livemusiikkia on siis tiedossa jatkossakin. Esiintyjät varmistuvat Kososen mukaan myöhemmin.

Henna Raita avasi Linna-klubin lauantaina 3. lokakuuta.

Tervehdys Hartolasta!

Uuden vuoden tervehdys Hartolasta!

Taakse jäävä vuosi on sujunut myönteisissä merkeissä Hartolassa. Vuosi alkoi juhlallisesti KunkkuAreenan avajaisilla, jonka yleisömäärä ja ohjelman korkea taso oli mieleenpainuva kokemus.  Uusi liikuntahalli onkin täyttänyt kaikki sille asetetut odotukset kunnassamme.  Yhtenäiskoulun pihaan tehdään vielä ensi keväänä valmistuva lähiliikuntapaikka, jonka rakentamiseen kunta on saanut veikkausvoittovaroja.

Hartolassa on meneillään nyt vilkkaat rakentamisen ja purkamisen vuodet: terveyskeskuksen viereen on valmistunut Kotisalon uudisosa, jossa on 30 uutta asuntoa huonokuntoisille ja muistisairaille vanhuksille. Vanhaa vuodeosastoa saneerataan parasta aikaa, johon tulee 15 asukkaan asumisyksikkö ikäihmisille. Tk:n yläkertaan tehdään myös 7 kpl tukiasuntoja. Terveysaseman vanhat vastaanottotilat puretaan ja tilalle tulee  uusi keskuskeittiö, joka aloittaa suunnitelmien mukaan 1.7.2016.

Terveysasema kaikkine vastaanottopalveluineen siirtyy puolestaan toimimaan jatkossa Kuninkaankartanoon, jonka remontti on jo loppusuoralla. Toiminta alkaa uudistetuissa tiloissa 18.1.2016.

Uudistuksilla tehostetaan tilojen käyttöä ja nykyaikaistetaan palveluja. Kunnan talouteen tällä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä.

Kunnan väkimäärän laskiessa nyt alle 3000 asukkaan, on kiinteistöyhtiölle jäänyt tyhjiä vuokra-asuntoja mm. kerrostaloihin. Joulukuussa saatiin valtuustolta ratkaisu, joka johtaa Toritien kerrostalojen purkamiseen tulevana keväänä. Vuoden aikana on käyty monivivahteista maahanmuuttokeskustelua, ja nyt tehty ratkaisu sinetöi sen, että Hartolaan ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa turvapaikanhakijoita asumaan.

Kaiken rakentamisen ja tekemisen ohessa emme saa unohtaa, että teemme tätä arkista aherrusta ihmisiä varten. Vanhuspalvelujen suositusten mukaan palvelut on suunniteltava ikäihmisten omia tarpeita huomioon ottaviksi. Hoivan lisäksi ikääntynyt tarvitsee henkilökohtaisia palveluja, virikkeitä ja elävää yhteyttä oman kodin ulkopuoliseen maailmaan aivan kuten nuoremmatkin. Tämän olemme unohtaneet liian usein. Toivon, että osaamme ottaa ikäihmiset paremmin osaksi tavallista arkea ensi vuonna ja käymme vierailulla Kotisalossa ja myös omien sukulaistemme luona useammin.

Huoli nuorten elämäntilanteesta on myös aiheellinen. On aivan liian helppoa antaa nuorten irtautua liian varhain perheestä ja harrastusyhteisöistä, jotka suojelevat ja turvaavat nuoren elämäntietä. Hartolassa pienellä paikkakunnalla, jos missä, pitäisi olla yhteiset keinot tukea nuorten päihteettömyyttä ja elämänhallintaa. Toivon, että kaikki uskallamme rohkeasti sanoa EI liian nuorena aloitetulle päihteiden käytölle sekä erityisesti huumeiden kokeilulle ja antaa nuorille heidän arvoisensa tulevaisuuden.

Pidetään hyvää huolta itsestämme ja toisistamme!

Teille kaikille Hartolassa asuville ja viihtyville Hyvää Uutta Vuotta toivottaa

Merja Olenius, kunnanjohtaja