Sysmän Vanhempainyhdistys uuteen komentoon

Lauri Hildén
SYSMÄ

Vastikään kymmenennen toimintavuotensa aloittanut Sysmän vanhempainyhdistys koki suuria muutoksia menneenä keväänä. Yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä suuri osa hallituksen jäsenistä vaihtuivat kevätkokouksessa, ja näin ollen yhdistys siirtyi ikään kuin uudelle aikakaudelle.

Yhdistyksen uutena puheenjohtajana aloittaa aiemmin hallituksen jäsenenä toiminut Anu Peltola. Hän uskoo yhteistyön sujuvan jatkossakin varsin hyvin, vaikka muutoksia onkin tapahtunut.

-On kivaa ja mielenkiintoista aloittaa puheenjohtajan tehtävissä. Olen ollut pitkään mukana yhdistyksen hallituksessa ja toiminta on sitä kautta tuttua. Nyt olemme saaneet hallitukseen mukaan paljon uusia jäseniä, ja uskon homman sujuvan sekä vanhojen että uusien tuttavuuksien kanssa.

-Yhdistys on aina tekijöidensä näköinen, ja toiminta kumpuaa jäsenten, tässä tapauksessa vanhempien ja lasten, tarpeista. Näitä tarpeita meillä on tavoitteena kartoittaa ja vastata niihin mahdollisuuksien mukaan.

Sysmässä siirrytään ensi syksynä lukuvuoden alussa uuteen koulurakennukseen. Tuore puheenjohtaja uskoo sen tuovan uusia mahdollisuuksia myös vanhempainyhdistyksen toimintaan.

-On kiva päästä näkemään paljon keskusteluakin aikaan saanut kouluratkaisu ja sen mahdollisuudet. Nyt kun varhaiskasvatus tulee samaan rakennukseen koulujen kanssa, niin uskon sen tuovan uusia mahdollisuuksia myös vanhempaintoiminnan kehittämiseen, huomioiden koko lasten ”kasvukaari”.

Sysmässä vanhempainyhdistyksen toiminta on verrattain aktiivista, mutta uusillekin jäsenille olisi toki tarvetta. Puheenjohtaja Peltola kannustaa kaikkia vanhempia liittymään mukaan yhdistyksen toimintaan.

-Vanhempainyhdistyksen jäseniksi ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita vanhempaintoiminnasta ja haluavat tukea sitä. Toiminnan tarkoituksena on edistää lasten vanhempien ja päiväkodin tai koulun välistä yhteistoimintaa, tukea vanhemmuutta ja koteja sekä koulua tasapainoisen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luomisessa. Lasten hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia, ja ajattelen, että yhdessä toimien voimme vaikuttaa siihen millaisin eväin sysmäläiset lapset maailmalle lähtevät. Tervetuloa mukaan!

Liikuntapaikkojen hoito Mikko Saloselle

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmä ehti olla jonkin aikaa Jukka Niemisen eläköitymisen jälkeen ilman vakituista liikuntapaikkojen hoitajaa, mutta nyt tilanne on korjattu. Tehtävään valittiin muutama viikko sitten Mikko Salonen.

Mikko on 41-vuotias perheellinen mies: vaimo Elina ja lapset Eino 9, Iida 8 ja Toivo 6 vuotta. Hän on toiminut rakennusalalla reilut 20 vuotta, joista viimeiset kymmenen vuotta Rakennus Allun palveluksessa. Rakennustöissä hän on päässyt rakentamaan omalla paikkakunnalla mm. sote-keskusta, pelastuslaitosta ja viimeisimpänä Sysmän päiväkotikoulua. Mikko on urheilullinen mies ja tunnetaan paikkakunnalla taitavana salibandyn ja jääkiekon pelaajana.

Mikko Salonen haki liikuntapaikkojen hoitajan tointa, koska häntä kiinnosti työn monipuolisuus ja tietysti urheilumiehenä hänellä on kova halu pitää paikkakunnan liikuntapaikat hyvässä kunnossa.

Työn monipuolisuus näkyy konkreettisesti vuodenaikojen vaihteluiden myötä.

– Kesällä tärkeimpiä hoitokohteita ovat uimarannat, yleisurheilukenttä, pesäpallo- ja tenniskentät sekä kunnan ulkoilualueet kuten esimerkiksi Ohrasaari. Talvella tehtäviini kuuluvat mm. tekojään ja hiihtolatujen hoito, luettelee Mikko.

Uuden liikuntapaikkojen hoitajan vapaa-aikaan kuuluu aika oman ja lasten liikuntaharrastusten parissa. Mikolla itsellään on tarkoituksena vielä pelata ainakin yksi kausi Bandy-Boys 88:n edustusjoukkueessa 2 -divaria.

– Lisäksi poikien jääkiekkoharrastus pitää minua kiireisenä. Pojat pelaavat ja itse valmennan Pelicans -junioreita Vääksyssä. Kesällä sitten urheillaan Sysmän Sisun riveissä yleisurheilukentällä. Lisäksi kalastus on minulle tärkeä harrastus.

Mikko odottaa innolla uuden liikuntapuiston valmistumista Sysmän Yhteiskoulun tuntumaan.

– Puiston sijainti on mitä parhain keskustan tuntumassa ja on hieno juttu koko Sysmälle.

”Mistä voisimme vielä säästää”

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Hintojen nousu on ollut viime aikoina nopeaa. Erityisesti polttoaineiden ja ruuan hinta on selkeässä nousussa.
Helmikuisesta Venäjän hyökkäyksestä on lähtenyt liikkeelle tapahtumaketju, joka ravisuttaa koko maailmaa. On arvioitu, että hintojen nousu jatkuu edelleen ja jopa ruokapulasta on puhuttu.
Mitä voi tehdä, kun rahalla tuntuu saavan aina vain vähemmän. Teimme gallupkyselyn tavallisten kansalaisten parissa Sysmässä ja Hartolassa. Osa ei halunnut etunimeään esille.

Kysymykset:

  1. Miten ruuan, polttoaineen ym. kallistuminen on vaikuttanut sinuun?
  2. Onko joku asia kohdallasi vähentynyt tai muuttunut (esim. autoilu)?
  3. Onko sinulla jotain vinkkejä miten /mistä voisi säästää hintojen noustessa?

Henkilö X, nainen


1.-2. Hintojen nousu tietenkin harmittaa. Ei kuitenkaan vaikuta kauheasti, menoni ovat aika pienet. En ole joutunut juuri mistään vähentämään. Perheiden ja pienituloisten ruoka- ja asumiskustannusten nousu huolestuttaa. Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa monella tavalla, mm. kuljetus- ja maatalousyrittäjät kärsivät.

  1. Säästää voi priorisoimalla menoja. Ei pidä luopua kokonaan hauskuutta tuottavista asioista, ettei mene rahojen lisäksi elämänilo.

Timo

  1. Harmittaa, toisaalta se on hinta, minkä joudumme maksamaan demokratian /arvojemme puolustamisesta Euroopassa.
  2. Ei vielä, jatkossa ehkä tarkastelee liikkumista tarkemmin.
  3. Vähentää turhaa autoilua. Laskea sisälämpötilaa talvella, eikä käytä jäähdytystä. Käyttää enemmän lähellä tuotettua ruokaa.

Hannele

  1. Harmittaa, mutta hyväksyn syyt. Enemmän olen huolissani Euroopan tilanteesta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
  2. Kun koko elämänsä on elänyt pienillä tuloilla, niin tilanne on hallinnassa. Jotain isompia hankintoja on siirretty. Ostosten hintaa ja alkuperää katsoo tarkemmin.
  3. Ruokamenoissa, kun valmistaa ruuan itse, eikä sorru heräteostoksiin. Juhannusjuomatkin saisi edullisesti, jos ”sysmäläinen perinne” on tallessa.

Henkilö X, mies

  1. Aivan järjetöntä. Vedotaan sotaan, vaikka hintoihin vaikuttaa verotkin. Rahaa syydetään maailmalle kaikkeen. Mutta ei omalle kansalle. Kohta maa ajautuu lamaan, maatalous kaatuu ja työpaikat häviää.
  2. Alkaa se ajamisessa näkyä, jotain ruokia jää ostamatta, kun hinnat järjettömät.
  3. Enpä tiedä mistä säästää, näköjään päättäjät haluaa maan lamaan.

Pekka

  1. Venäjä, sen hävytön hyökkäyssota Ukrainaan, ja siitä seuranneet pakotteet vaikuttavat rajusti talouteen ja hintoihin. Tämä on väistämätön seuraus Kremlin sikamaisesta toiminnasta. Venäjän kansa kuulee ja näkee propagandaa. Surullista. Ykköstoive olisi ”tuuletus” itänaapurin hallintoon.
  2. Autolla ajossa on aina menty taloudellinen ajo edellä. En vertaile tankkauspaikkoja, pyrin jättämään bensarahat paikalliselle yrittäjälle. Hankin tänä kesänä mopon/skootterin, jolla ajelen sään salliessa nurkka-ajot halvalla.
  3. Kauppaan kauppalistan kanssa. Vettä ei lutrata, valoja ei pidetä turhaan. Lajittelu ja sopimusten ja liittymien kilpailutus kannattaa.

Saija

  1. En lähde valittamisen linjalle, hinnat ei siitä tule alaspäin. Tyydyn tilanteeseen. Edelleen juon kahvia ja autolla ajan paljon. Joudun ajamaan esim. Sysmä-Lahti väliä tiuhaan. Arvostan kotimaista ruokaa ja aika samoja juttuja ostan kuin ennenkin. Pyrin ostamaan kerralla paljon.
  2. Arjessani ei hintojen nousun jälkeen ole mikään muuttunut. Samat ajot edelleen. Ehkä tulee ostettua vähemmän tuotteita ”ohi lapun”.
  3. Turhat ajot minimiin. Tekemällä ruokaa itse. Kannattaa käyttää kaikki ruuat mitä ostaa, niistä voi tehdä seuraavana päivänä eväitä. Hävikkiä ei tule oikein mitään.

Miina

  1. Ruuan hinnan kallistuminen on tiettyyn rajaan asti ok. Toivottavasti sen arvostus myös nousee. Polttoaineen hinnan nousussa on hyvät ja huonot puolet. Niille huono, joille työpaikkaan liikkuminen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen tai ruokahuolto /ruuan tuottaminen on elinehto. Mutta nousu toivottavasti jossain määrin hillitsee tarpeetonta huviajelua.
  2. Elän syrjäseudulla. Olen aina harkinnut liikkumistani ja kerännyt asioita samalle reissulle. Tämän vuoksi ei ole ollut tarvetta muuttaa kulutuskäyttäytymistä.
  3. Pitäisi opetella elämään tavalla, missä kaiken ei tarvitse tapahtua just nyt. Tehdään reittisuunnittelua ja hoidetaan asiat kerralla, näin tulee säästöä polttoainemenoissa. Ostoslistan suunnittelu ja heräteostosten välttäminen ovat tärkeitä kauppa-asioinnissa.

”Mistä voisimme vielä säästää. Voiko mäyräkoiran luontoon päästää.” Näin riimittelee Arttu Wiskari Sirpa-kappaleessaan. Ehkä noin kolkkoa kohtaloa ei kotieläimille sentään tarvitse harkita.

Murteissa idän ja lännen vaikutteita

Mika Sankari
SYSMÄ

Ensimmäiset itämerensuomalaiset saapuivat Päijänteelle Hämeen suunnalta. Läpi keskiajan pitkälle uudelle ajalle koko Päijänteen vesistöalue kuului Hämeenlinnan linnalääniin. Sen itärajalla alkoi jo 1400- luvulla olla pahoja kahakoita hämäläisten ja savolaisten välillä. Tuossa kulkee tänäkin päivänä Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon murreraja.

Päijät-Hämeen murrealueella oli uuden ajan alussa ainoastaan kaksi suurta kirkkopitäjää: Jämsä sekä Sysmä (jossa lisäksi Hartola, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka ja Pertunmaan länsiosa).

Päijät-Hämeen murteiden savolaistuminen kulminoitui vuonna 1597 Hämeessä nuijasotaan, jonka seurauksena autioitui 33 % Suur-Jämsän sekä jopa 55 % Suur-Sysmän tiloista.

Tällä kohtaa sijaitsi myös Suomea halkova jyrkkä kulttuuriraja, jonka länsipuolella olivat sahtia ja verimakkaroita nauttivat peltoviljelijät, itäpuolella puolestaan kaljaa ja jauhomakkaroita nauttivat kaskiviljelijät.

Termin ”Päijät-Hämeen murteet” vakiinnutti Terho Itkonen (1956), jonka alkuperäinen suunnitelma olikin kirjoittaa väitöskirjansa aiheesta ”Päijänteen seudun murteet idän ja lännen risteilyalueena”. Murrealueen kilpailevina niminä ovat olleet ”Savon lounainen ulkoryhmä”, ”Itä-Häme” ja ”eteläinen Keski-Suomi”, mutta yleisin nimitys on silti ollut jo pitkään ”Päijät-Häme”.
Päijät-Hämeen murteet eivät sijaitse ainoastaan hämäläis- ja savolaismurteiden vaan myös länsi- ja itämurteiden rajalla. Toisin sanoen kyseinen raja erotti toisistaan kaksi muinaista itämerensuomalaista kantamurretta: länsisuomen ja muinaiskarjalan.

Päijät-Hämeen murteiden vanhin kerrostuma on länsisuomalainen eikä muinaiskarjalainen jopa siitä huolimatta, että vahvin kerrostuma on savolainen eikä hämäläinen.
Asiaa mutkistaa vielä pieni terminologinen ongelma: nykyisin on olemassa myös Päijät-Hämeen maakunta, joka on Päijät-Hämeen murteiden kanssa päällekkäinen ainoastaan Hartolan ja Sysmän osalta. Muu Päijät-Hämeen maakunta kuuluu kaakkoishämäläiseen murrealueeseen, kun taas Päijät-Hämeen murrealueesta pääosa kuuluu Keski-Suomen maakuntaan, mistä Hartolan ja Sysmän lisäksi ainoina poikkeuksina ovat Etelä-Savoon lukeutuvan Pertunmaan länsiosa sekä 1.1.2021 alkaen Pirkanmaahan kuulunut Kuhmoinen.

Itäryhmää puolestaan vastaa Päijänteen itäpuolelta historiallinen Suur-Sysmä eli emäpitäjä Sysmän lisäksi tytärpitäjät Hartola, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka ja Pertunmaan länsiosa.

Lisää aiheesta: Päijät-Hämeen murteet idän ja lännen välissä. Tekijä: Kallio, Petri. Julkaisija: Helsingin yliopiston kirjasto. Päiväys: 2022.

BB-88:lle yllätysnousu takaisin kakkosdivariin 

Lauri Hildén 
SYSMÄ 
 
Bandy Boys –88:n edustusjoukkueen viime kausi Kaakkois-Suomen 2. divisioonassa päättyi pettymykseen, kun Saipa Akatemian vahva loppukausi suisti sysmäläiset putoajan paikalle. Näin ollen tulevalla kaudella vauhtia olisi haettu kolmosdivarista, mutta sarjamuutosten vuoksi BB-88 sai sarjapaikan kakkosesta myös ensi kaudelle. 

Seuran hallituksessa toimivan Ilkka Hörkön mukaan sarjapaikan saaminen tuli yllätyksenä myös seurajohdolle. 

– Oli kyllä yllätys meillekin. Syy oli siinä, että viime kauden lohkosta peräti kaksi joukkuetta – Pelicans SB ja Imatran Voima – nousivat Suomi-sarjaan, eivätkä kaikki kolmosesta nousuun oikeutetut joukkueet halunneet ottaa kakkosdivarin sarjapaikkaa vastaan. Meille sitten tarjottiin paikkaa, kun haluttiin pitää sarjan joukkuemäärä samana. 

Viime kausi oli BB-88:lle pelillisesti vaikea, vaikka hyviäkin esityksiä kauteen mahtui. Näkymät ensi kauteen ovat suunnilleen samanlaiset, vaikka potentiaalia parempaankin on. 

– Ongelmat ovat aika lailla samat mitä aiemminkin. Kakkosdivarin tasoista pelaajamateriaalia, ja etenkin nuoria pelaajia, on paikkakunnalla hyvin vähän. Pelaajarunko on jo melko iäkäs, eikä juoksuvoimassa pärjätä kovimpia joukkueita vastaan. Edellytyksiä viime kautta parempaan suorittamiseen on, mutta etenkin puolustuspelin pitää parantua. 

Joukkue pelasi viime kauden puolestavälistä lähtien ilman vakituista päävalmentajaa. Valmennuksen puute tuo totta kai omat haasteensa pelaamiseen, ja tilanteeseen pyritään saamaan ratkaisu ennen uuden kauden alkua. 

– Lopullista kerrottavaa valmennustilanteesta ei vielä ole, aika näyttää miten kokonaisuus tulee rakentumaan. Joka tapauksessa positiivinen tekemisen meininki pitäisi pelaamiseen saada, silläkin voisi pärjätä jo pitkälle. Kokeneen joukkueen valmentaminen on kuitenkin aina omanlaisensa haaste. 

Sysmäläinen salibandy on ollut edustusjoukkuetasolla alamäessä viimeisten vuosien aikana. BB-88 putosi kolmosdivisioonaan muutama vuosi sitten eikä putoaminen neloseen ollut kaukana. Sen jälkeen parin kauden ajan pelaaminen on ollut pirteämpää, mutta tulevaisuudennäkymät ovat haastavat. 

– Pieneltä paikkakunnalta ei vain löydy pelaajamassaa. Joku pysyvämpi yhteistyökuvio voisi tulevaisuudessa olla paikallaan, jotta voidaan jatkossakin tällä tasolla pelata. Harmittavasti lähikunnista, kuten Asikkalasta ja Hartolasta, ei ole oikein löytynyt pelaajia kakkosdivarin tasolle.  

Parin viime vuoden aikana Sysmässä on tehty yhteistyötä lahtelaisten ja hollolalaisten joukkueiden kanssa, ja samanlainen järjestely on hakusessa myös ensi kaudelle. Muutoin joukkueen pelaajarunko pysynee suhteellisen samana. 

– Entisestä rungosta löytyy jonkin verran jatkajia ja pari nuorta pelaajaa saataneen mukaan omista riveistä. Farmiyhteistyöhön pitää kuitenkin varmaan tänäkin vuonna lähteä, jotta saadaan ylipäänsä riittävä määrä pelaajia kasaan. Edellisten kausien farmijoukkueiden kanssa on ollut alustavaa keskustelua, mutta tarkempaa tiedotettavaa ei tästäkään vielä tässä vaiheessa ole.