Rainer Koskipalo – Hartolan vuoden 2022 yrittäjä

Mika Sankari
HARTOLA

-Valinta pääsi yllättämään minut, ARK-rakenteen yrittäjänä toimiva Rainer Koskipalo kertoo.

Palkitseminen valkeni hänelle, kun viimevuotinen Hartolan vuoden yrittäjä eli Jani Suomi oli pyytänyt häntä apuun hallilleen ja Koskipalon tehdessä lähtöä ovella tuli vastaan Hartolan Yrittäjien tuore puheenjohtaja Päivi Koskela näyttävän kukkakimpun kanssa.

Pienyrittäjä Koskipalolla on nyt yksi vakituinen työntekijä listoillaan, mutta parhaimmillaan ARK-rakenne on työllistänyt kymmenen työntekijää. Kohteet ovat loma-asuntoja ja omakotitaloja. Hartolan lisäksi töitä on riittänyt myös mm. Sysmässä, Heinolassa ja Lahdessa.

-70 % asiakkaista on vapaa-ajan asukkaita, mutta kunnallekin olen suorittanut rivitaloremontteja. Parhaimmillaankin on käynnissä pari projektia järvien rannalla ja lisää on jo sovittuna.

Isä Viljo Koskipalo oli etevä rakennusurakoitsija. Rainer oli veljensä kanssa Torniossa kesällä 1972 isän yrityksen kerrostalotyömaalla apuhommissa.

-Sieltä ura rakennusalalla alkoi 50 vuotta sitten, vuoden yrittäjä muistelee.

Vanhin veli toimi urakoitsijana Helsingissä.

-Silloin oli selkeämpi ero rakentamisessa maaseudun ja kaupunkien välillä. Näin oli esimerkiksi laaduntarkkailun suhteen. Työmaat olivat kaupungissa monipuolisempia. Nykyään eroa ei sillä tavalla ole, sillä osaaminen ja tieto kulkee silmänräpäyksessä verkossa. Televisio-ohjelmat esittelevät laadukasta rakentamista ja se näkyy kysynnässä, palkittu yrittäjä kertoo.

Tarkkuus on siirtynyt verenperintönä isältä pojalle. Näin ollen töitä tehdessä motto kuuluu: Tehdään hyvin tai ei tehdä ollenkaan!

-Silloin ei tarvitse korjailla jälkikäteen ja tulee edullisemmaksi, Koskipalo perustelee.

Töiden ja työtavan oma valinta on merkittävä etu yrittäjänä toimiessa, valtaosan työurastaan yrittäjänä tehnyt Koskipalo kehuu.
Hänen mielestään työmaan kokonaisuuden hahmottaa tällä tavalla paremmin.

Stressaava vaihe oli toisaalta esimerkiksi loma-asuntomessut vuonna 2004, jolloin kireät aikataulut imivät mehuja tehokkaasti ja oli paljon henkilökuntaa, josta tuli huolehtia.

-Tällöin laihduin 12 kiloa, Rainer Koskipalo muistelee.

Hartolassa yritystoiminnalle on hänen mielessään hyvät puitteet rakennusalalla.
-Täällä on monta hyvää tekijää.

Järjestötoiminta saa häneltä kiitosta.
-Hartolan Yrittäjillä on hyvää toimintaa. Yrittäjäjärjestön kautta saa arvokkaita kontakteja muidenkin alojen yrittäjiin.
Namikan varapuheenjohtajana toimiva mies osallistuisi seuratoimintaan ehtiessään enemmänkin. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat myös jääkiekko sunnuntai-iltaisin Heinolassa, ulkojäillä pelaaminen, kävely ja kalastus.

-Veljien kanssa käymme vuosittain lohensoudussa Torniojoella.

Maatalousyritys Sysmän vuoden yrittäjäksi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän vuoden yrittäjäksi on valittu maatalousyritys Pirttikallio Oy. Yrityksen isäntäpari Antti Saarisen ja Jaana Kekkosen yritystoimintaan kuuluu valitun yrityksen lisäksi myös Välimäen tila (Maitorinki Oy) Nuoramoisissa, mutta Pirttikallio Oy on Sysmän Yrittäjät ry:n jäsenyritys.

Antti Saarinen ja Jaana Kekkonen aloittivat Välimäen -maitotilan isäntäparina Antin isän jälkeen vuonna 1996. Tilalla oli tuolloin parsinavetta, mihin mahtui 15 lehmää. Tilan toiminnot laajenivat vauhdilla: ensimmäinen pihattonavetta rakennettiin v. 1999 ja sitä suurennettiin jatko-osalla parin vuoden kuluttua. Vuonna 2003 tilalle rakennettiin lämpökeskus ja v. 2007 oli ensimmäisen robottinavetan rakentamisen vuoro 60 -70:lle lypsävälle.

Vuonna 2016 yrittäjät tehtivät suuren harppauksen toiminnassaan.
– Olimme perustaneet edellisenä vuonna osakeyhtiön ja ostimme Jukka ja Sirpa Heinoselta Pirttikallion tilan Ravioskorvesta. Uusi, kahden robottipisteen navetta valmistui sinne maaliskuussa tänä keväänä.

Tilojen tuotanto käsittää maidontuotannon lisäksi viljan viljelyä sekä lihakarjan kasvattamista, myös metsätalous on merkittävässä asemassa. Molemmillä tiloilla on n. 150 lehmää, joten lypsävien kokonaismäärä pyörii 300:n seutuvilla. Työntekijöitä on yrittäjien itsensä lisäksi kolme ulkopuolista työntekijää.

Yrityksen tulevaisuus näyttää turvatulta, sillä kolmesta lapsesta (poika ja kaksi tyttöä) kaksi on kouluttautumassa alalle.
– Tulevaisuus näyttää muutoinkin positiiviselta tuotantopanoksien hinnan nousuista huolimatta. Ruokaa kannattaa tuottaa, kyllä ihmiset syövät jatkossakin mielellään kotimaista ruokaa. Tuotannon volyymin on vain oltava riittävän suuri.

Byrokratia syö Antti Saarisen mukaan liian suuren osan yrittäjien työajasta.
– Teitpä mitä tahansa, sitä pitää selitellä monilla eri lomakkeilla. Liekö kaikki edes tarpeellisia.

Kesän työt alkavat olla pikkuhiljaa pulkassa, puolensataa hehtaaria on vielä puimatta. Sitten alkaa lietteen levitykset ja kaivurityöt ja talvella on paljon kalustoon liittyviä kunnostus- ja huoltotöitä.

Lomia ei yrittäjäpariskunta paljoa ehdi pitämään. Yksi viikko kesämökillä kesällä ja viikko-pari talvella etelän auringossa. Muulloin aika on jatkuvaa valmiinaoloa, 24 tuntia vuorokaudessa.
– Työtä ei tässä ammatissa saa pelätä.
Valinta vuoden yrittäjäksi oli molemmille suuri yllätys. Erityisen ilahtuneita Saarinen ja Kekkonen ovat siitä, että tunnustus annettiin Sysmässä ensimmäisen kerran alkutuotannolle.

Kuvassa: Antti Saarinen ja Jaana Kekkonen ilahtuivat valinnasta Sysmän vuoden yrittäjiksi.