Hartolassa kuntopesiksen turnaus

Teksti Pelinjohtaja J-M Marttila
Kuvat Marjut Virlander

Hartolan Pallo (NMKY) isännöi su 24.7. ensimmäistä Keski-Suomen alueen kuntopesisturnausta. Samaan turnaussarjaan kuuluu Jyväskylän Valopalo ja alun perin oli sarjaan ilmoittautunut toinenkin Jyväskylän joukkue, mutta se ei nyt saanut joukkueita kasaan. Sysmän Sisu saatiin mukaan turnaukseen vierasjoukkueena, mikä oli kaikille pelikokemusten kannalta ehdottoman hyvä juttu.

HaPa oli asettanut omaksi tavoitteekseen onnistua joukkueena ja saada onnistumisia ilon kautta eri pelitilanteissa. Paikalle tullut yleisö haluttiin myös saada viihtymään pitkästä aikaa pesiksen parissa.

Turnauksessa pelattiin sovelletuilla tenavapesissäännöillä, naisten pallolla ja naisten kentän mitoilla. Joukkue sai nimetä 9+3 pelaajaa ja jokaisessa sisävuorossa kaikki saivat käydä lyömässä, vaikka kolme paloa olisi jo ehtinyt syntyä. Lisäksi vielä etulaittoman raja oli kotipesäalueen suora viiva, mikä helpotti lyönnin onnistumista verrattuna etukaaren käyttämiseen rajana, kuten normaalisti.
Joukkueessa täytyi olla kentällä vähintään kolme naispelaajaa ja vain maakuntasarjatason aktiivipelaajia sai olla enintään kaksi.

HaPa-SySi 5 – 14
Alkulämmittelyvaiheessa oli jo nähtävissä, että SySi:llä on pelikokemusta omaava, miesvoittoinen porukka ja muutamilla HaPassa alkoi jo hieman etukäteisjännitys nousta. Ulkokentällä hieman sähellettiin ja lyönnit poimi SySin ulkokenttä tehokkaasti. SySi voitti HaPan juoksuin 5-14. Hapan juoksuista yksi tuli lyötynä, muut vapaataival- tai harhaheittojuoksuina. SySi löi tasaisesti joka vuorossa ja ottelun tehokkaimmat mailan varressa olivat Tomi Jokinen ja Timo Salonen.

Valopalo-SySi 8 – 9
Joukkueiden peli oli tasainen viimeisen tasoittavan vuoroon asti ja lopulta Sysi punnersi voittoon tarvittavan juoksun ja kolmen vuoroparin ottelu päättyi. Pientä kuittailua yritettiin saada tuomareiden Kari Asikainen (PT) – Kari Pesonen (ST) suuntaan, mutta se kuuluu tiukan ottelun henkeen. Tässä ottelussa Valopalon tehokkaimmat olivat Kimmo Harju, Ida Meriläinen ja Mika Laulainen lyöntivuoroissa. SySin onnistujia lyönneissä olivat jokereina pelanneet Mika Saarinen ja Tuomas Salonen.

Valopalo-HaPa 13 – 6
HaPa pysyi vielä ekan vuoron kyydissä, mutta toisessa ja kolmannessa tasoittavassa vuorossa Jyväskylän porukan etumatkaa ei saatu kurottua kiinni. HaPan lyönneissä Jani Pesonen oli tehokkain ja myös Miikka Kähönen sekä Tuomas Kilpinen onnistuivat. Tuodut jakautuivat sitten ykköskärjen kiituri Igorille, vaihtaja Ansulle, Jani Tonterille, Kimi Elfengrenille, Santtu Tervalalle ja Satu K. Mäyrälle. Valopalon tehokkaimmat olivat Kimmo Harju, Jaakko Pynnönen ja Suvi Hölttä.

HaPasta turnauksen pelaajina palkittiin lukkari/vaihtaja Ansu Harjula ja kärki/koppari Igor Estafeev. HaPan pelinjohtaja J-M Marttila on tyytyväinen joukkueen rohkeuteen, osaamiseen ja intoon pelata pesäpalloa ja saada Hartolaankin pelejä vanhojen perinteiden nostattamiseksi.

Paljon on menty eteenpäin viime keväästä, jolloin aloitettiin perusasioista. Talvella KunkkuAreenallakin treenattiin 1-2krt/kk ja kyllä se näkyy.

-On aivan mahtavaa kun joukkueen lisenssipelaajien määrä on 16 pelaajaa (9N+7M), ikäjakauma 16-vuotiaista yli 60-kymppisiin, yhdessä hauskaa lajin parissa, missä onnistumiset vaativat paljon toistoja ja erilaisille fyysisille ominaisuuksille on käyttöä.

-Jatkamme Soriksen kentällä treenejä keskiviikko- ja sunnuntai-iltaisin, nyt taas tiedämme, mitä pitää harjoitella ja turnauspelit jatkuvat ensi lauantaina 30.7. Jyväskylässä. Kiitos yleisö, kioski, vastustajat, toimitsijat, tuomarit ja ottelusponsori KuninkaanPortti Hartola!

Kuvissa: Sinipaitaiset HaPa, keltapaitaiset Sysmän Sisu (SySi) ja punapaitaiset Valopalo Jyväskylä.

PLUPS sai lahjoitusmetsän Sysmästä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS on saanut Heikki Seppälältä lahjoituksena kolmen ja puolen hehtaarin suuruisen vanhan maa- ja metsätilan Sysmän Taipaleen kylästä. Tila sijaitsee Vintturintien läheisyydessä rajautuen Hietalahdentiehen. Paikka kuvastaa hyvin entisajan vaatimatonta ja yksinkertaista elämää Sysmässä.

Alue nimetään tilalla Väinö Korpelan kanssa eläneen Saimi Korpelan mukaan Saimi Korpelan muistometsäksi. Saimi oli lahjoittaja Heikki Seppälän täti.

Tilan rakennukset ovat asumattomina ja ränsistyneet, ja luonnonarvot kehittyneet. Alueella kasvaa varttunutta monimuotoista metsää, muun muassa muhkearunkoisia kuusia, hienoja kilpikaarnamäntyjä ja vanhoja raitoja. Alueella on myös sammaleinen kalliojyrkänne, kukkaniittyä sekä metsäpuro pienine koskineen.

-Tila on lohkottu vaarilleni Liikolan Seppälän maista 1890-luvun lopulla. Omistukseeni Ojala siirtyi arvostamani Saimi-tädin perintönä. Lasteni kanssa ajattelimme, että lahjoitus säätiölle on sopivin tapa säilyttää muisto tädistä ja pienestä tilasta. Olen asunut tuossa mummolassani yhden kesän lapsena, kertoo Seppälää haastatellut PLUPSin koordinaattori Sirpa Rautiainen Heikki Seppälän muistelleen.

Asuessaan Ojalassa Heikki Seppälä oli 6-vuotias. Muistot ovat siksi hieman hataria. Hänellä on hyvät muistot Saimista sekä Loviisa-mummosta, mutta ei niinkään talon miesväestä. Seppälän poika on Sysmän kesäasukkaana Suurikylän tiellä. Myös Seppälän lapset olivat hyvin myötämielisiä Ojalan tilan lahjoittamiseen Päijänteen Luonnonperintösäätiölle.

Saimi Korpelan muistometsä on säätiön 20. suojelualue ja ensimmäinen lahjoituksena saatu alue Sysmässä. Säätiön suojelualueiden määrä Sysmässä nousee tämän alueen myötä nyt neljään.

Säätiöllä on Päijät-Hämeessä suojelukohteita myös Hartolassa, Asikkalassa ja Hollolassa. Lisäksi alueita on Kuhmoisissa, Jyväskylässä, Toivakassa ja Kangasniemellä. Suojelualueiden yhteispinta-ala on runsaat 440 hehtaaria. Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPS edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja retkeilyä Päijänteen ympäristössä hankkimalla alueita luonnonsuojeluun lahjoitusvaroilla ja ottamalla vastaan lahjoituksina metsiä, saaria, suoalueita tai muuta omaisuutta.

Kuvassa: Lahjoittaja Heikki Seppälä sekä nykyään PLUPSin konsulttina toimiva Marjo Kuisma.

Komea kivenjärkäle Ojalan tilalla.

”Hartolan Olohuone” tarjoaa kaikille jotain

Mika Sankari
HARTOLA

Pump-track -rata valmistui ripeään tahtiin käyttökuntoon viime viikolla ja tällä viikolla. Visantien varrella on aloitettu puiston maansiirtotyöt entisten kerrostalojen paikalle.
-Rataa saa jo käyttää, mutta rakennus- ja maisemointitöiden aikana on noudatettava varovaisuutta. Elokuun puolivälin jälkeen on vuorossa istutustalkoot, silloin yökasteet alkavat, MLL Hartolan ja Hartolan Marttojen aktiivit kertovat.

Esimerkiksi rusokirsikan ja koristeomenapuun tähdittämä, näyttävä puisto piristää tulevina vuosina Keskustien vartta.

Tulevan lauantain toripäivänä 16. heinäkuuta on tarjolla mahdollisuus osallistua hankkeeseen lahjoituksilla tai ilmoittautumalla mukaan talkoisiin. Nimiehdotuksia puistolle saa esittää torilla.
-Yritykset ja yksityishenkilöt voivat ostaa nimikkopuita alueelle ja tukea näin hankettamme.
Lauantaina myynnissä on mm. koristepuita ja erikokoisia pensaita.

MLL Hartola ja Hartolan Martat tulevat lähestymään kunnan yrityksiä ja yhdistyksiä. He kertovat niille tarkempia toimintaohjeita ja yhteystietoja lähiaikoina.

Hartolan kunta ei ole rahoittamassa hanketta, mutta on sitoutunut jatkossa ylläpitämään puistoa.

Hankkeessa tähän asti mukana olleille yrityksille lähetetään aktiivien toimesta runsaat kiitokset lahjoituksistaan.
– OP Järvi-Hämeen tuki on ollut arvokasta. Pump track-radan viereen rakennetaan kolme katosta. Versowood sekä Lehto Group ovat lahjoittaneet puutavarat niiden rakentamiseen.
Hartolan toimintakeskuksen porukka on ne valmistanut ja Lions Club Hartola tulee huolehtimaan pystyttämisestä.

Talkootyötä on tehty kunkin osaaminen huomioiden. Esimerkiksi rakennusinsinööri Tuomo Tuukkanen on suunnitellut puiston katokset.

Kirkkotien vastaiselle sivulle tulee parkkipaikka. Tilaa on varattu myös jumppalaitteille. Ne hankitaan, jos lahjoituksilla saadaan niille rahoitusta.

Sillä aikaa kun nuoret menevät ylös alas radalla, käytävää pitkin pääsee etenemään rollaattoreilla.
-Jokainen käyttää rataa omalla vastuullaan!

Petankkia ja bocciaa pääsee pelaamaan omalle kentälleen.
-Näin syntyy “kuntalaisten yhteinen puisto vauvasta vaariin yhteisöllisesti rakentaen”.

Tämän toivotaan synnyttävän tekijöiden keskuudessa kuntaan lisää yhteisöllisiä hankkeita.
PäijänneLeader-rahoitus kattoi noin kaksi kolmasosaa 150.000 euron arvoisen hankkeen kuluista.

“Hartolan Olohuoneen” nimellä kulkevan puiston virallinen nimi julkistetaan avajaisten yhteydessä. Todennäköisesti syyskuulle ajoittuva päivämäärä selviää myöhemmin.

Rippikoululaiset aurinkoisissa tunnelmissa

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Tainionvirran seurakunnan rippikoulu koostui tutuista elementeistä. Seurakuntayhteysjakso sisälsi vuoden aikana erilaisia tapaamisia ja tutustumiskäyntejä. Sen lisäksi leirijaksot järjestettiin perinteiseen tapaan Hartolan Leirikeskus Kompelonlahdessa.
Isoset olivat suurena apuna rippikoulussa ja leireillä. He oppivat siellä mm. ryhmänohjaamistä, vuorovaikutus- ja sielunhoitotaitoja.

Rippikouluun voivat osallistua 15 vuotta täyttävät tai sitä vanhemmat nuoret. Kouluun ilmoittaudutaan koulua edeltävän vuoden syksyllä. Aikuisille järjestetään tarvittaessa aikuisrippikoulu. Rippikoulun jälkeen voi osallistua syksyllä alkavaan isoskoulutukseen.
Konfirmaatiomessut järjestettiin sunnuntaina 10. heinäkuuta Hartolan kirkossa Katri Ylösen johdolla. Kolehtia kerättiin aiheeseen sopivasti nuorten perus- ja ammattikoulutukseen Suomen Lähetysseuran kautta. Tänä vuonna ripille pääsi seurakunnassa yhteensä 35 rippikoululaista.

Rippikoulu leireineen on nyt heillä takana eli Isä meidän- rukous, Kymmenen käskyä ja muut Katekismuksen opit tiedetään.

Messun jälkeen isosina toimineista Mia Ikävalko, Saara Lahti ja Aino Ruoppi ehtivät vaihtaa pari sanaa juhlaväestä vilkkaana kuhisseella kirkon pihalla.

Kyseessä oli Lahden mukaan hyvin energinen porukka.

Sara Moilanen ja Ella Sarvilahti kertoivat tuoreista riparilaisten tunnelmista. Juhlia oli jo odotettu paljon.
-Sysmäläisten ja hartolalaisten yhteisolo sujui hyvin ykkösriparilla, ja saimme uusia ystäviä.
Näin kävi, vaikka aluksi pelottikin, Sarvilahti aloitti.

-Ensimmäinen viikko tiiviisti yhdessä sujui hyvin ja riparilaiset hitsautuivat yhteen, Ruoppi lisää.

Seuraaville vinkkejä.

-Rennosti vaan heittäytyen mukaan, ja avoimin mielin tutustumaan myös naapurikylän uusiin tuttavuuksiin, kyllä se hyvin menee, Moilanen vakuuttaa.
Kesällä on hänelläkin tästä lähtien muuta tekemistä, sillä kesätyöt jatkuvat.

Tainionvirran seurakunnan nuorisotyönohjaaja Maarit Mannisen mukaan Sysmän poikiakin kaivattiin mukaan. Seurakunnassa toivotaan, että ensi vuonna molemmista kunnista osallistuttaisiin yhteisleireille.
-Nuorten toiveita kuunnellaan, hän sanoo.

Tämän vuoden hyvät kokemukset kannustavat tulevia rippileiriläisiä, sillä hyvä esimerkki on jo olemassa heitä varten.

Sysmän Vanhempainyhdistys uuteen komentoon

Lauri Hildén
SYSMÄ

Vastikään kymmenennen toimintavuotensa aloittanut Sysmän vanhempainyhdistys koki suuria muutoksia menneenä keväänä. Yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä suuri osa hallituksen jäsenistä vaihtuivat kevätkokouksessa, ja näin ollen yhdistys siirtyi ikään kuin uudelle aikakaudelle.

Yhdistyksen uutena puheenjohtajana aloittaa aiemmin hallituksen jäsenenä toiminut Anu Peltola. Hän uskoo yhteistyön sujuvan jatkossakin varsin hyvin, vaikka muutoksia onkin tapahtunut.

-On kivaa ja mielenkiintoista aloittaa puheenjohtajan tehtävissä. Olen ollut pitkään mukana yhdistyksen hallituksessa ja toiminta on sitä kautta tuttua. Nyt olemme saaneet hallitukseen mukaan paljon uusia jäseniä, ja uskon homman sujuvan sekä vanhojen että uusien tuttavuuksien kanssa.

-Yhdistys on aina tekijöidensä näköinen, ja toiminta kumpuaa jäsenten, tässä tapauksessa vanhempien ja lasten, tarpeista. Näitä tarpeita meillä on tavoitteena kartoittaa ja vastata niihin mahdollisuuksien mukaan.

Sysmässä siirrytään ensi syksynä lukuvuoden alussa uuteen koulurakennukseen. Tuore puheenjohtaja uskoo sen tuovan uusia mahdollisuuksia myös vanhempainyhdistyksen toimintaan.

-On kiva päästä näkemään paljon keskusteluakin aikaan saanut kouluratkaisu ja sen mahdollisuudet. Nyt kun varhaiskasvatus tulee samaan rakennukseen koulujen kanssa, niin uskon sen tuovan uusia mahdollisuuksia myös vanhempaintoiminnan kehittämiseen, huomioiden koko lasten ”kasvukaari”.

Sysmässä vanhempainyhdistyksen toiminta on verrattain aktiivista, mutta uusillekin jäsenille olisi toki tarvetta. Puheenjohtaja Peltola kannustaa kaikkia vanhempia liittymään mukaan yhdistyksen toimintaan.

-Vanhempainyhdistyksen jäseniksi ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita vanhempaintoiminnasta ja haluavat tukea sitä. Toiminnan tarkoituksena on edistää lasten vanhempien ja päiväkodin tai koulun välistä yhteistoimintaa, tukea vanhemmuutta ja koteja sekä koulua tasapainoisen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luomisessa. Lasten hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia, ja ajattelen, että yhdessä toimien voimme vaikuttaa siihen millaisin eväin sysmäläiset lapset maailmalle lähtevät. Tervetuloa mukaan!