Kuukausi: huhtikuu 2022

Julkaistu

Lippukuntalaiset kevätleirillä Liikolassa

Mika Sankari
SYSMÄ, HARTOLA

Viime viikolla vietettiin Partioviikkoa, joten lippukunnan jäsenet pukeutuivat sen kunniaksi esimerkiksi partiohuiviin koulupäivisin. Partioviikko ajoittuu aina sille viikolle, jolloin on partiolaisten suojelupyhimyksen ja esikuvan eli Pyhän Yrjön päivä (23.4.). Partioviikon somehaasteessa pyydettiin ottamaan kuvat partiolaisena ja arkiasussa.

Vuoden alussa (11.1.) viisi vuotta täyttänyt Hartolan ja Sysmän partiolaiset yhdistävä Partiolippukunta Tainionvirran Taimenet jatkaa vireällä linjallaan.

Lippukuntalaiset kokoontuivat viikonloppuna kevätretken merkeissä Ison Kivijärven rannalla. Lohikäärmeliput johdattivat tulijan paikalle Kivijärventietä pitkin.

Kesäkuusta lähtien lippukunnanjohtajana toiminut Nina Hakala johti kolmipäiväistä viikonloppuretkeä Liikolan viileissä maisemissa. Seikkailijoiden oma kevätretki ja koko lippukunnan sunnuntainen Yrjönpäivän retki huipensivat viikonlopun.

-Meillä on nyt reilut viisikymmentä jäsentä eli tilanne on hyvä. Uusia jäseniä on tulossa antamaan partiolupauksensa, Hakala kertoo tyytyväisenä.

Leiriläiset yöpyivät puolijoukkueteltassa ja ruokaa valmistettiin tuttuun tapaan trangioilla. Leikitkin kuuluvat olennaisena osana partiotoimintaan.

Lauantainen seikkailijoiden retki suuntautui Isolta Kivijärveltä Kuunteluvuorelle.

Kaikki partiolaiset eivät valitettavasti päässeet paikalle, mutta järven rannalla touhuttiin porukalla ahkerasti vielä leirin päätöspäivänä.

Teatteriesityksen avulla havainnollistettiin Pyhän Yrjön legendaa. Legenda Yrjöstä ja lohikäärmeestä periytyy myöhäiskeskiajalta. Hahmosta ei ole historiallisia todisteita, joten hänen tarinansa pohjautuu legendojen varaan.

Reetta Uusi-Kytölä luki tarinaa, ja leiriläiset eläytyivät rooleihinsa, jotka vaihtelivat Pyhän Yrjön ja eläinhahmojen välillä. Näyttelijöiden roolit saatiin selville arpomalla. Näin jokaiselle leiriläiselle löytyi oma rooli.

Kaikki partioaikuiset sekä samoajat Uusi-Kytölä ja Alma Hakala ohjeistivat nuoria miekkojen ja kilpien valmistamisessa.

-Ne ovat tarpeen lohikäärmeiden hyökkäyksiä torjuttaessa.

-Monien kilpailujen ja leiritapahtumien ohella kesä huipentuu partiolaisten suurtapahtuman merkeissä, lippukunnanjohtaja kertoo.

Kajo 2022 on Suomen Partiolaisten järjestämä kahdeksas suurleiri eli finnjamboree, joka kerää tuhansia partiolaisia Evon metsiin heinäkuussa.

Kuvassa: Nina Hakala on toiminut Tainionvirran Taimenten lippukunnanjohtajana viime kesästä lähtien.

Juha Hakala avusti partiolaisia miekkojen ja kilpien rakentamisessa.
Julkaistu

Viidennen tason matkaketjuissa on kehittämisen varaa

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkasteli tuoreessa Kestävät matkaketjut Päijät-Hämeessä-raportissaan maakunnan sisäisiä matkaketjuja.

Matkaketju tarkoittaa kahta tai useampaa matkaa liityntä- ja runko-osuuksineen.

Työn tarkoituksena on toteuttaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita kestävyydestä ja saavutettavuudesta. Se tapahtuu kestävää liikkumista edistämällä, sujuvoittamalla matkaketjuja ja liikenneturvallisuutta parantamalla.

Työ kohdistui matkaketjujen infrastruktuuriin eli pysäkkeihin, liityntäpysäköintiin sekä yhteyksiin pysäkeille.
Ketjujen tunnistaminen aloitettiin selvittämällä Päijät-Hämeen tärkeimmät solmupisteet. Solmupiste koostuu pysäkistä tai pysäkkiparista ja niihin liittyvästä matkaketjun infrastruktuurista, kuten henkilöautojen tai pyörien liityntäpysäköintipaikasta sekä yhteyksistä pysäkeiltä liityntäpysäköintipaikalle ja ympäröivään liikenneverkkoon.

Valtakunnallisen pysäkkiluokituksen neljä ylintä pysäkkiluokkaa ovat terminaali, keskeinen solmupysäkki, vilkas pysäkki ja peruspysäkki.

Maakunnan sisäisistä matkaketjuista viidenneksi tärkeimpiä ovat ketjut Padasjoelta ja Hartolasta Lahteen sekä ketju Hartolasta Sysmään. Hartolan ja Sysmän välinen matkaketju on tärkeä Sysmässä sijaitsevien terveyshuollon palveluiden vuoksi eli työmatka- ja asiointiliikenteen takia.

Elyn ja Päijät-Hämeen liiton tilaaman sekä Sitowisen toteuttaman raportin mukaan Sysmän ainoa keskeinen solmupysäkki on Sysmä-pysäkki Kuusikujalla kunnan matkakeskuksessa. Keskustassa vilkkaita pysäkkejä on myös Vellamontiellä, jonne pysäkkikatos ja pyöräkatos voitaisiin raportin mukaan sijoittaa viheralueelle pyörätien taakse, ja uuden koulukeskuksen yhteydessä. Lisäksi Otamo ja Nuoramoinen maantiellä 410 sekä Onkiniemi Liikkuvalla kivellä ja Ositunkulma Nelostiellä ovat vilkkaita liikennöintipaikkoja.

Tien solmupisteet palvelevat maakunnan sisäisten matkaketjujen lisäksi maakunnan ulkopuolelle suuntautuvia matkaketjuja. Muilla tärkeillä solmupisteillä matkaketjut ovat pääasiassa kunnan sisäisiä koulu- tai asiointimatkoja.

Hartolassa on kaksi keskeistä solmupysäkkiä eli Hartolan Matkahuolto / Kivimaan puistikko -solmupiste palvelee kunnan sisäisiä ja maakunnan sisäisiä matkaketjuja. Valtatien 4 varressa sijaitsevaa Hartola vt4 (Jari-Pekka) -solmupistettä käyttää markkinaehtoinen, pitkämatkainen liikenne, joka ajaa maakunnan sisäisesti Heinolan ja Lahden suuntaan sekä maakunnan ulkopuolelle etelään ja pohjoiseen. Näiden lisäksi Hartolan koulukeskuksen solmupiste on kunnan sisäisiin koulumatkoihin käytetty vilkas pysäkki.

Kuvassa Vellamontien solmupiste: Vellamontien solmupiste Sysmän keskustaajamassa palvelee maakunnan sisäisiä matkaketjuja Vääksyyn ja Lahteen. Näitä matkaketjuja ei ole tunnistettu maakunnan tärkeiksi matkaketjuiksi, mutta ne palvelevat erityisesti satunnaisia liikkumistarpeita – matka-aika joukkoliikenteellä on pitkä (noin 1,5 tuntia) päivittäiseen liikkumiseen nähden. Solmupisteen palvelutasoluokka on vilkas pysäkki. Solmupisteen pysäkkiparilla on nykytilanteessa varusteena vain pysäkkimerkki. Solmupiste sijaitsee kunnan katualueella. Palvelutasopuutteita esiintyy polkupyörien liityntäpysäköinnin sekä kadun länsipuolen pysäkin katoksen osalta. Pysäkkikatos ja pyöräkatos voidaan sijoittaa viheralueelle pyörätien taakse.

Sysmän ainoa keskeinen solmupysäkki on Sysmä-pysäkki Kuusikujalla eli kunnan matkakeskuksessa. Jari-Pekka -solmupistettä käyttää markkinaehtoinen, pitkämatkainen liikenne, joka ajaa maakunnan sisäisesti Heinolan ja Lahden suuntaan sekä maakunnan ulkopuolelle.
Julkaistu

Palokuntaa aina tarvitaan

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan Palokunnan kevätkokous alkoi 11.4. juhlavasti, kun Palokunnan varapäällikkö Hannu Saarinen kertoi uusille hälytysosaston jäsenille palomiesurastaan. Saarinen liittyi hälytysosastoon 1.6.1981, mutta oli ollut jo 1970-luvulla poikaosaston harjoituksissa.

– Palopäälliköltä sain opiskeltavaksi vihkosen, jonka nimi oli ”Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä”. Se on vieläkin tallessa.

1980-luvun kalusto ja kommunikointivälineet olivat hyvin muistissa.

– Sammutusautoina oli Kontio Sisu ja Ford F-600, miehistönkuljetusautona Fiat 50 NC-c ja säiliöautona Scania 110 super. Ajoneuvohallia ei vielä ollut. Autotallin ovista Ford meni heittämällä sisään, mutta Scania ei mahtunut. Sisu vaati tarkkuutta, molemmilla puolilla oli 5 cm:n vara. Radioliikenne oli huippua, kutsuttiin HARTO ykköstä ja kakkosta. VHF-tekniikalla toimittiin pääasiassa Nokian ja Mobiran laitteilla. Tukiasema oli Sysmässä ja releointitekniikka laajensi kuuluvuusaluetta. Hälytykset tehtiin tornista palosireenin soitolla ja rimppihälytyksillä hälytysosastolaisten lankapuhelimiin. 16-vuotiaat lähtivät koulusta hälytyksiin juosten tai polkupyörillä. Pääasiassa hoidettiin rakennuspaloja, lehmännostoja, keväisin ruohikkopaloja, joskus liikenneonnettomuuksia.

Koulutusta oli sammutusmies- ja esimiespuolella. Saarinen kävi kursseja ahkerasti, ja loppuhuipennuksena oli 1992-1993 sopimuspalokunnan päällikkökurssi valtion pelastusopistolla Espoossa. Palokunnan päälliköksi hänet valittiin jo v. 1991.

– Paloasemaan oli rakennettu lisäosa ja kalustoa uusittiin. Toiminta kehittyi uudelle tasolle. Kunnallisesta pelastustoimesta edettiin Päijät-Hämeen pelastuslaitokseen ja kohti nykyistä toimintamallia.

– Nykyisin Hartolan Palokunta ry:ssä on tarjolla koko elämän kestoinen uraputki. Nuoriso-, hälytys-, tuki- ja veteraaniosastojen lisäksi voi palvella hallituksessa ja kannatusjäsenenä.
Kevätkokous sujui ripeästi hallituksen puheenjohtajan Vesa Järvisen johdolla. Palokunnan päällikkö Jyrki Tarhonen esitteli sääntömääräiset asiat ja kertoi viime vuoden toiminnasta.

– Yhteensä hälytystehtäviä oli 167, lisäystä oli edelliseen vuoteen 43,97%. Eniten kasvoi liikenneonnettomuuksien määrä (22,2%), rekkoja kaatui useita. Kun lasketaan koko toiminta yhteensä (tehtävät, viikkoharjoitukset, varallaolo), palokunnan henkilötyötuntien määrä oli yhteensä 8169 tuntia. Se merkitsee noin 4,5 henkilötyövuoden työpanosta.

Kuvassa: Onneksi on palokunta. Kuvassa kevätkokouksen palokuntalaiset, Hannu Saarinen eturivissä neljäs vasemmalta.

Julkaistu

Harrastamisen mallia keilahallista

Mika Sankari
HARTOLA

-Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä, kerrotaan hankkeen esittelysivuilla netissä.

Harrastusvalikoimaa ja tarjontaa järjestetään lasten ja nuorten toiveita kuunnellen.

Pilottikaudella 1.1.–5.6.2021 harrastustoimintaa järjestettiin perusopetuksen oppilaille 117 kunnassa ympäri maata. Lukuvuodeksi 2021-2022 toiminta laajentui ja nyt harrastustoimintaa järjestetään yli 200 kunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erityisavustusta Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen 17 miljoonaa euroa.
Tavoitteena on juurruttaa malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön haku lukuvuoden 2022-23 avustuksille on päättynyt. Aluehallintovirastot pyrkivät tekemään avustuspäätökset kuun loppuun mennessä.

-Nykyinen avustuskausi päättyy tämän lukukauden lopussa, mutta uusi on jo haussa. Viime syksynä koululaiset pääsivät tutustumaan mm. parkourin kiehtovaan maailmaan yhtenäiskoulun ympäristössä. Vapaa-ajallaan he ovat myös tutustuneet palloilulajeihin, käyneet laskettelemassa Purnussa ja toiveissa on päästä keilailun jälkeen keväämmällä golfaamaan. Korona esti paljon toimintoja, mutta onneksi saimme jatkoaikaa, Hartolan kunnan vapaa-aikapäällikkö Anna-Maija Muurinen kertoo.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kunnassa jokaiselle nuorelle maksuton urheiluharrastus kouluajan jälkeen iltapäivällä.

Aprillipäivänä alkoivat Hartolan nuorten keilailuperjantait. Yhteensä toistakymmentä nuorta innostui tulemaan keilahallille. Ensin vuorossa olivat 4.-6.- luokkalaiset, jonka jälkeen yläkoululaiset saapuivat.

-Pääsiäistä lukuunottamatta he tulevat keilaamaan perjantaisin reilun tunnin ajaksi huhtikuun aikana, yrittäjä Teuvo Järvinen kertoo.

Hän toimii valvojana ja opastaa tarvittaessa nuoria heittotekniikassa ja muissa keilailuun liittyvissä asioissa.

-He ovat päässeet jo hyvin sisään keilailun maailmaan, Järvinen sanoo tyytyväisenä.

Kaatojakin alkoi syntymään, ja mielellään paikalle tulleet nuoret paneutuivat lajin saloihin keskittyneinä.

Asiaan liittyvä Harrastusviikko järjestetään syksyllä 5.-11.9.2022. Uusia harrastuksia pääsee kokeilemaan toki jo nyt virtuaalisesti harrastusviikko.fi -sivustolla.

Julkaistu

Cleanout.fi puhdistaa – Olli Saari aloitti ikkunanpesuyrittäjänä

Mika Sankari
SYSMÄ

Alkusysäyksensä Olli Saaren Cleanout.fi- yrityksen perustamiselle antoi työnsaannin hankaluus.

Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä nuori mies oli aiemmin kyllä päässyt kesätöihin.

-Kaverilta sain vinkin. Hän kertoi minulle, että ikkunanpesu on tutkitusti inhotuin kotityö. Ajattelin tarttua tähän, ja perustaa siihen keskittyvän yrityksen, sillä töitä olisi silloin varmasti tiedossa, Saari kertoo.

Ollin isä Mikko Saari on pitkän linjan yrittäjä.

-Hän on ollut suureksi avuksi tässä prosessissa. Vähän pelottavaltakin se tuntui alussa, mutta vähitellen yrittäjyyteen liittyvät asiat oppii ja ne alkavat sujua. Tässä saa itse päättää tekemisistään eikä kukaan pääse määräilemään, hän kiittelee.

Sysmän lisäsi Hartolassa ja Asikkalassa toimivan yrityksen palvelutarjontaan kuuluu tulevaisuudessa hänen suunnitelmiensa mukaan ikkunanpesujen ohella myös yksittäisiä isoja työmaita, kuten rakennusten loppusiivouksia muuttojen yhteydessä.

Yrittäjällä on käytettävissään nykyaikaiset työvälineet. Kohteina ovat mm. yritystilat, mökit, yksityisasunnot ja linja-autot.

-Itse asiassa mikä vaan ikkunallinen tai lasipintainen kohde kelpaa.

Esimerkinomaisesti veloitus kodin ikkunoiden pesusta on 29 euroa tunnilta. Verottajalta voi hakea työsuorituksen jälkeen kotitalousvähennystä.

Saari työskentelee nyt yksin, mutta hänen kaverinsa valmiina auttamaan tarvittaessa.

-Hän voi tehdä keikan puolestani, kun olen koulussa tai auttaa minua isojen kohteiden hoitamisessa.

Kolmisen viikkoa sitten toiminta alkoi.

-Ensimmäiset kohteeni olivat lähiparturini ja Sysmän leirintäalue, nuori yrittäjänalku kertoo.

Cleanout.fi on avannut sivut myös Instagramissa.

Tällä hetkellä lukiota käyvään Saareen saa parhaiten yhteyden klo 16 jälkeen arkisin ja viikonloppuisin aamukymmenen jälkeen.

Kuvassa: Olli pesemässä leirintäalueella ikkunoita. Kuvat Mia Tommola.