Viikon Henkilö: 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Elisa Korsoff

Ilkka Hörkkö
HARTOLA, SYSMÄ

Viikon henkilö on tällä kertaa Hartolaan muuttanut Elisa Korsoff. Hän on aloittanut työt Hartolan ja Sysmän 4H-yhdistysten toiminnanjohtajana helmikuussa. Korsoff korostaa lasten ja nuorten harrastusten tuomaa yhteisöllisyyttä ja järjestöjen luonnetta aktiivisen kansalaistoiminnan lisääjinä. Hän toivottaa tervetulleeksi myös aikuisia yhdessä ideoimaan toimintaa molemmissa kunnissa.
4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. Neljän H:n perustana ovat sanat Head, Hands, Heart ja Health vapaasti suomennettuna Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvointi.

Elisa, olet järjestö- ja nuorisoalan ammattilainen. Millainen taustasi on?
-Olen lähtöisin Helsingistä. Koulutukseltani olen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut yhteisöpedagogi. Olen opiskellut Nurmijärven Rajamäellä ja YAMK-tutkinnon olen suorittanut Mikkelissä. Yhteisöpedagogi -koulutuksen keskiötä ovat järjestö- ja nuorisotyö, yhteisöllisyys ja osallisuus, syrjäytymisen ehkäiseminen, pedagogiset taidot, johtaminen sekä yhteiskunnallinen- ja kehittämisosaaminen. Olen työskennellyt eri järjestöissä, esimerkiksi vammaisjärjestössä, ammattiliitossa ja päihde- ja mielenterveysjärjestöissä. Viimeksi olen ollut Sininauhaliitossa rahapelihaittoihin keskittyvässä yksikössä.
-Tämä uusi työ on mielekästä ja tärkeää, nyt olen ongelmien ja haittojen selvittelyn sijaan ehkäisevällä puolella lasten ja nuorten parissa.

Millaiseen työhön siirryit nyt?
-Työ vastaa täysin koulutustani. Toimin molemmissa 4H-yhdistyksissä ja työaika jakaantuu niihin puoliksi. Tunnen hypänneeni liikkuvan junan kyytiin, työsarkaa riittää. Resurssit ovat pienet. Toiminta Sysmässä ja Hartolassa on ollut jonkin verran erilaista. Olen aluksi pyrkinyt muodostamaan kokonaiskuvaa molempien yhdistysten nykytilanteesta sekä verkostoitumaan. Hartolassa toimii aktiivisesti kerhoja, muun muassa tanssikerho, ”safkasankarit”, joka on kokkauskerho, tuunauskerho sekä maatila tutuksi -teemakerho. Sysmässä on kinotoiminta 4H:n vastuulla. Paikallisiin nuoriin olen ehtinyt tutustumaan jo nuokkuvalvontavuoroilla Sysmän nuorisotilassa. Sysmässä 4H-toiminnassa on ollut henkilöstön vaihtuvuutta ja toiminta on ehkä hieman hiipunut.
-Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluvat esimerkiksi yhdistysten operatiivinen johtaminen, nuorisotyön organisointi, nuorten työelämävalmiuksien edistäminen sekä yrittäjyyteen kannustaminen. Toiminnanjohtaja vastaa kehittämishankkeiden suunnittelusta ja hallinnoinnista.

Oliko 4H-toiminta aiemmin tuttua ja miten näet tulevaisuuden?
-Ei 4H ole ollut syvällisemmällä tasolla tuttua. Molemmissa kunnissa on toiminnalla pitkät perinteet. Toiminnan vireytymisen ja pysyvyyden kannalta olisi toivottavaa ja tärkeää saada mukaan uusia nuoria ja vapaaehtoisia aikuisia. Myös uusia rahoittajia kaivattaisiin vaikkapa yritysyhteistyön muodossa. Minua saa tulla nykäisemään hihasta, niin jutellaan ja ideoidaan!

Millaisia harrastuksia sinulla on?
-Monipuolinen liikunta pitää yllä kuntoa, virkistää mieltä ja toimii hyvänä vastapainona. Hartolan kuntoportaat olen jo ottanut haltuun. Viihdyn myös erilaisissa kulttuuririennoissa, kuten keikoilla, tanssiesityksissä, teattereissa ja tapahtumissa. J. Karjalaisen tulevaa keikkaa kovasti odotellaan. Kesällä sitten kaivan moottoripyörän talviteloilta.

Kuubaan tutustuit tanssin merkeissä?
-Olen harrastanut monenlaista tanssia, kuten flamencoa, lattareita ja salsaa, joka ei olekaan aivan helppoa. Juuri ennen koronapandemian alkua toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja kävin Havannassa kahden viikon salsamatkalla.

MTK:n ulkoilupäivä Purnussa

Heini Katajisto

Neljä maakunnan MTK yhdistystä järjesti jäsenilleen yhteisen ulkoilupäivän Hartolan Purnussa maaliskuisena sunnuntaina.

Hartolan, Sysmän, Joutsan, Luhangan, Leivonmäen ja Heinolan viljelijöitä perheineen  kokoontui laskettelemaan suksilla, laudoilla tai pulkalla ja osa kävi hiihtämässä ladulla.

Osanottajia oli lähemmäs sata, sää suosi ja rinteet olivat loistavassa kunnossa.

Mainosbanderolleissa ja -liiveissä muistutettiin että ”Paras ruoka tulee läheltä” ja ”Kotimainen ruoka tuo leivän moneen pöytään”

Päitsi

Heikki Helin
SYSMÄ

Viikonvaihteessa ajetun 86. Päijänteen ympäriajon voitti Jämsän Seudun Moottorikerhon Peetu Juupaluoma. Hän ei tavoitellut tai edes haaveillut Päitsi-voitosta. Antti Hänninen ajoi viime vuoden tavoin tasaisessa kisassa toiseksi, ja kolmossijalle kaasutteli tyytyväinen Markus Michelsson.

  • – Oli tämä voitto aika kovan työn takana. Pystyssä kun pysyi, niin se oli kova sana. Kaatumisten määrää ei pysty laskemaan. Juupaluoma toteaa viitaten viikonlopun olosuhteisiin. Aurinkoisen plussakelin pehmentämät hanget kutsuivat kaikkia kuskeja hangen puolelle useaan kertaan viikonlopun aikana – myös voittajaa.

Kisa alkoi dramaattisesti, kun ennakkosuosikki ja kahden viime vuoden voittaja Eemil Pohjola ajoi ensimmäisellä erikoiskokeella päin puuta ja pyörästä katosi sähköt. Vaikka Pohjola saikin pyöränsä siitä vielä viriteltyä kasaan ja käyntiin, aikaa kului. Pohjolan epäonni jatkui ja hänen onnistui vielä eksyä siirtymällä. Niinpä hänen sijoituksensa ensimmäisen päivän jälkeen oli sijalla 21 ja yli 27 minuutin päässä kärjestä. Pohjola ajoi koko viikonlopun parhaansa mukaan täysillä ja nousi lopulta yleiskilpailun sijalle 12.

Kuusi SyMK:n kuskia mukana

Sysmän Moottorikerho vastasi erikoiskokeiden 14 (Taipaleessa) ja 15 (Kalkkistentien läheisyydessä) järjestelyistä.

Sysmän Mikko Leppäsen sijoitus yleiskilpailussa 18. A1 luokassa tuli nelossija. Leppänen ajoi toista kertaa Päijännettä ympäri. Edellinen kierros oli vuonna 2014.

Mikko Leppänen oli varsin tyytyväinen ajoonsa. Seuraava Mikon kisa on toukokuussa Hyvinkäällä. Startteja kertyy vuodessa kymmenkunta.

Leppänen oli ainoa SyMK:n koko reitin kiertänyt. Joonas Salonen ja Jani Koskenniemi osallistuivat parikilpailuun sijoittuen kolmansiksi jääden voittajista vai 15 sekuntia. Siinä reitti oli lyhyempi ja kisa ajettiin valoisaan aikaan lauantaina. Jussi Uotilan ja Aku Mannilan sijoitus oli 11 ja eroa reilu 5 minuuttia.

Tuomas Huuskola ajoi kuntoluokassa sijoittuen kuudenneksi.

Kuvassa: Mikko Leppänen taiteilee 14. erikoiskokeen ajouralla. (HH)

Joonas Salonen ja Jani Koskenniemi sijoittuivat parikilpailussa kolmanneksi. (HH)

Paldanius palasi yleisön eteen Hartolassa

Mika Sankari
HARTOLA

Keskiviikkoillan illan ratoksi oli valtuustosalissa tarjolla turkulaislähtöisen Tomi Paldaniuksen kitarointia finger style-tyyliin eli soittoa näppäilytekniikalla. Artisti kertoo oppineensa soittamaan Amerikassa korvakuulolta yli 15 vuotta sitten.

-Pitkästä aikaa olen keikalla, onpa jännittävää, mies tuumaili.

Siitä lähtikin hänellä kalenterin mukaan käyntiin tiivistahtinen kevään keikkarupeama.

Rauhallinen aloitus sisälsi 70- luvun klassikkoleffa Kauriinmetsästäjän tunnusmusiikkia. Dire Straitsin Brothers in Arms jatkoi mentaalisesti rauhoittavan tunnelman luomista.

Esiintyjän imagoon kuuluu musiikin sisältämien elementtien, kuten vauhdin tai hiljaisuuden imitointi. Hän antaa vaikutelman kaikkien soittimien mukanaolosta.
Paldanius on valmistunut musiikkipedagogiksi 2003 Turun taideakatemiasta.

-Siinä vaiheessa riitti kaikkea. Oli auto, asunto Aurajoen rannalla, johon mietimme silloisen kumppanin kanssa keittiöratkaisuja sun muuta. Koko paketti koossa. Vakituinen virka Varsinais-Suomen musiikkiopistossa mahdollisti tämän kaiken. Ylipäänsä taidot olivat hallussa, mutta huomasin jonkin olevan vialla. Syytä en tiedostanut, muusikko tarinoi matkan varrella liudentuneella Turun murteellaan.

Hänen mukaansa mikään ei enää kiinnostanut ja kaikki piti jättää Suomessa taakse. Kesällä 2005 artisti otti menolipun New Yorkiin ja osti kitaran. Hän soitteli klassikkohittejä puistoissa, ja saavutti suosiota versioimalla Bon Jovin Livin´ on a Prayer -kappaletta.

Youtubessa hän huomasi erään aasialaispojan soittavan kappalettaan ja päätti löytää kyseisen Sungha Jungin. Parin viikon kuluttua onnisti ja halpa lento järjestyi Etelä-Koreaan. Poika oli isänsä kanssa Tomia vastassa. Jungin soittama Eaglesin Hotel California, jonka Tomikin soitti Hartolan illassa, on saanut suurta suosiota netissä. Myös nuori ruotsalainen Gabriella Quevedo on ollut Paldaniuksen opissa.

Haastava biisi, joka sisältää monia elementtejä oopperasta alkaen eli Queenin Bohemian rhapsody sujui kuukausien tauon jälkeen.
Suomalaisista hiteistä olivat mukana kollaasin merkeissä mm. Myrskyluodon Maija, Finlandia ja Lapin kesä.

-Suomi merkitsee minulle paljon, artisti korosti.

Ennio Morriconen Hyvät pahat ja rumat oli hyvä esimerkki elokuvamusiikin voimasta.

Paikalla oli rohkaisevan paljon yleisöä, johan tämä alkaa näyttää normaalilta elämältä. Intiimillä klubikeikalla ilta päättyi räväkästi Led Zeppelinin Stairway to heavenin tahtiin.

Kuinka metsä pidetään terveenä?

Mika Sankari
SYSMÄ

-Lähdetään perusteista liikkeelle. Fysiikan lain mukaan kylmä ilma laskeutuu alas ja lämmin ilma nousee ylös eli hyvään ja ammattitaitoiseen metsänhoitoon kuuluu se, että pienilmaston muutokset osataan ottaa ajoissa huomioon, metsäalan konkari Jouko Juurikkala aloittaa.

Ilmansuunnilla on tässä yhteydessä merkitystä. Mäkien itä- ja pohjoisrinteillä ei kuusen taimikko ole niin arka paleltumaan kuin etelä- ja pohjoisrinteillä.

-Tämä siksi, että aurinko nousee keväällä koillisesta, hän tarkentaa.

Auringonlämpö tavoittaa pienten kuusien taimien latvat jo varhain aamulla, kun taas etelä- ja lounaisrinteillä pakkanen vielä kiristyy.

Hallanaroilla mailla kuusen uudistaminen edellyttää verhopuiden käyttöä. Parhaita verhopuita ovat koivut ja lepät.

-Tämän käytännön laiminlyömisen seurauksista löytyy lukuisia esimerkkejä.

Tärkeää on korjuutieverkon rakentaminen eli valmiiksi tehty ajoura helpottaa töitä. Urat on merkittävä mahdollisimman kestävälle maapohjalle, jotta juuristovaurioita ehkäistäisiin.

Muokkaustöiden ohella ajouralta pitää poistaa kulkua haittaavat kivet, ja vahvistaa pehmeät kohdat.

-Mikäli ammattilainen on laatinut metsänhoitosuunnitelman, ovat nämä asiat oikein merkittyinä, hän tähdentää.

Myöhästyneen ja liian voimakkaana tehdyn harvennushakkuun seurauksena syystuuli voi kaataa runsaasti puita. Ratkaisuja tehtäessä olisi siis huomioitava tuulikuorman lisäys ja sen vaikutus.

-Liian usein syytetään luonnontuhoja, vaikka kyseessä on ollut puutteet omassa toiminnassa. Ihmisten ja eläinten terveydestä puhutaan paljon- entä miten on metsän terveyden laita, Jouko Juurikkala kysyy.

Siinä missä ihmisestä otetaan verikoe, metsää voidaan tutkia maa- ja neulasanalyysin avulla.

Tällä seudulla erityisesti haapa levittää männynversoruostetta eli älä jätä haapaa korjaamatta. Viisas katsoo parinkymmenen vuoden perspektiivillä eteenpäin.

-Metsänomistajalle sillä on merkitystä, koska vain terveistä puista maksetaan hyvä hinta. Ei kannata säästää taimikon perustamiskuluissa- laiminlyönnit vasta kalliiksi tulevatkin!

Näin käy, mikäli haapaa on männyn uudistumisalueella.

Maataloudesta tuttu käsite vuoroviljely pätee myös metsätalouden parissa. Esimerkiksi kuusia tulisi viljellä kaksi sukupolvea peräkkäin, ja vaihtaa puulajia- muuten tyvilahon uhka kasvaa.

-Terveydestä huolehtiminen takaa kauniin metsämaiseman. Samalla omistaja kantaa vastuuta vuosikymmenten päässä odotettavissa olevista tuhoista, mikäli toimii väärin, mies painottaa lopuksi.