Kuukausi: tammikuu 2022

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Suomen historian ensimmäiset aluevaltuustovaalit houkuttelivat valtakunnallisesti eri tulospalvelujen mukaan uurnille alle puolet (47,5%) äänioikeutetuista. Päijät-Hämeessä tästä jäätiin hieman (45,6).

Ääniharavaksi osoittautui Keskustan Martti Talja Lahdesta 2029 äänellä.
Maakunnan sisäisessä tarkastelussa parhaat lukemat saivat Asikkala ja Padasjoki, joissa yli puolet äänioikeutetuista kävi uurnilla. Kärkölän, Lahden ja Orimattilan äänestysprosentti jäi reippaasti alle maakunnallisen tason.
Ykköspaikasta SDP ja Kokoomus kävivät tiukan taiston, jossa demarit voittivat ääniosuuksissa (24,7 vs. 24,5), mutta Kokoomus (vaaliliitossa RKP:n kanssa) sai 18 paikkaa valtuustoon ja SDP 17. Keskustalle herui 11, perussuomalaisille 10, Kristillisdemokraattien ja sitoutumattomien listalle 6, Vasemmistoliitolle ja Vihreille 3 paikkaa. Liike Nyt sai yhden edustajan läpi.

Hartolassa keskusta vei voiton äänestysprosentin ollessa 47,2 %. Sysmäläisten ykköspuolue oli sama, ja äänestysprosentti hieman korkeampi (49,8).
Kuntakohtaisesti tarkasteltuna Lahti sai odotetusti suuren osan (42) aluevaltuuston paikoista. Hollolasta valittiin 8, Heinolasta 5, Asikkalasta 4, Iitistä ja Orimattilasta 3, ja Sysmästä 2 valtuutettua. Kärkölä ja Padasjoki saivat yhden edustajan, mutta Hartola jäi valitettavasti ilman aluevaltuustoedustajaa. Näin kävi noin viidellekymmenelle muullekin Suomen kunnalle. KD:n Pekka Pyykkö ylsi ensimmäiselle varasijalle.

Entä “meikäläisten” läpimenijät sosiaali- ja terveysasioihin keskittyneissä vaaleissa?

Kokoomuksen Mika Järvinen keräsi mahtavan saaliin (579 ääntä).
-Hienot on tunnelmat. Valtakirja on annettu, ja siitä kiitos äänestäjille. Sitä pitää alkaa noudattaa, ja ruveta huolehtimaan myös reuna-alueiden asioista. Kova työmaa on edessä, mutta järkeviä ratkaisuja voidaan tehdä yhteistyössä. Mallina voi toimia vaikka Sysmän kunnan ja Terveystalon välinen sopimus. Valmistelevan toimintaelimen kausi loppuu pian, joten pääsemme työn äärelle mm. hallintosääntöä määrittelemään, Järvinen kertoo.

Eevakaisa Lehtosalo-Lönnbergin (kesk.) upea kolmensadan äänen saalis karttui maakunnan jokaisesta kunnasta, josta noin kaksi kolmasosaa Sysmästä.
-Olen erittäin iloinen ja yllättynyt tästä tuloksesta, sillä kampanjoin maltillisesti. Puolueenkin tulos ylitti odotuksemme. Olen siitä ylpeä Päijät-Hämeen Keskustan piirihallituksen puheenjohtajana. Järjestimme puolueen Facebook-livetapahtumia ja muuta tavallisesta vaalityöstä poikkeavaa toimintaa. Se taisi toimia. Työskentelen aluevaltuustossa maakunnan hyväksi “kokomaakunnanvaltuutettuna”. Järjestäydymme jo ensi viikolla puolueiden kanssa, ja aloitamme käytännön töiden parissa.

Kuvassa: Mika Järvinen 579 ääntä ja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg 300 ääntä.

– asialla vaikutusta kuntatalouteen jatkossakin!–

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY) on määrittänyt perussopimuksessaan, että yhtymän ensihoidon laskutuksen peruskunnilta tulisi olla suoritusperusteinen. Vuosina 2017-2019 yhtymä on kuitenkin käyttänyt laskutusperusteena laskutapaa, jossa kuntakohtaisen kustannuksen määrää 85-prosenttisesti tallipaikka ja 15-prosenttisesti väestömäärä.

Tallipaikka tässä tarkoittaa sijaintipaikkaa, josta auto lähtee tehtävään ja mihin se palaa tehtävän jälkeen.

Laskutustavasta on seurannut merkittävä perussopimuksen vastainen virhelaskutus. Sysmän kunta valitti laskutusperusteista ja -menettelystä hallinto-oikeuteen ja voitti laskutusasian. Valituksessa vedottiin kuntalain lukuun kahdeksan, jossa on säädökset muun muassa kuntayhtymän perussopimuksen sisällöstä ja muuttamisesta, kuntayhtymän toimielimistä sekä perussopimuksesta johtuvien erimielisyyksien ratkaisemisesta. Em. hallinto-oikeuden päätökseen PHHYKY haki valituslupaa, mutta sitä ei myönnetty.

Ensihoidon kustannuksia on Sysmässä seurannut jo pitkään hyvinvointiyhtymän yhtymäkokousedustajana toiminut aiempi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mika Järvinen. Hänen mukaansa jo vuosien 2013-2016 laskutuksesta on niin Sysmälle kuin Hartolalle palautettu liikaa perittyjä maksuja.

Myös muita alueen kuntia samassa veneessä

Järvisen mukaan Sysmä ei ole tilanteessa yksin. Suurin osa yhtymän kunnista on menettänyt virheellisen laskutusperusteen vuoksi. Muun muassa Heinola, Iitti, Asikkala, Hartola, Padasjoki ja Orimattila ovat kuntia, joiden tulisi saada hyvitystä. Vastaavasti Lahden kaupungille tulisi reilusti lisämaksua ja jonkin verran myös Hollolalle ja Kärkölälle.

Vaikutus kuntatalouteen myös tulevaisuudessa

Asialla on merkitystä myös tulevien vuosien osalta. Sote-uudistus on ajettu tämän hallituskauden aikana maaliin. Hyvinvointialueuudistuksen pohjana on vuoden 2020 kustannustaso.

Kunnalle myönnetään valtionosuuden lisäystä, jos järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle kunnan tulot vähenevät enemmän kuin kunnasta hyvinvointialueelle siirtyvät kustannukset ovat. Vastaavasti valtionosuutta vähennetään, jos siirtyvät kustannukset ovat siirtyviä tuloja suuremmat. Lisäys tai vähennys ei ole täysimääräinen vaan se on rajoitettu 60 prosenttiin muutoksen suuruudesta. Tätä kutsutaan sote-siirron muutosrajoittimeksi.

Jos kustannukset sote- ja pelastustoiminnassa nousevat esimerkiksi miljoona euroa, leikataan kunnalta pysyvästi 60 % eli 600 000 euroa valtion rahoitusta. Kustannusten laskiessa valtionosuus kunnalle puolestaan lisääntyy samalla kaavalla. Kun yhtymän laskutus korjataan perussopimuksen mukaiseksi, siitä seuraa valtaosalle yhtymän kunnista merkittävä valtionosuuksien kasvu hyvinvointialueuudistuksessa.

Korjauksen tuloksena esimerkiksi Hartola ja Padasjoki olisivat saamassa vuosilta 2017-19 runsaat 600 000 euroa /kunta. Hartolalle se lisäisi valtionosuutta pysyvästi vajaat 400 000 euroa vuodessa. Sysmälle olisi tulossa noin 1,7 miljoonaa euroa ja se vaikuttaa tuleviin valtionosuuksiin noin miljoona euroa vuositasolla.

Yhtymältä odotetaan seuraavaksi itseoikaisua perussopimuksen mukaiseksi ratkaisuksi. Se on vähintä mitä hyvinvointikuntayhtymän olisi tehtävä. Mikäli se ei sitä tee, on kunnalla mahdollisuus ylimääräiseen muutoksenhakuun korkeimmalta hallinto-oikeudelta, tähdentää Mika Järvinen.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Heinäkuun 14 pnä tulee kuluneeksi Olavi Virran kuolemasta 50 vuotta. Sysmässä syntynyt ja kaikkien hyvin tuntema oikean tangokuninkaan ääni on vielä tänäänkin suuressa arvossa.

Tamperelainen Hannu Ignatius on keräämässä kesällä ilmestyvään Muistojen Virta -kirjaan suomalaisten tarinoita rakastetusta viihdetaiteilijasta, Kirjan julkaisee Aviador -kustannus. Aviador Kustannus julkaisi myös Hannu Ignatiuksen edellisen, viime vuonna ilmestyneen Tapsa – Koko kansan reissumies -kirjan.

Ignatiuksen mukaan tulevaan Muistojen Virta -kirjaan halutaan kerdätä monipuolisia muistoja ja kuvia kotialbumeista ja vinteiltä. Kirjan pääosassa ovat siis Olavi Virran lisäksi tavalliset suomalaiset.

Kirjaan Ignatius haluaa kerätä ikimuistoisia tarinoita Olavi Virran kohtaamisesta tai tanssilavamuistoja. Missä kohtasitte, mitä mestari lauloi tai kertoili? Pääsitkö mahdollisesti yhteiskuvaan ja saitko mahdollisesti Olan nimikirjoituksen? Kuka tahansa voi nyt kertoa oman tai lähisukulaisen tarinan omin sanoin. Eri sukupolvilla on varmasti runsaasti musiikillisia muistoja laulajasta. Ola on antanut monille kipinän musiikin lisäksi muihinkin asioihin. Joku on saattanut saada innostuksen autoharrastukseen Olan Amerikan -raudoista tai onko kokkausinnostus lähtenyt liikkeelle lihapullista, jotka olivat angokuninkaan suurta herkkua? Näitä muistoja sekä kotien valokuva-albumien aarteita etsitään tulevaan teokseen.

Kirjan kokoaja haluaa lisäksi tietää, missä muistojen lähettäjät muistavat kuulleensa ensimmäisen kerran Olavi Virran musiikkia. Mikä oli kappale, oliko kyseessä äänilevy, häät vai joku henkilökohtainen tanssilavamuisto.

Olitpa nuori, keski-ikäinen tai varttuneempi, lähetä tarinasi sekä valokuvia sähköpostilla: olakirja@gmail.com – näin saadaan luoduksi Suomen kansan näköinen muistelokirja tangokuningas Olavi Virrasta.

Mika Sankari
HARTOLA

Mikä paikkakunta sijaitsee “nelostien” varrella, sieltä ajaa pari tuntia pääkaupunkiin ja siellä asuu 2626 asukasta?
Suomessa nämä määritelmät osuvat Hartolaan.
Sama oli tilanne vielä alkuvuodesta 2021 itäsaksalaisessa Burkaussa, mutta jostain ilmestyi loppuvuoden aikana muutama lisäasukas.

Muutama lisätieto tuosta samantyyppisestä saksalaiskunnasta

• Pinta-alaltaan se kattaa 32 neliökilometriä (Hartola 675).
• Burkausta löytyy ensimmäinen maininta ilmeisesti vuodelta 1312.
• Itse kunta muodostuu kaikkiaan yhdestätoista pienemmästä alueesta, kun taas Burkau kuuluu Bautzenin piirikuntaan, joka on osa Saksan itäisintä Saksin (Sachsen) osavaltiota. Myös termi Saksin vapaavaltio on käytössä.
• Autobahnin A4 kautta Burkausta ajaa länteen päin reilut puoli tuntia Dresdeniin. Reilun tunnin ajomatkan päässä idässä tulee Puolan raja vastaan, ja kahden tunnin ajomatkan pohjoisessa on pääkaupunki Berliini.
• Tärkeimmät nähtävyydet ovat kartanoita, myllyjä ja evankelis-luterilainen tiekirkko Uhyst am Taucher Autobahnin varrella.
• Peruskoulun jälkeen kunnasta täytyy lähteä muualle oppiin, vain yksityisopetusta on tarjolla.
• Pormestari Sebastian Hein edustaa Saksan perinteistä porvarillista suurpuolue CDU:ta. Hän kirjoitti burkaulaisille toivoa luovan joulun ja uuden vuoden tervehdyksen someen.
• Kunnan viralliset sivut ja Facebookin tiedotussivu valaisevat nykytilannetta.
  -Alue tarjoaa sijoittajille ihanteelliset mahdollisuudet, mutta Burkau on houkutteleva paikka myös kodinrakentajille, erityisesti läheisen ylängön viehättävän maiseman ja helpon saavutettavuuden vuoksi, Facebookissa kehaistaan.
• Vapaapalokunta etsii lisäjäseniä.
• Ulkoilmajuhlia järjestettiin viiime vuonna jonkin verran. Kaikkiin tilaisuuksiin on vaadittu pitkään todistus saaduista koronarokotuksista. Maskiksi ei ole kelvannut mikä hyvänsä riepu, vaan sen on pitänyt täyttää FFP2-tason vaatimukset. Näin oli esimerkiksi joulukirkossa.
• Vapaa-aikaa kelpaa viettää kesäisin maauimalassa, joka tarjoaa saksalaiseen tapaan monia oheispalveluja, kuten pelikenttiä ja ravintolapalveluja. Kävijöitä kertyi viime kesänäkin elokuun loppuun mennessä moninkertaisesti kunnan asukaslukuun nähden.
• Lähellä keskustaa pääsee myös maastopyöräilemään.
  Tällä hetkellä itäsaksalaisen Burkaun tapahtumakalenteri näyttää melkoisen tyhjältä Hartolan tapaan.

Kuvassa: Burkaun sijainti Saksan kartalla.

Peruskoulukuva tästä

Mika Sankari
HARTOLA

Saksanseisojat Bosse ja Rollo tervehtivät tulijaa iloisesti Pirttiniementien päässä sijaitsevan entisen, vuonna 1907 rakennetun maatilan portilla. Nykyinen nimi “Villa Oldenburg” tulee yrittäjä Sara Nikanderin äidin sipoolaisen isoisän kautta.

Viime vuonna tilalle rakennettiin fasaanitarhat, kylvettiin riistapellot ja kasvatettiin fasaaninpoikasia.

-Aiemmin Hartola oli ollut meille “musta aukko” Helsingin ja Lapin välissä, mutta löysimme mieheni kanssa tilan netin kautta toissa vuonna, ja totesimme sen tarpeisiimme sopivaksi. Hartolan keskustan liikkeistä saa monenlaista ja etätyöhön Villa Oldenburgin ympäristö soveltuu hienosti hyvien tietoliikenneyhteyksien ansiosta, Nikander kertoo.

Hollolassa asuvan pariskunnan päätyö on helsinkiläisessä markkinointiyrityksessä.

-Naapurilta saa tarvittaessa apua mm. lintujen ruokintaan, kun olemme täältä poissa, hän sanoo.

Sara on myös kokenut koirankouluttaja, ja metsästystilalla voi käydä omatoimisesti harjoittelemassa.

-Asiakkaita on käynyt meillä Salosta saakka. Monilla tiloilla voi käydä tekemässä omia treenejä, mutta meiltä löytyy myös yksityisopetusta ja ryhmätreenejä alkeista lähtien. Sellaisia tiloja ei kovin paljon ole, Sara Nikander sanoo.

Tilan kaksivuotias Rollo-lintukoira antoikin oivan näytteen omista ja kouluttajansa kyvyistä toimittajan läsnäollessa.

Viereinen Pirttijärvi tarjoaa mainiot olosuhteet esimerkiksi lintukoirien eritasoisia vesitreenejä varten.

-Kaikille löytyy sopiva harjoitus vasta-alkajista kokeneimpiin metsästäjiin saakka. Tämä on vielä “harrastuspohjalta” tapahtuvaa päätyömme ohella, mutta kehitämme toimintaamme koko ajan, yrittäjä kertoo.

Toistasataa paikkauskollista fasaania elää tilan tarhassa. Ne mieluummin juoksevat kuin lentävät. Nyt linnut voisivat edetä Pirttijärven jäätä pitkin.

Toiminnan pienimuotoisuudessa on omat etunsa.

-Lintuinfluenssa on levinnyt monissa paikoissa isojen peltojen kautta muuttolintujen takia, mutta täältä ne puuttuvat, joten olemme onneksi säästyneet siltä.

Päärakennuksen vieressä oleva aitta kunnostetaan tulevaa majoituskäyttöä varten.

Fasaanin metsästysaika on syyskuun alusta helmikuun loppuun, joten fasaanitreenejä on tarjolla ensi kuun loppuun saakka.

Osoitteessa www.villaoldenburg.com löytyy tarkempia tietoja yrityksen toiminnasta ja mm. ohjeita treenipäivän varaamiseen.

Kuvassa: Sara Nikander esitteli Villa Oldenburgia Rollon ja Bossen kanssa sunnuntaina 2. tammikuuta.