Päivä: 30.12.2021

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Yhtenäiskoulun tuntiopettaja Tanja Seppälälle ehdotettiin syksyllä striimattavan oppitunnin pitämistä. Hän opettaa englannin kieltä koulussa luokille 3.-7. Taustana on Suomen koulujärjestelmän kiinnostavuus ja menestys kansainvälisesti. Vaikka viimeisimmissä mittauksissa ei Suomi ole huipputuloksiin yltänytkään, ovat mm. suomalaiset oppilaslähtöiset työtavat kouluissa kiinnostuksen kohteena.

Kun kansainväliset kouluvierailut 2000-luvun alussa lisääntyivät, toimintaa varten perustettiin Opetushallituksen toivomuksesta yritys. Se on nimeltään VisitEDUfinn. Yritys on organisoinut kouluvierailuja. Korona-aikana toiminta siirtyi verkkoon, mutta syksyn aikana on taas normaalejakin vierailuja voitu toteuttaa.

Tanja Seppälän oppitunnin piti olla vasta tulevan vuoden puolella, mutta se aikaistui. Yhtenäiskoulun rehtori Simo Sinervo oli aiemmin tehnyt yhteistyötä VisitEDUfinn koordinaattorin Suvi-Krista Westlingin kanssa. Sinervo esitti Seppälälle oppitunnin striimaamista.

-Idealle ei saanut sanoa ei vaan ehkä, hän muisteli.

Vaikka tilanne tuntui jännittävältä, hän päätti suostua. Laitteiston osalta koululla oli täysi valmius striimaukseen.

Lähetettäväksi tunniksi valikoitui 7:nnen luokan englannin tunti. Iso, yli 20 oppilaan ryhmä on normaalisti englannissa jaettuna, mutta striimatulle tunnille haluttiin ”filmitähdiksi” ainutkertaiseen tilaisuuteen koko 7. luokka. Kun asia muutama päivä ennen striimausta kerrottiin huoltajille ja oppilaille, oli suhtautuminen positiivisen yllättynyttä.

Järjestäjän puolelta ainoa toivomus oli, että tunti sisältää erilaisia työtapoja. Itse tunti meni alun pieniä ääniongelmia lukuunottamatta hienosti. Tunti oli Seppälän mukaan hyvin normaali, hän käyttää erilaisia työtapoja ja aktivoi oppilaita jokaisella tunnillaan.

Striimausta seuraamassa oli koululuokka tai opettaja mm. Puolasta, Romaniasta, Brasiliasta ja Intiasta. Tunnin päätteeksi seuraajat saivat esittää kysymyksiä. Ihmettelyn aihe oli vaikkapa oppilaiden kengättömyys luokassa. Myös esitettiin kysymys, ovatko oppilaat aina näin aktiivisia tai miten luokassa kontrolloidaan läksyjen tekemistä.

Kokemuksen jälkeen Tanja Seppälä oli iloinen ja helpottunut. Hän totesi pienen jännityksen karisseen tunnin alettua.

-Eihän tämä eronnut mitenkään tavallisesta, tätä teen viisi päivää viikossa, totesi Seppälä lopuksi.

Kuvassa: Opettaja Tanja Seppälä pohjoisirlantilaisen Giant’s Causewayn basalttipylväillä (kuva Tiina Virtanen).

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) syksyisen ennakkotietolaskelman mukaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 7,4 prosenttia 2020 edellisvuoteen verrattuna.

Eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (26 %), maataloudesta (20 %), kaukolämmöstä (15 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %).

Tällä hetkellä lopulliset päästötulokset ovat saatavissa vuoteen 2019 asti. Tulosten julkaisuviive on noin 1,5 vuotta.

Hartolan kokonaispäästöt ovat pudonneet kymmenvuotistarkastelussa (2009-19) noin neljänneksen (24%).

Niiden rakenne on säilynyt suunnilleen samana maatalouden muodostaessa noin kolmanneksen kunnan päästöistä. Vilkas tieliikenne muodostaa viidenneksen työkoneiden (12,7%) ja kulutussähkön (6,6,%) tullessa seuraavina.

Kulutussähkö sisältää sähkön käytön lukuun ottamatta sähkölämmitystä, maalämpöä ja raideliikennettä. Siihen lasketaan koneiden, laitteiden, ilmastoinnin ja valaistuksen ohella myös sähköautojen lataamisen sekä muiden paitsi maalämpöpumppujen kulutus.

Sysmän päästöt ovat vähentyneet 15 prosentilla samalla tarkastelujaksolla.

Hartolan tapaan maatalous on suurin päästölähde selvemmällä erolla (46,1%). Seuraavana ovat tieliikenne (15,4), työkoneet (8,1) ja kaukolämpö 7,5 prosentilla.

Päästöt on laskettu yhdenmukaisella laskentamenetelmällä. Jatkossa tulokset päivitetään vuosittain.

Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ns. ALas-mallilla. Päästöistä lasketaan eri päästösektoreiden hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt sekä fluoratut kasvihuonekaasut omana kokonaisuutenaan. Bioperäiset polttoaineet ovat (hiilidioksidin osalta) nollapäästöisiä. Lisäksi lasketaan eri toimintojen energiankulutus.

Mallissa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset päästöt, mutta osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan kulutuksen perusteella, riippumatta niiden syntypaikasta.

Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa:
-päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä,
-teollisuuden sähkönkulutusta,
-teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä
-kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan päästöhyvityksiä sähkön päästökertoimen mukaisesti.

Käyttöperusteisen päästölaskennan rinnalle kehitetään kulutukseen perustuvaa päästölaskentaa, joka valmistuu vuoden alussa.

Kulutusperusteinen laskenta perustuu kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen, sekä investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen. Päästöjen fyysisellä syntypaikalla ei ole merkitystä, ja laskennassa otetaan huomioon tuotteiden ja palvelujen koko tuotantoketju.