Jaa että minkä ikäinen?

Helena Mäkinen
HARTOLA, SYSMÄ

Nykyään näkee kaikenlaista porukkaa, tuollakin joku ihan merkillinen äijän käppyrä! Onko se joku hiippailija, joka luuhaa kyttäämässä toisten nurkissa? Mitä mahtaa tehdä työkseen – vai tekeekö mitään, kun on aikaa nuuskia toisten tekemisiä? Epätavallisen utelias se ainakin on. Tuijottaa kaikkea liikkuvaa pistävillä silmillään ja pyörii kuin häkkyrä koko ajan. Eikö se yhtään pysy paikallaan? Normaali se ei ole. Pitäiskö soittaa hätäkeskukseen, jos se on vaikka karannut jostain?

Tukkakin hapsottaa tuon ihme hattureuhkan alta joka suuntaan, onkohan se koskaan käynyt parturissa? Nenä on merkillinen yhdistelmä pottua ja hyppyrimäkeä. Ja sen alla on tietysti pehmentävä räkäjarru… ja kamalan pitkä parta, tuollaista ei näe kuin kerran elämässään! Kulmakarvapehkojen alta se katselee ja kyräilee ympärillään olevia, taas! On sitäkin joskus hyvä vähän tuijotella takaisin ja tarkkailla. Johonkin siitä pitää ilmoittaa. Huomaisikohan se, jos ottaisin siitä vaivihkaa kuvan?

Onkohan se suomalainen vai jostain muualta? Toisaalta olisi tosi vaikea kuvitella, että tuollaisella habituksella varustettu kaveri tupsahtaisi ulkomaanlennolta Helsinki-Vantaalle. Korkeat poskipäät tietysti viittaa suomalaiseen alkuperään, mutta jotenkin tuo naamavärkki näyttää kumiselta ja kelmeältä. Entäs jos se onkin tupsahtanut tähän aikaan jostain varhaisemmalta vuosisadalta? Se ei ole tainnut kuulla, että täällä pitää käyttää maskeja.

Kaverin ikääkin on ihan mahdotonta arvioida. Katseessa on jotain ikiaikaista – ihan niin kuin pikkuvauvalla ensimmäisinä hetkinään. No mutta – ei voi olla – sehän osaa hymyilläkin – ja vielä hyväntahtoisesti. Hammaskalustokin vähän vilahti, se näytti kyllä aika keltaiselta. Jaaha, se taitaakin tykätä lapsista – JAAHA, arvasinhan minä, että siinä on jotain epäilyttävää!
Mutta tuo vihreä nuttu ja punainen hiippalakki – ai niiiiiin! Olisikohan? Tosiaan! Heh! Kumma, etten heti tajunnut!

Pienten kuntien elinvoimaa -hanke sai kansainvälistä huomiota

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

PoliRural H2020 Project esittelee Pienten kuntien elinvoimaa -hankkeen hyvänä esimerkkinä eurooppalaiselle yleisölle.

PoliRural on Euroopan komission rahoittama tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka maaseudulle voitaisiin houkutella lisää ihmisiä asumaan, työskentelemään ja tekemään investointeja. Hankkeessa on 12 pilottialuetta. Häme on näistä yksi.

-Maakuntien välisen yhteistyön rakentaminen on ollut haastavaa. Se on vaatinut paljon aikaa, neuvotteluja ja resursseja, koska julkisten tahojen ja sidosryhmien määrä on suuri.

Kunnilla on ollut erilaisia ​​käytäntöjä siinä, kuinka tarjota asukkailleen työ- ja yrityspalveluja. Niiden harmonisointi on vaatinut paljon vuoropuhelua, viestintää ja sopimuksia.

-Oppilaitokset sijaitsevat yleensä kaupungeissa ja maakuntakeskuksissa. Niiden normaali toimintatapa on ollut se, että opiskelijat matkustavat syrjäisiltä alueilta keskuksiin. Tarvittava aika ja kustannukset voivat muodostaa käytännön esteen opintoihin hakemiselle. Pandemia ja kouluttajien lisääntynyt kyky käyttää etäopetusvälineitä on muuttamassa koulutusta. Tavoitteena on, että kaikilla on asuinalueestaan ​​huolimatta samat mahdollisuudet kehittyä ja opiskella.

-Vanhustenhuollon koulutuksen tuloksena saatiin uusia lähihoitajia, jotka työllistyivät heti hyvin. Paikallisesti tai etänä järjestettävä (hoitaja)koulutus on maaseudun tulevaisuuden malli.

-Hanke on osoittanut, että kansalaiset, yritykset, työntekijät ja työnantajat eivät pidä maakunta-, alue- tai hallitusrajoja ongelmana. Valitettavasti päättäjien, viranomaisten ja erilaisten julkisten elinten asenteet rajoja kohtaan ovat erilaisia, perusteluissa kerrotaan PoliRuralin sivuilla.

Kaikki kehutut projektit Irlannin ja Israelin väliltä löytyvät osoitteesta https://atlasbestpractices.com/polirural/.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Aiempi EU-hanke ”Pienten Kuntien Työkkäri” (2017-19) toimi ponnahduslautana projektille.

Hartola haluaa jatkaa yhteistyötä ja vahvistaa sitä uuden hankerahoituksen avulla. Kunnan hallinnoiman, maalis-huhtikuun 2022 aikana alkavan kaksivuotisen jatkohankkeen tarkoituksena on turvata työvoiman saatavuutta, työllistymistä sekä yrittämisen mahdollisuuksia Hartolan, Joutsan, Pertunmaan ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella.