Oppitunti striimattiin maailmalle Sysmästä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Yhtenäiskoulun tuntiopettaja Tanja Seppälälle ehdotettiin syksyllä striimattavan oppitunnin pitämistä. Hän opettaa englannin kieltä koulussa luokille 3.-7. Taustana on Suomen koulujärjestelmän kiinnostavuus ja menestys kansainvälisesti. Vaikka viimeisimmissä mittauksissa ei Suomi ole huipputuloksiin yltänytkään, ovat mm. suomalaiset oppilaslähtöiset työtavat kouluissa kiinnostuksen kohteena.

Kun kansainväliset kouluvierailut 2000-luvun alussa lisääntyivät, toimintaa varten perustettiin Opetushallituksen toivomuksesta yritys. Se on nimeltään VisitEDUfinn. Yritys on organisoinut kouluvierailuja. Korona-aikana toiminta siirtyi verkkoon, mutta syksyn aikana on taas normaalejakin vierailuja voitu toteuttaa.

Tanja Seppälän oppitunnin piti olla vasta tulevan vuoden puolella, mutta se aikaistui. Yhtenäiskoulun rehtori Simo Sinervo oli aiemmin tehnyt yhteistyötä VisitEDUfinn koordinaattorin Suvi-Krista Westlingin kanssa. Sinervo esitti Seppälälle oppitunnin striimaamista.

-Idealle ei saanut sanoa ei vaan ehkä, hän muisteli.

Vaikka tilanne tuntui jännittävältä, hän päätti suostua. Laitteiston osalta koululla oli täysi valmius striimaukseen.

Lähetettäväksi tunniksi valikoitui 7:nnen luokan englannin tunti. Iso, yli 20 oppilaan ryhmä on normaalisti englannissa jaettuna, mutta striimatulle tunnille haluttiin ”filmitähdiksi” ainutkertaiseen tilaisuuteen koko 7. luokka. Kun asia muutama päivä ennen striimausta kerrottiin huoltajille ja oppilaille, oli suhtautuminen positiivisen yllättynyttä.

Järjestäjän puolelta ainoa toivomus oli, että tunti sisältää erilaisia työtapoja. Itse tunti meni alun pieniä ääniongelmia lukuunottamatta hienosti. Tunti oli Seppälän mukaan hyvin normaali, hän käyttää erilaisia työtapoja ja aktivoi oppilaita jokaisella tunnillaan.

Striimausta seuraamassa oli koululuokka tai opettaja mm. Puolasta, Romaniasta, Brasiliasta ja Intiasta. Tunnin päätteeksi seuraajat saivat esittää kysymyksiä. Ihmettelyn aihe oli vaikkapa oppilaiden kengättömyys luokassa. Myös esitettiin kysymys, ovatko oppilaat aina näin aktiivisia tai miten luokassa kontrolloidaan läksyjen tekemistä.

Kokemuksen jälkeen Tanja Seppälä oli iloinen ja helpottunut. Hän totesi pienen jännityksen karisseen tunnin alettua.

-Eihän tämä eronnut mitenkään tavallisesta, tätä teen viisi päivää viikossa, totesi Seppälä lopuksi.

Kuvassa: Opettaja Tanja Seppälä pohjoisirlantilaisen Giant’s Causewayn basalttipylväillä (kuva Tiina Virtanen).

Millaisia ovat Hartolan ja Sysmän päästöt?

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) syksyisen ennakkotietolaskelman mukaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 7,4 prosenttia 2020 edellisvuoteen verrattuna.

Eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (26 %), maataloudesta (20 %), kaukolämmöstä (15 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %).

Tällä hetkellä lopulliset päästötulokset ovat saatavissa vuoteen 2019 asti. Tulosten julkaisuviive on noin 1,5 vuotta.

Hartolan kokonaispäästöt ovat pudonneet kymmenvuotistarkastelussa (2009-19) noin neljänneksen (24%).

Niiden rakenne on säilynyt suunnilleen samana maatalouden muodostaessa noin kolmanneksen kunnan päästöistä. Vilkas tieliikenne muodostaa viidenneksen työkoneiden (12,7%) ja kulutussähkön (6,6,%) tullessa seuraavina.

Kulutussähkö sisältää sähkön käytön lukuun ottamatta sähkölämmitystä, maalämpöä ja raideliikennettä. Siihen lasketaan koneiden, laitteiden, ilmastoinnin ja valaistuksen ohella myös sähköautojen lataamisen sekä muiden paitsi maalämpöpumppujen kulutus.

Sysmän päästöt ovat vähentyneet 15 prosentilla samalla tarkastelujaksolla.

Hartolan tapaan maatalous on suurin päästölähde selvemmällä erolla (46,1%). Seuraavana ovat tieliikenne (15,4), työkoneet (8,1) ja kaukolämpö 7,5 prosentilla.

Päästöt on laskettu yhdenmukaisella laskentamenetelmällä. Jatkossa tulokset päivitetään vuosittain.

Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ns. ALas-mallilla. Päästöistä lasketaan eri päästösektoreiden hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt sekä fluoratut kasvihuonekaasut omana kokonaisuutenaan. Bioperäiset polttoaineet ovat (hiilidioksidin osalta) nollapäästöisiä. Lisäksi lasketaan eri toimintojen energiankulutus.

Mallissa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset päästöt, mutta osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan kulutuksen perusteella, riippumatta niiden syntypaikasta.

Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa:
-päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä,
-teollisuuden sähkönkulutusta,
-teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä
-kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan päästöhyvityksiä sähkön päästökertoimen mukaisesti.

Käyttöperusteisen päästölaskennan rinnalle kehitetään kulutukseen perustuvaa päästölaskentaa, joka valmistuu vuoden alussa.

Kulutusperusteinen laskenta perustuu kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen, sekä investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen. Päästöjen fyysisellä syntypaikalla ei ole merkitystä, ja laskennassa otetaan huomioon tuotteiden ja palvelujen koko tuotantoketju.

Jaa että minkä ikäinen?

Helena Mäkinen
HARTOLA, SYSMÄ

Nykyään näkee kaikenlaista porukkaa, tuollakin joku ihan merkillinen äijän käppyrä! Onko se joku hiippailija, joka luuhaa kyttäämässä toisten nurkissa? Mitä mahtaa tehdä työkseen – vai tekeekö mitään, kun on aikaa nuuskia toisten tekemisiä? Epätavallisen utelias se ainakin on. Tuijottaa kaikkea liikkuvaa pistävillä silmillään ja pyörii kuin häkkyrä koko ajan. Eikö se yhtään pysy paikallaan? Normaali se ei ole. Pitäiskö soittaa hätäkeskukseen, jos se on vaikka karannut jostain?

Tukkakin hapsottaa tuon ihme hattureuhkan alta joka suuntaan, onkohan se koskaan käynyt parturissa? Nenä on merkillinen yhdistelmä pottua ja hyppyrimäkeä. Ja sen alla on tietysti pehmentävä räkäjarru… ja kamalan pitkä parta, tuollaista ei näe kuin kerran elämässään! Kulmakarvapehkojen alta se katselee ja kyräilee ympärillään olevia, taas! On sitäkin joskus hyvä vähän tuijotella takaisin ja tarkkailla. Johonkin siitä pitää ilmoittaa. Huomaisikohan se, jos ottaisin siitä vaivihkaa kuvan?

Onkohan se suomalainen vai jostain muualta? Toisaalta olisi tosi vaikea kuvitella, että tuollaisella habituksella varustettu kaveri tupsahtaisi ulkomaanlennolta Helsinki-Vantaalle. Korkeat poskipäät tietysti viittaa suomalaiseen alkuperään, mutta jotenkin tuo naamavärkki näyttää kumiselta ja kelmeältä. Entäs jos se onkin tupsahtanut tähän aikaan jostain varhaisemmalta vuosisadalta? Se ei ole tainnut kuulla, että täällä pitää käyttää maskeja.

Kaverin ikääkin on ihan mahdotonta arvioida. Katseessa on jotain ikiaikaista – ihan niin kuin pikkuvauvalla ensimmäisinä hetkinään. No mutta – ei voi olla – sehän osaa hymyilläkin – ja vielä hyväntahtoisesti. Hammaskalustokin vähän vilahti, se näytti kyllä aika keltaiselta. Jaaha, se taitaakin tykätä lapsista – JAAHA, arvasinhan minä, että siinä on jotain epäilyttävää!
Mutta tuo vihreä nuttu ja punainen hiippalakki – ai niiiiiin! Olisikohan? Tosiaan! Heh! Kumma, etten heti tajunnut!

Pienten kuntien elinvoimaa -hanke sai kansainvälistä huomiota

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

PoliRural H2020 Project esittelee Pienten kuntien elinvoimaa -hankkeen hyvänä esimerkkinä eurooppalaiselle yleisölle.

PoliRural on Euroopan komission rahoittama tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka maaseudulle voitaisiin houkutella lisää ihmisiä asumaan, työskentelemään ja tekemään investointeja. Hankkeessa on 12 pilottialuetta. Häme on näistä yksi.

-Maakuntien välisen yhteistyön rakentaminen on ollut haastavaa. Se on vaatinut paljon aikaa, neuvotteluja ja resursseja, koska julkisten tahojen ja sidosryhmien määrä on suuri.

Kunnilla on ollut erilaisia ​​käytäntöjä siinä, kuinka tarjota asukkailleen työ- ja yrityspalveluja. Niiden harmonisointi on vaatinut paljon vuoropuhelua, viestintää ja sopimuksia.

-Oppilaitokset sijaitsevat yleensä kaupungeissa ja maakuntakeskuksissa. Niiden normaali toimintatapa on ollut se, että opiskelijat matkustavat syrjäisiltä alueilta keskuksiin. Tarvittava aika ja kustannukset voivat muodostaa käytännön esteen opintoihin hakemiselle. Pandemia ja kouluttajien lisääntynyt kyky käyttää etäopetusvälineitä on muuttamassa koulutusta. Tavoitteena on, että kaikilla on asuinalueestaan ​​huolimatta samat mahdollisuudet kehittyä ja opiskella.

-Vanhustenhuollon koulutuksen tuloksena saatiin uusia lähihoitajia, jotka työllistyivät heti hyvin. Paikallisesti tai etänä järjestettävä (hoitaja)koulutus on maaseudun tulevaisuuden malli.

-Hanke on osoittanut, että kansalaiset, yritykset, työntekijät ja työnantajat eivät pidä maakunta-, alue- tai hallitusrajoja ongelmana. Valitettavasti päättäjien, viranomaisten ja erilaisten julkisten elinten asenteet rajoja kohtaan ovat erilaisia, perusteluissa kerrotaan PoliRuralin sivuilla.

Kaikki kehutut projektit Irlannin ja Israelin väliltä löytyvät osoitteesta https://atlasbestpractices.com/polirural/.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Aiempi EU-hanke ”Pienten Kuntien Työkkäri” (2017-19) toimi ponnahduslautana projektille.

Hartola haluaa jatkaa yhteistyötä ja vahvistaa sitä uuden hankerahoituksen avulla. Kunnan hallinnoiman, maalis-huhtikuun 2022 aikana alkavan kaksivuotisen jatkohankkeen tarkoituksena on turvata työvoiman saatavuutta, työllistymistä sekä yrittämisen mahdollisuuksia Hartolan, Joutsan, Pertunmaan ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella.

Viro otti käyttöön kovat aseet

Kyösti Piippo
Sysmä/Viro, Kohtla-Järvi

Viron reissu pari viikkoa sitten herätti alkuunsa mietteitä. Olihan vielä kuukausi sitten maasta kuulunut pelottavia uutisia koronan suhteen. Tartuntaluvut olivat Suomen luokkaa ja maan asukasluku on vain neljännes Suomen väestöstä.
Mutta rokotukset olivat meillä tietysti kunnossa, mutta siitä huolimatta oltiin varovaisia. Laivalla noustiin autokannelta suoraan hyttiin mennen tullen. Laivan ravintolatarjoilut jätettiin väliin.

Uutisista kuultiin ennen lähtöä, että Viro otti käyttöön koronapassin.Ja käytön suhteen siellä oltiin ehdottomia, ensimmäinen pysähdys tutussa tienvarsikahvilassa sen osoitti. Tilausta ei otettu edes vastaan, ennen kuin olimme esittäneet puhelimesta koronapassimme. Sama toistui Itä-Vironmaalla koko reissun ajan. Kaikissa julkisissa tiloissa maskin käyttö oli pakollista. Kuulemamme mukaan poliisi on mätkäyttänyt sakkojakin maskittomille. Tiukka linja tuotti varsin nopeasti tuloksia ja tartunnat ovat romahtaneet varsin alhaisiksi. Toimisi varmaan Suomessakin samaan malliin! Meillä vakavassakin tilanteessa haetaan päättäjien toimesta syitä ja selityksiä koronapassin käyttöönoton estämiseksi.

Muutoin palvelut toimivat Virossa entiseen tyyliin. Kaupat pursusivat jouluun liittyvää tavaraa ja muutama herkku tulikin hankittua; mustaa- ja savumakkaraa, tummaa olutta ja tietysti muutamia apteekin tuotteita ympärivuotiseen käyttöön.

Olihan meillä muutakin asiaa Viroon. Kävimme noutamassa kirjapainosta nipun painotuoreita kirjoja Sysmään tuotavaksi. Paino sijaitsee vanhassa kiinteistössä, mutta kun avaa kitisevän ulko-oven, takaa löytyy nykyaikaisen tekniikan omaava kirjapaino. Sieltä kuulimme meille suomalaisillekin tutun uutisen, sanomalehtipaperin hinta on kovassa nousussa ja jopa paperipula häämöttää tulevaisuudessa.
Kotiinpaluu Länsisatamassa toimi kuin junanvessa. Koronapassin tarkastajia oli riittävä määrä ja autojono katosi laivalta Helsingin keskustaan ilman suurempia ruuhkia.

Tähän loppuun tositarina itäisen naapurimme Venäjän toimista koronapassin tarkastustilanteessa. Kremlissä oli muutama viikko sitten Alla Pugatsovan miehen Maksim Galkinin (iso tähti nyt Venäjällä) iso konsertti. QR -koodeja luettiin pienessä kopissa ja jono oli pitkä. Jotkut ehtivät konserttiin väliajan jälkeen, jotkut eivät ollenkaan. Ennakkoon myytyjen lippujen hinta oli parhaimmille pakoille euroiksi muutettuna n. 400 euroa. Arvatkaa palautettiinko heille takaisin maksettuja lippuja!

Kuvassa: Virolainen pihvi ravintolassa on tuhtia mallia!