Hartola mukana talvipyöräilykampanjassa

Mika Sankari
HARTOLA

Valtio on sitoutunut lisäämään kävellen ja pyörällä tehtäviä matkoja vuoteen 2030 mennessä 30 prosentilla.

Seitsemättä kertaa järjestettävä Pyöräilytalvi- kampanja muistuttaa, ettei pyöräily ole talvella mitenkään erikoista tai vaativaa. Se on usein nopein ja hauskin tapa liikkua myös lämpötilan pudottua ja päivien pimennyttyä. Suomen keleihin tottunut ei tarvitse erityisosaamista talvipukeutumiseen.

Talvessa on toki omat haasteensa. Äkkinäiset käännökset ja nopeudenmuutokset liukkailla pinnoilla ovat pääsyyt kaatumisiin.

Viileässä renkaan ilmanpaine laskee, mutta toisaalta hieman pehmeämmällä renkaalla on parempi pito. Nastarenkaat eivät ole välttämättömät, mutta monien mielestä ne tuovat ajamiseen lisää varmuutta, ja niillä voi ajaa hieman vauhdikkaammin.

-Polkupyörien takavalojen käyttö on yli kolminkertaistunut parissa vuodessa, Pyöräliitto kiittelee.

Etuvalo on valkoinen, takavalo punainen. Pienikin tuikku riittää takavaloksi. Siitä tuli pakollinen 1.6.2020. Valoksi kannattaa valita esimerkiksi USB-ladattava led-lamppu. Silloin ei tarvitse jatkuvasti vaihdella paristoja, ja kesken työmatkan sammuvan valon voi ladata, kunhan pistoke on saatavilla. Lampun tarkoituksena ei ole valaista yötä, vaan helpottaa muita kulkijoita havaitsemaan toisensa. Valoa on hyvä käyttää jo päivän hämärtyessä.

Viime viikolla jaettiin tuhansia ilmaisia led-valoja lähes 30 paikkakunnalla.

Hartolassa tekninen toimi organisoi tapahtumaa ja kirjasto hoiti jakelupuolen perjantaina 15. marraskuuta kirjaston aukioloaikana henkilökunnan paikallaollessa. Lamppuja olikin riittävästi eli kymmeniä tarjolla, ja niitä haettiin heidän mukaansa myös perheenjäsenille.

-Hartola on kenties maakunnan aktiivisin pyöräilykunta kokoonsa nähden, tekninen johtaja Janne Myntti miettii.

Kunnassa tullaan järjestämään erilaisia infotilaisuuksia ja tapahtumia mm. koululaisille ja selvittämään mahdollisuuksia ottaa sähköpyörän hankintatuki työsuhde-eduksi. Wellamo-pyöräilyreitti on käytössä talvellakin.

Talvella on myös hyvä ja ruuhkaton tilaisuus huollattaa pyöränsä esimerkiksi Pyöräpalvelu Ari Kääriäisellä.

Talvikilometrikisa lähestyy kovaa kyytiä, ja näillä näkymin ilmoittautuminen avautuu joulukuun alussa. Kisa on osallistujille maksuton, ja sen järjestäjä on Pyöräilykuntien verkosto ry.

Itsepuolustuskurssilta selviytymistaidot haasteisiin

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän Sisu järjesti Sysmän uimahallin taidosalissa yhteistyössä VPK:n naisten kanssa itsepuolustuskurssin, jossa vetäjänä toimi kokenut turvallisuusalan ammattilainen Jukka Hakulinen.
Luennolla käsiteltiin haastavien henkilöiden kohtaamista ja annettiin vinkkejä neuvottelutilanteisiin.
Itsepuolustuskurssin ensimmäisessä osassa keskityttiin teoriapuoleen. Viikon päästä tehdään myös fyysisiä harjoitteita.

Stressi hallintaan

-Stressinhallinta on oleellinen osa hyvinvointia, tilannetajua, resilienssiä ja turvallisuutta. Stressi on ylikuormitusta, joka voi näkyä henkisinä ja fyysisinä oireina. Stressi vaikuttaa negatiivisesti yleiseen terveydentilaan monin tavoin pitkittyessään ja pahimmillaan stressi aiheuttaa erilaisia vakavia ongelmia, kuten uupumista, masennusta, ihmissuhdeongelmia ja työtapaturmia. Monen sairauden taustalla voi olla stressi.
Stressitekijöitä elämässään hallitsemalla työn tuottavuus, hyvinvointi, terveys ja turvallisuus paranevat merkittävästi.

Hyvää ja huonoa stressiä

-Kaikki kokevat välillä stressiä, ja on toki hyvä muistaa, että on myös positiivista stressiä ja sitä oikeastaan tarvitsemme, luennoitsija muistuttaa.

Negatiivista stressiä ei ole hyvä olla varsinkaan kumuloituvana ja kroonisena.
Teknostressi, kemiallinen stressi ja eettinen stressi ovat esimerkkejä erilaisista stressilajeista. Niihin voi vaikuttaa vain tunnistamalla niitä. Myös erilaiset riippuvuudet ja addiktiot aiheuttavat monille stressiä.
Myös positiivista stressiä on olemassa eikä kukaan voi olla stressaamatta jostain.
Erään englantilaisen tutkimuksen mukaan viisi tuntia somessa lisää merkittävästi itsetuhoisia ajatuksia muunmuassa ulkonäköpaineiden takia.

Stressinhallinta auttaa neuvottelutilanteissa

Esimerkiksi haastavan henkilön kohtaamis- ja väkivaltatilanteessa stressi on vahvasti läsnä ja on olennaista osata neuvotella sekä kyetä tulkitsemaan kehonkieltä. Kehonkieli paljastaa usein myös stressin.
Tunteiden ja järjen tulisi olla tasapainossa keskenään.
Uhkatilanteissa pitää välttää tilanteen eskaloimista. Esimerkiksi poliisin suoriutumista tehtävissään on tarkasteltu jälkikäteen, ja havaittu puutteita stressinhallinnassa.
-Helpommin sanottu kuin tehty ja vaatii pitkää harjoittelua oikeaa hengitystapaa myöten, mutta uhkaavaa henkilöä kohtaan on kyettävä tuntemaan empatiaa, Hakulinen korostaa.

Häpäisemistä tulee välttää ja yrittää pedata kunniallista perääntymistietä riitatilanteesta.
Kuulusteluhuoneiden karu varustelu tähtää siihen, että kuulusteltavan huomio ei karkaa muihin ympärillään oleviin tekijöihin.

Kenen pitää hallita stressiä?

Jokainen hyötyy stressaavien tilanteiden hallitsemisesta. Haastavia kohtaamisia työssään kokevat viranomaiset ovat esimerkkejä ammattiryhmistä, jotka kokevat eritasoista stressiä.
Kaikkia ryhmiä ja yksilöitä voidaan valmentaa kestämään paremmin stressaavan nykyelämän paineita ja haasteita.

-Hyvä vartija ei joudu painimaan alituiseen, vaan omaa neuvottelukykyä. Itsenikin piti opetella se kantapään kautta. Kontakti kenttään on tärkeää säilyttää, 36 vuoden mittaisen kokemuksen turvallisuusalalla omaava Hakulinen korostaa.

Yhtä lailla yhteiskunta voi joutua stressin eteen, kuten Suomessakin kävi puutteellisen ennakoinnin takia ennen koronaa.

Tapojen muuttaminen ei ole helppoa

Olemme tapojemme orjia. Niitä voi muuttaa, mutta se vaatii sitoutumista. Kymmeniä yrityksiä vaaditaan keskimäärin haitallisen tavan muuttamiseen.

-Yhden tavan muutos onnistuu melkein yhdeksällä kymmenestä, kahden tavan noin joka kolmannella ja kolmen tavan muutoksen onnistumisprosentti jää seitsemään, hän muistuttaa.

Hyvinvointiaan lisätäkseen ja paineensietokykyään kohottaakseen ihmisen täytyy olla sisäsyntyisesti muutokseen valmis.
Siinä ei tuputtaminen toimi, vaan ajatteluprosessin täytyy kehittyä itsenäisesti.
Palautumisen laatuun pitää kiinnittää huomiota, sillä “perjantaipullo” ei auta poistamaan varsinaisia syitä eli stressitekijöitä.
Kurssilaisten ei ole tarkoituskaan olla ninjoja viikon päästä, vaan saada harjoitusta henkiselle puolelle.

-Niin kauan kun on dialogia, kaikki on hyvin!